reijo_frank

Liitto väläyttää ”selittämätöntä palkkaeroa” ja kertoo kuinka se ratkaistaan

 

Ammattiliitto Pron mukaan ”selittämätön palkkaero” kasvaa iän myötä. Naiset ja miehet tienaavat parikymppisinä samasta työstä saman verran, mutta 65-vuotiaana eläköityessä ero kasvaa jopa 9,3 prosenttiin, kun tilastoista vakioidaan selittävät taustatekijät, kuten kokemusvuodet, työsuhteen kesto ja tehtäväasema.

Tutkimusvuosien 2008–2015 aikana ei ole tapahtunut palkkaerojen supistumista, kertoo Pron työmarkkinatutkimus (TMT). Vuoden 2015 tutkimukseen osallistui noin 9 000 prolaista tammikuussa 2016.

Selittämätön palkkaero ratkaistaan palkkausjärjestelmää ja vaativuusluokkia uudistamalla, sanoo Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

– Palkkaukseen voidaan vaikuttaa työnkuvia tarkistamalla ja päivittämällä tehtävänkuvia. Ensimmäinen askel palkkasyrjintää vastaan on puhua palkasta avoimesti.

Malisen mukaan syynä tilanteeseen on se, että 2000-luvun jälkeen palkkausjärjestelmiä ei ole päivitetty ollenkaan.

– Pro haluaa puuttua tähän. Palkkaa ei pidä jakaa pärstäkertoimen perusteella, vaan palkan pitää perustua työn vaativuuteen ja tehtäväluokitukseen.

Malinen kertoo, että kyseessä on osa laajempaa ongelmaa, koska monella alalla työnkuvat eivät vastaa palkkaa ja työn vaativuus arvioidaan alakanttiin. Yrityksissä palveluosaamista ei arvosteta ja asiakaspalvelutyöstä sakotetaan alemmalla palkalla, kun teknilliskaupallisella alalla työskentelevät keräävät palkkapotin.

– Tässä on kysymys pelkästään tahdon puutteesta. Perusteettomista palkkaeroista on puhuttu vuosikymmeniä, mutta edes keskusjärjestösopimuksilla ole pystytty puuttumaan asiaan, hän jatkaa.

Prolaiset naiset tienasivat keskimäärin 2 931 euroa ja miehet 3 672 euroa kuukaudessa.

Tasa-arvoisin työpaikka palkkauksen suhteen oli rahapeliala, ero oli 3 768 euroa. Naisten vuosiansio oli 39 578 euroa ja miehet tienasivat 43 346 euroa vuodessa.

Suurimmat erot vuosityötuloissa oli viestintäalalla, jossa naiset tienasivat 33 234 euroa ja  miehet 49 000 euroa, ero oli 15 766 euroa vuodessa. Viestintäalalla naiset palkataan yleensä toimihenkilötehtäviin ja miehet teknisiin tehtäviin.

– Miesten pitämät vuorotteluvapaat ja perhevapaat eivät ole tasoittaneet tilastoja. Heikennykset esimerkiksi subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja vuorotteluvapaaseen pahentavat työelämän sukupuolittumista entuudestaan, ennakoi Pron tutkija Petri Palmu.

Keskustelua aiheesta

”Suomi vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa täysin sivurooliin” – Ihalainen vaatii pikaisia toimia

Kuva: Jari Soini

Hallituksen suurten lupausten ja odotusten kehysriihi osoittautui työllisyystoimiensa osalta vajaaksi, katsoo SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– Todelliset toimet työllisyyden kohentamiseksi, pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi sekä nuorten työllistymisen parantamiseksi antavat yhä odottaa itseään.

SDP on valmistellut uuden ajan kasvua ja työllisyyttä tukevan elinkeino- ja teknologiapoliittisen strategian, jossa esitettyihin toimiin Ihalainen toivoo myös maan hallituksen tarttuvan.

Kansanedustaja mukaan Suomen on päivitettävä viennistä riippuvaisena maana uuden ajan elinkeinopoliittiset tavoitteet. Suomi tarvitsee vientivetoista talouskasvua ja pidemmän aikavälin tulevaisuusinvestointeja.

– Tulevaisuuden talouskasvu syntyy innovaatioista – lisäpanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat nyt välttämättömiä. Meidän on kyettävä vauhdittamaan teknologista kehitystä ja haettava voimakkaammin osaamispohjaista kasvua. Koulutusinvestoinnit ovat investointeja nuorten tulevaisuuteen ja työelämässä keino siirtyä työstä ja ammatista toiseen, Ihalainen sanoo tiedotteessaan.

