x

Liitto väläyttää ”selittämätöntä palkkaeroa” ja kertoo kuinka se ratkaistaan

 

Ammattiliitto Pron mukaan ”selittämätön palkkaero” kasvaa iän myötä. Naiset ja miehet tienaavat parikymppisinä samasta työstä saman verran, mutta 65-vuotiaana eläköityessä ero kasvaa jopa 9,3 prosenttiin, kun tilastoista vakioidaan selittävät taustatekijät, kuten kokemusvuodet, työsuhteen kesto ja tehtäväasema.

Tutkimusvuosien 2008–2015 aikana ei ole tapahtunut palkkaerojen supistumista, kertoo Pron työmarkkinatutkimus (TMT). Vuoden 2015 tutkimukseen osallistui noin 9 000 prolaista tammikuussa 2016.

Selittämätön palkkaero ratkaistaan palkkausjärjestelmää ja vaativuusluokkia uudistamalla, sanoo Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

– Palkkaukseen voidaan vaikuttaa työnkuvia tarkistamalla ja päivittämällä tehtävänkuvia. Ensimmäinen askel palkkasyrjintää vastaan on puhua palkasta avoimesti.

Malisen mukaan syynä tilanteeseen on se, että 2000-luvun jälkeen palkkausjärjestelmiä ei ole päivitetty ollenkaan.

– Pro haluaa puuttua tähän. Palkkaa ei pidä jakaa pärstäkertoimen perusteella, vaan palkan pitää perustua työn vaativuuteen ja tehtäväluokitukseen.

Malinen kertoo, että kyseessä on osa laajempaa ongelmaa, koska monella alalla työnkuvat eivät vastaa palkkaa ja työn vaativuus arvioidaan alakanttiin. Yrityksissä palveluosaamista ei arvosteta ja asiakaspalvelutyöstä sakotetaan alemmalla palkalla, kun teknilliskaupallisella alalla työskentelevät keräävät palkkapotin.

– Tässä on kysymys pelkästään tahdon puutteesta. Perusteettomista palkkaeroista on puhuttu vuosikymmeniä, mutta edes keskusjärjestösopimuksilla ole pystytty puuttumaan asiaan, hän jatkaa.

Prolaiset naiset tienasivat keskimäärin 2 931 euroa ja miehet 3 672 euroa kuukaudessa.

Tasa-arvoisin työpaikka palkkauksen suhteen oli rahapeliala, ero oli 3 768 euroa. Naisten vuosiansio oli 39 578 euroa ja miehet tienasivat 43 346 euroa vuodessa.

Suurimmat erot vuosityötuloissa oli viestintäalalla, jossa naiset tienasivat 33 234 euroa ja  miehet 49 000 euroa, ero oli 15 766 euroa vuodessa. Viestintäalalla naiset palkataan yleensä toimihenkilötehtäviin ja miehet teknisiin tehtäviin.

– Miesten pitämät vuorotteluvapaat ja perhevapaat eivät ole tasoittaneet tilastoja. Heikennykset esimerkiksi subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja vuorotteluvapaaseen pahentavat työelämän sukupuolittumista entuudestaan, ennakoi Pron tutkija Petri Palmu.

Keskustelua aiheesta

HS: Suomalaisprofessori ryöpyttää Trumpia: ”Arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö”

Kuva: Lehtikuva

Arviot Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aikeista ja persoonasta kovenevat sitä mukaa kun hänen kautensa etenee.

Tällä kertaa vuorossa on kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, joka pelkää Helsingin Sanomien haastattelussa, että Yhdysvallat hakee Trumpin johdolla sotaa.

”On ennustettavissa, että tällainen arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö hakee arvostusta juuri voimapolitiikasta. Trump vetoaa usein ’kunnian’ palautukseen. Hän on huomauttanut, että olisi jo aika, että Yhdysvallat voittaa jonkin sodan”.

Tammikuussa psykiatri ja vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Claes Andersson sanoi Ilta-Sanomille, että Trump käyttäytyy narsistisesti eikä hän välitä toimintansa seurauksista.

Koskenniemikin pohtii Trumpin roolia.

”Onko kyse rooseveltilaisesta vallankaappauksesta vai onko oikeampi vertailukohta Hitler, Mussolini tai Berlusconi. Valitettavasti nämä ovat ne lähihistorialliset kiintopisteet, jotka Trumpia arvioi­taessa tulevat väistämättä esiin, vaikka kuinka yritän välttää lyömästä leimoja.”

Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä pudonnut jyrkästi

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Kevään kuntavaaleissa sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on yhteensä 805 kappaletta, kertoo Yle.

Valtaosa heistä on mukana yhteislistalla jossakin sitoutumattomassa ryhmässä, jotta läpimenoon olisi mahdollisuus.

