Politiikka

Liikenneväyliä ei rahoiteta Bernerin mallilla – ”En lähtisi asvaltteja mistään käärimään”

Lehtikuva / Jussi Nukari
Lehtikuva / Jussi Nukari
Lehtikuva / Jussi Nukari

Eduskuntapuolueet voivat päästä sopuun liikenneverkon rahoituksesta, mutta yhteisymmärrys vaatii monta kompromissia ja merkittävimpien muutosten hautaamista.

Parlamentaarisen eli kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen työryhmä voisi päätyä kaikkien hyväksymään malliin, jossa budjettirahoituksen ohella yhtiö tai yhtiöt vastaisivat muutamista merkittävimmistä liikennehankkeista.

Eri lähteiden mukaan liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) esittelyn jälkeen viime vuonna nopeasti kaatunut laaja valtion tieverkkoja hallinnoiva liikenneverkkoyhtiö ei herää ryhmässä uudestaan henkiin.

Muutamasta isosta hankkeesta vastaava yhtiö kelpaisi suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle ja myöskään vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole tyrmänneet maltillisia yhtiömalleja.

Kokoomusta työryhmässä edustava Jukka Kopra sanoo puolueen olevan avoin niin budjettirahoitukselle kuin Bernerin ja liikenne- ja viestintäministeriön ajamille yhtiömalleille.

Ei tietulleille

Työryhmän tavoitteena on vähentää liikenneverkon korjausvelkaa ja turvata väylien ylläpito jatkossa. Autoilun sähköistyminen lisää painetta käytöstä maksamiseen erilaisilla tietulleilla tai ruuhkamaksuilla, mutta puolueet eivät varmasti pääse yksimielisyyteen uusista käyttömaksuista.

Keskustan edustaja Markku Rossi vastusti jo aiemmin kaikkia käyttäjämaksuja, eikä kokoomuksesta löydy enempää tukea.

– Miten se olisi oikeudenmukainen, jotta töissä autoa käyttävät tai paljon työn takia matkustavat eivät kärsisi? Emme ole missään nimessä liputtaneet maksujen puolesta, kokoomuksen Kopra sanoo oman puolueensa kannoista.

Myös SDP ja perussuomalaiset vastustavat tietulleja ja ruuhkamaksuja. Vain vihreistä ja vasemmistoliitosta löytyy tukea käytöstä maksamiseen uusilla tavoilla.

Berner ajoi aiemmin autoveron poistamista, mutta työryhmä ei linjaa autoverosta suuntaan tai toiseen. Työryhmässä ei viime kesän väliraportin jälkeen ole keskusteltu myöskään sähköautoilun tukemisesta esimerkiksi hankintatuella tai latausverkoston rahoittamisella.

Sipilä ei hyväksy nollaratkaisua

Teiden, ratojen ja vesiväylien rahoittamisessa neuvotellaan rahoitusmallin ja tulevan rahoituksen lisäksi rahoituksen kohdentamisesta. Valtiovarainministeriön työryhmälle antaman lausunnon mukaan liikenneverkon korjausvelkaa tarvitsee vähentää huomattavasti vähemmän kuin 2,5 miljardin euron kokonaismäärän verran.

Ministeriön mukaan vähäliikenteisten väylien korjaamista kannattaa siirtää tai jättää korjaamatta ja käyttää vapautuvat rahat esimerkiksi uusiin liikenneinvestointeihin ja vilkkaiden väylien kunnossapitoon.

Keskusta tyrmää valtiovarainministeriön ajatuksen. Kokoomus taas pitää korjausvelan hintalappua laskennallisena.

– Jos sellainen summa olisi käytettävissä, ei kaikkea kannattaisi käyttää ja paperilla olevaa korjata, vaan pitäisi käyttää harkintaa ja priorisointia. En kuitenkaan vielä lähtisi asvaltteja mistään käärimään, Kopra sanoo.

Työryhmän pitäisi saada valmista helmikuun aikana, mihin ryhmässä on laaja usko. Sen jälkeen myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi tuloksen. Hän sanoi jo vuosi sitten, että ryhmän pitää oikeasti löytää uusia ratkaisuja ja keinoja.

STT:n tietojen mukaan Sipilä yrittää löytää näitä ratkaisuja hallituksen johdolla, jos oppositiovoimilla vahvistetun työryhmän ratkaisut eivät häntä tyydytä.
STT–MIKKO ISOTALO

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat