Liikenneväyliä ei rahoiteta Bernerin mallilla – ”En lähtisi asvaltteja mistään käärimään”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Eduskuntapuolueet voivat päästä sopuun liikenneverkon rahoituksesta, mutta yhteisymmärrys vaatii monta kompromissia ja merkittävimpien muutosten hautaamista.

Parlamentaarisen eli kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen työryhmä voisi päätyä kaikkien hyväksymään malliin, jossa budjettirahoituksen ohella yhtiö tai yhtiöt vastaisivat muutamista merkittävimmistä liikennehankkeista.

Eri lähteiden mukaan liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) esittelyn jälkeen viime vuonna nopeasti kaatunut laaja valtion tieverkkoja hallinnoiva liikenneverkkoyhtiö ei herää ryhmässä uudestaan henkiin.

Muutamasta isosta hankkeesta vastaava yhtiö kelpaisi suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle ja myöskään vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole tyrmänneet maltillisia yhtiömalleja.

Kokoomusta työryhmässä edustava Jukka Kopra sanoo puolueen olevan avoin niin budjettirahoitukselle kuin Bernerin ja liikenne- ja viestintäministeriön ajamille yhtiömalleille.

Ei tietulleille

Työryhmän tavoitteena on vähentää liikenneverkon korjausvelkaa ja turvata väylien ylläpito jatkossa. Autoilun sähköistyminen lisää painetta käytöstä maksamiseen erilaisilla tietulleilla tai ruuhkamaksuilla, mutta puolueet eivät varmasti pääse yksimielisyyteen uusista käyttömaksuista.

Keskustan edustaja Markku Rossi vastusti jo aiemmin kaikkia käyttäjämaksuja, eikä kokoomuksesta löydy enempää tukea.

– Miten se olisi oikeudenmukainen, jotta töissä autoa käyttävät tai paljon työn takia matkustavat eivät kärsisi? Emme ole missään nimessä liputtaneet maksujen puolesta, kokoomuksen Kopra sanoo oman puolueensa kannoista.

Myös SDP ja perussuomalaiset vastustavat tietulleja ja ruuhkamaksuja. Vain vihreistä ja vasemmistoliitosta löytyy tukea käytöstä maksamiseen uusilla tavoilla.

Berner ajoi aiemmin autoveron poistamista, mutta työryhmä ei linjaa autoverosta suuntaan tai toiseen. Työryhmässä ei viime kesän väliraportin jälkeen ole keskusteltu myöskään sähköautoilun tukemisesta esimerkiksi hankintatuella tai latausverkoston rahoittamisella.

Sipilä ei hyväksy nollaratkaisua

Teiden, ratojen ja vesiväylien rahoittamisessa neuvotellaan rahoitusmallin ja tulevan rahoituksen lisäksi rahoituksen kohdentamisesta. Valtiovarainministeriön työryhmälle antaman lausunnon mukaan liikenneverkon korjausvelkaa tarvitsee vähentää huomattavasti vähemmän kuin 2,5 miljardin euron kokonaismäärän verran.

Ministeriön mukaan vähäliikenteisten väylien korjaamista kannattaa siirtää tai jättää korjaamatta ja käyttää vapautuvat rahat esimerkiksi uusiin liikenneinvestointeihin ja vilkkaiden väylien kunnossapitoon.

Keskusta tyrmää valtiovarainministeriön ajatuksen. Kokoomus taas pitää korjausvelan hintalappua laskennallisena.

– Jos sellainen summa olisi käytettävissä, ei kaikkea kannattaisi käyttää ja paperilla olevaa korjata, vaan pitäisi käyttää harkintaa ja priorisointia. En kuitenkaan vielä lähtisi asvaltteja mistään käärimään, Kopra sanoo.

Työryhmän pitäisi saada valmista helmikuun aikana, mihin ryhmässä on laaja usko. Sen jälkeen myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi tuloksen. Hän sanoi jo vuosi sitten, että ryhmän pitää oikeasti löytää uusia ratkaisuja ja keinoja.