– Suomi lähtee digitalisaation ja uuden ajan teollisuuden ja palvelujen kehittämisessä takamatkasta. Ympäristöteknologiassa ja kierto- ja jakamistaloudessa olisi runsaasti hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia, samoin palvelu- ja matkailualalla. Arktisen alueen tuomat mahdollisuudet elinkeinopolitiikalle tulisi hyödyntää paremmin. Talouskasvun piristämiseksi meidän on tuettava erityisesti pk-yrityksiä, jotka ovat kasvu- ja kansainvälistymishakuisia.

Korkean teknologian ja jalostusarvon osuus Suomen viennistä on laskenut huolestuttavasti. Hallituksen kehysriihessä olisi pitänyt päättää jykevämmällä otteella toimista, jotka tukevat erityisesti vientivetoisen talouskasvun vauhdittamista, investointeja ja työllistämistä.

– Ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on Suomi vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa täysin sivurooliin. Nyt on aika ottaa rohkeita askeleita kohti uuden ajan elinkeino- ja teknologiapolitiikkaa.

Ilta-Sanomille Ihalainen sanoi eilen, että yritysten innovaatiokyvystä on jatkossakin pidettävä huolta. Pienten ja keskikokoisten yritysten kasvua sekä verkostoitumista on tuettava ja niiden kansainvälistymistä on tuettava ja sitä varten pitää perustaa jalustayhtiö. Uudistuksia on tehtävä niin tukien, toimintaympäristöjen kuin innovaatioalustojenkin suhteen.

– Toivomme, että hallitus ottaisi tästä kärkihankkeen, hän sanoi lehdelle.

Niinistöltä vapautuvalle paikalle jo viisi pyrkijää

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Touko Aalto tahtoo vihreiden puheenjohtajaksi.

Kansanedustaja Touko Aalto, 33, lähtee mukaan vihreiden puheenjohtajakisaan, kertoo Keskisuomalainen. Aalto kertoo lehden haastattelussa päätöksen syntyneen tällä viikolla, kun hän kävi eri ihmisten kanssa keskusteluja asiasta.

Aalto sanoo kokeneensa, että hänen ajatuksilleen puolueen kehittämisestä on kysyntää. Aallon mukaan osittain päätökseen vaikutti myös se, että kokeneet Oras Tynkkynen ja Outi Alanko-Kahiluoto eivät lähteneet ehdolle.

Nykyisen puheenjohtajan Ville Niinistön seuraaja valitaan vihreiden puoluekokouksessa 17. kesäkuuta. Jo aiemmin ehdolle ovat asettuneet kansanedustaja Emma Kari, 33, Helsingistä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Mikkonen, 44, Joensuusta, tutkija ja vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, 32, Helsingistä sekä kansanedustaja Olli-Poika Parviainen, 36, Tampereelta.

Aalto pitää vahvuutenaan monipuolista poliittista kokemustaan. Aalto on yksi vihreiden kolmesta varapuheenjohtajasta, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen ja sote-työryhmän jäsen.

Lisäksi Aallon johtama vihreiden nousu Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi on tuoreessa muistissa. Aalto oli Jyväskylässä kuntavaalien ylivoimainen ääniharava 2 371 äänellään.

– Paljon on puhuttu Jyväskylän ihmeestä, mutta ei siihen mitään salaisuutta liity. Taustalla on pitkäjänteinen työ, monipuolisen ehdokaslistan kokoaminen ja vahva joukkuehenki, jossa jokaisella oli oma roolinsa. Kukaan ei pärjää yksin, Aalto sanoo lehden haastattelussa.

Touko Aalto haluaisi tehdä vihreistä yleispuolueen.

Heinäluoma kirjoittaa hallituksen ison luokan virheestä: ”Pääministerin pitää nyt vetää käsijarrusta”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Omistajaohjausasioiden yhdistäminen elinkeinoministerin salkkuun oli SDP:n kansanedustajan Eero Heinäluoman mukaan ”ison luokan virhe, jossa ojan puolelta siirrytään isomman puoleiseen allikkoon”. Heinäluoma kirjoittaa asiasta kolumnissaan MTV:n nettisivuilla.

Omistajaohjausasiat siirtyivät pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) hallinnoitaviksi.

– Linjaus on kyseenalainen, ja tulee johtamaan jatkuvaan keskusteluun siitä, miten kussakin päätöksessä elinkeinoministeri Lintilä ajaa koko elinkeinoelämän kehittämisen linjaa ja missä asioissa valtion omien yritysten etuja, Heinäluoma kirjoittaa.

”Täytyy löytyä toinenkin henkilö.”

Heinäluoma on eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.

– Valtion omistajaohjausyksiköllä on hallinoitavanaan lähes 20 miljardin omaisuus, se ansaitsee johtajakseen ministerin, jolla on aikaan hoitaa ohjaus kunnolla, Heinäluoma kirjoittaa.