Kaikkiaan sitoutumattomien yhteislistoja on Suomessa yli 70 kappaletta. Sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on 93 kunnassa.

Viime kuntavaaleissa sitoutumattomat saivat yhteensä läpi 185 ehdokastaan.

Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä on laskenut vuosien saatossa. Yle kertoo, että vuoden 2000 kuntavaaleissa puolueisiin sitoutumattomia ehdokkaita oli lähes 1 700. Valituksi tuli 480 ehdokasta eli lähes 4 prosenttia kaikista valtuutetuista.

Vaalitutkija Sami Borg sanoo Ylelle, että sitoutumattomien määrä on vähentynyt muun muassa kuntien ja valtuustojen lukumäärän vähenemisen takia.

– Mutta varmaankin erityisesti 2010-luvulla perussuomalaisten nousu on tarjonnut joissain kunnissa uskottavan protestointikanavan, Borg sanoo.

Suomen Sitoutumattomat ry:n puheenjohtajan Teuvo Niemisen mukaan perussuomalaisten gallup-kannatuksen sulaminen on tulevissa vaaleissa iskun paikka valitsijayhdistysten ehdokkaille.

Tutkija Borg puolestaan muistuttaa, että Suomessa on edelleen kolmattakymmentä kuntaa, joissa sitoutumattomilla ryhmillä on vaaleista toiseen tuntuvaa kannatusta.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja esittää uutta mallia – Näin päästään tunnissa Turusta Helsinkiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari esittää uutta investointimallia tarpeellisiin väylähankkeisiin.

– Suomi on jäänyt saavutettavuudessa pahasti muita Pohjoismaita jälkeen. Kuntapäättäjät näkevät tarpeen uusille investoinneille, mutta samalla kuntien tosiasialliset mahdollisuudet uusien hankkeiden rahoitukselle ovat rajalliset, Skinnari toteaa.

Hänen mukaansa kuntien tulee jatkossa luoda kumppanuusmalleja esimerkiksi Kuntarahoituksen ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa, joiden avulla uudet suuretkin väylä- ja korjaushankkeet saadaan liikkeelle.

– Samalla päätösvalta hankkeiden toteutuksesta pysyy demokraattisesti valituilla kuntapäättäjillä, Skinnari sanoo.

Skinnarin mukaan tämä edellyttää kokonaan uutta ajattelua.

– Meillä seisoo moni tärkeä väylähanke pelkästään sen takia, että hankkeilla ei ole omistajaa. Esimerkiksi tunnin junayhteys Turusta Helsinkiin voisi olla kaupunkien, maakuntien ja valtion sekä rahoittajien yhteinen elinkaarihanke, jonka omistajuus olisi vahvasti kuntapäättäjillä.

– Toimivia esimerkkejä löytyy useita muualta Euroopasta. Hankkeissa on hyödynnetty muun muassa Euroopan Unionin ESIR – rahoitusta, Skinnari päättää.

Keskustelua aiheesta

MTV: Rinne aikoo ehdolle maakuntavaaleissa – epäilee kuitenkin niiden toteutumista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo MTV:n Vaaliextra-ohjelmassa, että aikoo lähteä ehdolle maakuntavaaleihin. Ne järjestettäisiin ensi vuoden tammikuussa.

Rinne ilmoittaa kuitenkin epäilevänsä maakuntavaalien toteutumista.

– En tiedä, ovatko maakuntavaalit tulossa piakkoin. Pitäisi varmaan vaalilainsäädäntö ensin hyväksyä ja viedä loppuun maakuntahallinto. Jos maakuntavaalit tulevat ennakoidussa ajassa tai joskus myöhemmin niin kyllä näen, että maakunta on sellainen paikka, jossa ainakin ehdolla on syytä olla, Rinne sanoo.

Keskustelua aiheesta

Sipilä HS:ssa: EU-julistuksessa monitahtisuus Suomen kannan mukaisesti

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiittää tuoretta EU-julistusta siitä, että siihen kirjattu linjaus eritahtisuudesta on Suomen kannan mukainen.

Sipilä arvioi lauantaina allekirjoitettua julistusta EU:n tulevaisuuden tavoitteista mielipidekirjoituksessa Helsingin Sanomissa.

Suomi hyväksyy Sipilän mukaan unionin monitahtisen kehityksen kahdella reunaehdolla. Sen on oltava avoimena kaikille jäsenvaltioille, minkä lisäksi sen on tapahduttava perussopimuksen puitteissa.

Pääministeri korostaa, että Suomi ei halua jakaa jäsenvaltioita a- ja b-luokan jäseniin.

Sipilä arvioi, että seuraava konkreettinen eritahtisuuden muoto voi toteutua eurooppalaisen puolustuksen kehittämisessä. Suomi on hänen mukaansa aktiivisesti mukana sen valmisteluissa.