STT:n tietojen mukaan Sipilä yrittää löytää näitä ratkaisuja hallituksen johdolla, jos oppositiovoimilla vahvistetun työryhmän ratkaisut eivät häntä tyydytä.
STT–MIKKO ISOTALO

Keskustelua aiheesta

Yli 600 000 työikäistä peruskoulun varassa – SAK:n johtaja pidentäisi oppivelvollisuutta

Kuva: Jari Soini

SAK:n johtaja Matti Huutola perää uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Huutolan mukaan työllistymisen kulmakiviä ovat osaaminen, asunnot ja liikenneyhteydet sekä julkiset palvelut.

Työttömyysaste on Suomessa pysytellyt korkeana työllisyyden edistymisestä huolimatta. Työttömät saattavat olla eri puolella Suomea kuin työpaikat eikä heillä välttämättä ole sellaista osaamista, jota työelämässä tarvitaan.

– Suomessa on edelleen yli 600 000 työikäistä pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Osaamista voidaan kohentaa muun muassa pidentämällä oppivelvollisuutta sekä helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä, Huutola sanoo.

”Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia.”

Kohtaanto-ongelmaa Huutola vähentäisi asunto- ja liikennepolitiikalla.

– Työpaikkojen saavutettavuus varmistetaan, kun asunnot rakennetaan oikeisiin paikkoihin ja liikenneyhteydet pidetään kunnossa. Myös varhaiskasvatuksesta, vanhustenhoidosta ja muista julkisista palveluista on pidettävä huolta, jotta työssäkäynti on mahdollista, Jyväskylässä Talvi-tapahtumassa lauantaina puhunut Huutola sanoo.

Hän arvostelee hallitusta vääriin asioihin keskittymisestä. Hallitus on Huutolan mukaan työllisyyspolitiikassaan painottanut aktiivimallin kaltaisia kepityksiä, jotka työllistymisen sijaan johtavat työttömien köyhtymiseen.

– Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä.

IS: Pohjois-Koreassa käväissyt ulkoministeri ei nähnyt kultahiihtoa – ”Saat tähän soinismin”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kun Iivo Niskanen voitti 50 kilometrin olympiakultaa, ulkoministeri Timo Soini (sin.) oli kenraalitapaamisessa Etelä- ja Pohjois-Koreoiden rajalla. Ilta-Sanomien mukaan Soini kertoi käväisseensä Pohjois-Korean puolelle. Soini valitteli, ettei hän nähnyt Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa.

– Sovitut virkatehtävät menevät edelle, mutta sain koko ajan puhelimeen tilanneraportteja ja naisten kisan näen sunnuntaina stadionilla, Soini kommentoi Ilta-Sanomille.

Lehden mukaan Soini liittyi myöhemmin Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon seuraan pyeongchangilaisessa baarissa.

”Onhan se suomalaiselle iso päivä.”

Terho lupasi aiemmin Twitterissä ”vetäisevänsä arhinmäet”, jos Niskanen voittaa kultaa. Hän viittasi entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) esiintymiseen päihtyneenä Sotshin olympialaisissa, jossa Arhinmäki juhli Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssimitalia.

Myös Soini antoi ymmärtää olympiakullan koskettaneen häntä.

– Saat tähän soinismin. Perinteisellä pärjää aina. Viidenkympin olympiakulta perinteisellä, onhan se suomalaiselle iso päivä, Soini kommentoi Ilta-Sanomille.

Head Eesti Vabariigi 100. aastapäeva! – Eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja uskoo Suomen ja Viron yhteistyön syvenemiseen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) onnittelee eestiläisiä itsenäisyyden 100-vuotispäivän johdosta. Kiurun mukaan Viron itsenäistyminen on ihme, jota on syytä vaalia ja ihailla myös Suomessa.

– Sata toivon ja yhtenäisyyden vuotta osoittaa, että eestiläisten ote ei väsähdä. Polvesta toiseen itsenäisyyden viestiä on vaalittu, ja vaikeimpinakin aikoina uskottu, että aika koittaa vielä, Kiuru sanoo.