– Elinkeinoministerin pitäisi toimia koko elinkeinoelämän kehittämisen puolesta eikä keskittyä valtion omistamien yritysten etujen ajamiseen.

Vanhasen I-hallitus pätti toistakymmentä vuotta sitten, keskittää valtionyhtiöiden omistajaohjauksen valtioneuvoston kansliaan ja luoda järjestelmän, jossa elinkeinoministeri ei vastaa ohjauksesta.

– Nyt hallitus on päättänyt kulkea ajassa taaksepäin ja palata tähän vanhaan eturistiriitojen ja huonon hallinnon maailmaan. Linjaus on kyseenalainen, ja tulee johtamaan jatkuvaan keskusteluun siitä, miten kussakin päätöksessä elinkeinoministeri Lintilä ajaa koko elinkeinoelämän kehittämisen linjaa ja missä asioissa valtion omien yritysten etuja.

– Pääministerin pitää nyt vetää käsijarrusta ja ottaa harkinta-aika omistajaohjaustehtävien siirtämiseen. Valtionyhtiöissä on edessä isoja ratkaisuja, joten mitään pitkäaikaista välitilaa ei tarvita.

Heinäluoman mukaan hallituksesta täytyy löytyä toinenkin henkilö, ministeri Lintilän lisäksi, joka ymmärtää yritystoimintaa ja pystyy hoitamaan valtionyhtiöiden omistajaohjauksen.

Keskustelua aiheesta

Uutissuomalainen: Rehula yrittää tuoda alkoholilakiesityksen eduskuntaan ensi viikolla – ”Käytän sanaa yritän”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Alkoholilain kokonaisuudistusta valmisteleva perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) yrittää tuoda lakiesityksensä eduskuntaan ensi viikolla.

Rehula aikoo saada lakiluonnoksen ensi viikolla hallituspuolueiden alkoholityöryhmään, jonka jälkeen se menee eduskuntaryhmiin.

– Yritän saada sen ensi viikolla, käytän sanaa yritän, Rehula sanoo Uutissuomalaiselle.

Rehula torjuu julkisuudessa olleet näkemykset, että Helsingin hovioikeuden tällä viikolla antama ratkaisu alkoholijuomien rajat ylittävästä etämyynnistä panisi lakiesityksen uusiksi.

Rehulan mukaan ykkösasiana on saada lausuntokierroksen tuomat muutokset lakiesitykseen. Juristit ottavat kantaa hovioikeuden päätökseen, mutta hänen oma junansa kulkee eteenpäin.

”Kahden päivän kokoustelun lopputulos jäi lässähdykseksi” – SDP:n Kiuru: Miksi ennuste tuli vasta nyt tietoon?

Kuva: Lehtikuva
Krista Kiurun mukaan kehyshysriihen päätökset eivät vahvista luottamusta hallituksen toimintakykyyn.

Kansanedustaja Krista Kiurun (sd.) mukaan hallituksen kaksipäiväisen kehysriihen päätökset eivät vahvista luottamusta hallituksen toimintakykyyn.

Hallituksen tavoitteena piti olla puolivälin etapissaan tarkastella talous- ja työllisyystavoitteita sekä tehdä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vuonna 2019 ja lisätä työllisten määrää 110 000 henkilöllä.

– Sekä oppositio että talouspolitiikan asiantuntijat ovat moneen kertaan varoittaneet, että nämä tavoitteet eivät ole toteutumassa ilman merkittäviä lisätoimia. Muun muassa Suomen Pankin maaliskuun ennusteen mukaan työllisten lisäys on jäämässä 55 000:een vuosina 2015-2019, sanoo Kiuru.

– Kahden päivän kokoustelun lopputulos jäi lässähdykseksi. Hallitus ei esittänyt juuri mitään uusia toimia työllisyyden parantamiseksi suurista puheista huolimatta. Ainoa uskottavia työllisyysvaikutuksia sisältävä uudistus liittyy varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen.

Hallitus jää omasta tavoitteestaan 65 000.

Tänään tuli tietoon valtiovarainministeriön uusin ennuste, minkä mukaan työllisyysaste on 70 prosenttia vuonna 2019.

– Valtiovarsinministeriö totesi tänään, että työllisten määrä kasvaa vain 45 000:lla vuosina 2015-2019. Hallitus jää omasta tavoitteestaan 65 000.

– Ihmettelen, miksi tulokset alkuviikon punnerruksesta jäivät näin laihoiksi, kun hallituksella käytössä ollut ennuste hallituksen omien tavoitteiden toteutumisesta on näin musertava?

Kiuru kysyy, miksi ennuste tuli vasta nyt tietoon, pari kolme päivää kehysriihen päättymisen jälkeen.