Viro pystyi Kiurun mukaan maailmanhistorian myrskyisellä hetkellä löytämään historiallisen kapean mahdollisuuden, minkä johdosta eestiläiset löivät ylivoimaisen vihollisen. Kansan yhtenäisyyden ja lujan toivon avulla sekä tämä että selviytyminen tulevista historiallisista vaiheista oli Kiurun mukaan mahdollista.

– Suomalaisia koskettaa eestiläisten suuri sisu onnistua ja selviytyä läpi kansakunnan vaikeiden vaiheiden. Kahden suurvallan puristuksissa itsenäistyminen, vapaussodan jälkeiset vaurastumisen vuosikymmenet, raskas miehityksen ja sorron aika sekä taas itsenäistyminen kertovat meille uskomattoman tarinan sisukkaasta sukulaiskansasta, toteaa Kiuru.

Kiurun mukaan Suomen ja Eestin välisellä vuorovaikutuksella on pitkät vuosisataiset perinteet. Yhteistyössä on ollut voimaa yksittäisten ihmisten välisestä kanssakäymisestä aina valtiolliselle tasolle. Muun muassa eduskunnan Viro-ystävyysryhmän ja Viron Riigikogun Suomi-ryhmän yhteistoiminta on hänen mukaansa suosittua ja aktiivista.

”Arktisen alueen strategia jo on, tehdäänkö seuraavaksi tiekartta yli Suomenlahden tehtävään yhteistyöhön?”

– Suomalaisilla on mahdollisuus oppia paljon naapurimaaltaan Virolta. Naapurimme vaurastuminen, nopea kehitys, digitalisaatio, PISA-tulokset ja ketterät toimintatavat herättävät kiinnostusta. Myös taloudelliset suhteet ja yhteiset uudet kasvumahdollisuudet kahden pienen kansan kesken houkuttavat. Matkailun lisääntymisen ja perinteisten kulttuurisuhteiden kautta yhä useammalla suomalaisella on jo henkilökohtainen suhde Viroon, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan kaikki ei ole kuitenkaan vielä valmista, vaan tekemistä kyllä riittää.

– Virolla ja Suomella on mahdollisuudet luoda ennennäkemätöntä kasvua, jos vain on halua tehdä vielä enemmän jo olemassaolevan talousalueemme vahvistamiseksi. Tarvitaan yhteisesti jaettu tahtotila ja päämäärätietoinen ohjelma luotsaamaan maidemme välistä suunnitelmallista kehitystä eteenpäin.

Luonnollisia yhteistyön vahvistamisen muotoja löytyy Kiurun mukaan ainakin talous- ja elinkeinopolitiikan, matkailun, digitalisaation, liikenteen, aluekehityksen, koulutuksen ja kulttuurin saralla.

– Arktisen alueen strategia jo on, tehdäänkö seuraavaksi tiekartta yli Suomenlahden tehtävään yhteistyöhön, Kiuru kysyy.

– Head Eesti Vabariigi 100. aastapäeva, Kiuru toivottaa satavuotiasta Viroa juhliville eestiläisille ja suomalaisille.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson: ”Vastaus on ei, #metoo ei ole lähtenyt lapasesta”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Li Anderssonin mukaan seksuaalisen häirinnän vastainen #metoo-kampanja rikkoo hiljaisuuden kulttuuria. Andersson kirjoittaa Kansan Uutisten kolumnissaan katsoneensa sunnuntaina Ylen Arto Nybergin ohjelmaa, jossa elokuvaohjaaja Lauri Törhönen kommentoi itseään vastaan esitettyjä häirintäsyytöksiä.

– Törhönen selitti, että hän ”varmaan on häirinnyt”, ja että naiset varmasti muistavat oikein, mutta siellä ”on ollut joku muu kuin minä”. Kiinnitin huomiota siihen, että Törhönen useampaan otteeseen viittasi ”nykyiseen standardiin”. Että hän, ja monet muut miehet ovat tehneet virheitä ”nykyisen standardin mukaan”.

– Mikä ihmeen ”nykyinen standardi”? Seksuaalisen ahdistelun ”standardi” ei ole muuttunut. Päinvastoin, seksuaalinen ahdistelu näyttää aivan samanlaiselta nykyään, kuin miltä se näytti 50 vuotta sitten, Andersson kirjoittaa.

Muutos on Anderssonin mukaan kuitenkin tapahtunut, koska valta-asemassa olevat miehet eivät enää voi luottaa ympäröivään hiljaisuuteen eikä ”kiusallisia” tapauksia enää hyssytellä.

”Pohja vanhan järjestyksen horjuu.”

– #metoo-kampanjan voima on juuri siinä, että se rikkoo hiljaisuuden kulttuuria. Valta ei enää suojele väärinkäytösten paljastumiselta, ja on jo korkea aika, että tästä tulee ”nykystandardi”.

Andersson nostaa esiin myös nimeltä mainitsemattoman ay-toimitsijan twiitin, jossa kysyttiin onko #metoo lähtenyt lapasesta. nousi otsikoihin.

– Hänen mielestään #metoo on mennyt yli, eikä hän enää uskalla katsoa naisia päin saatikka silmiin, johtuen pelosta joutua otsikoihin. Ironista kyllä hän pääsi sen sijaan otsikoihin tviitillään. Vastaus on ei, #metoo ei ole lähtenyt lapasesta.

– Lauri Törhönen on tähän asti ainoa Suomessa nimetty ahdistelija, mutta Suomessakin tuhannet naiset ovat jakaneet kokemuksiaan seksuaalisesta ahdistelusta ja väkivallasta ja jopa raiskauksista, omasta nuoruudestaan, omilta opiskeluajoiltaan sekä omalta työpaikaltaan.

Andersson kertoo ajatelleensa Törhösen haastattelua katsellessaan, että yksi aikakausi on päättynyt.

– Pohja vanhan järjestyksen horjuu, hän päättää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Emme voi tyytyä tähän” – Keskustan Kaikkonen esittää pienten lasten koulua

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esittää pienten lasten koulua ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen ja oppimistulosten eriytymiseen. Kaikkonen tarkoittaa pienten lasten koululla esikoulun ja peruskoulun kahden ensimmäisen luokan yhdistämistä kokonaisuudeksi.

– Koulutaipaleen ensimmäiset vuodet ja niiden nivelvaiheet on punottava kokonaisuudeksi, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen osaaminen, Kaikkonen sanoo.

Näin varmistettaisiin Kaikkosen mukaan jokaisen lapsen perustaitojen riittävyys. Hän kertoo huolestuneensa tutkimuksista, joissa on kartoitettu peruskoulunsa päättävien osaamista.

”Jo ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet.”

– PISA-tulokset ovat ensimmäistä kertaa näyttäneet oppimistuloksissa alueellisia eroja. Tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kasvaneet suurimmiksi mitattujen maiden joukosta. Tutkimusten mukaan osalla peruskouluista valmistuvilla on puutteita perustaidoissa kuten lukemisessa ja kirjoittamisessa. Emme voi tyytyä tähän.

– Jo ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet, annettava tarvittava tuki ja käytävä myös perheen kanssa keskustelu lapsen kehityksestä. Tarvittaessa lapselle on myös annettava enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen. Oppimiseroja ei saa päästää syvenemään yläluokille saakka ennen asiaan puuttumista.

Kaikkonen painottaa, että lasten oppimislähtökohtien tulee olla tasavertaiset.

– Suomalainen peruskoulu on rakennettu niin, että siellä jokainen saa taustastaan huolimatta samat eväät elämälleen. Niin on oltava myös tulevaisuudessa. Siksi on välttämätöntä siirtyä asian surkuttelusta ratkaisujen etsimiseen.

Keskustelua aiheesta