D-analyysit

Liittokierros lupaa rapsakkaa syksyä – nyt väännetään siitä, mitä tässä tilanteessa merkitsee maltillinen palkankorotus

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Paha talouskasvu! Suomen talouskasvu on yllättänyt myönteisesti monet ennustajat. Mutta totuuden nimissä pitää muistuttaa, ”yllätys” on toistaiseksi ollut prosentin tai kahden luokkaa. Työnantajapuolella olisi todennäköisesti toivottu talouskehityksen paranemista vasta syksyn työmarkkinaneuvottelujen jälkeen. Nykytilanne kun antaa työntekijäliitoille vahvat perusteet ajaa palkankorotuksia.

Työmarkkinasyksystä on tulossa rapsakka, jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkansa. Liittokierrosten jälkimaininkeja on usein selvitelty pitkään valtakunnan sovittelijan johdolla. Vaikeuskerrointa lisää se, että keskusjärjestöt ja hallitus ovat enemmän tai vähemmän ulkona neuvotteluista, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ulkoisti itsensä keskusjärjestösopimuksista. Nyt väännetään siitä, mitä tässä tilanteessa merkitsee maltillinen palkankorotus. Hallitus ja työnantajat ovat pitäneet esillä myös ultramaltillista nollalinjaa.

Esimerkiksi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on torjunut toiveet nollaratkaisusta. Hän näkee, että taloudellisen tilanteen ja työllisyyden parantumisen pitää näkyä myös palkoissa. Hän haluaisi liittokierroksella Teollisuusliiton jäsenten ostovoimaa vahvistavat työehtosopimukset. Jo Lauri Ihalainen SAK:n puheenjohtajana korosti, palkansaajien ostovoiman paraneminen on suuria palkankorotuksia tärkeämpää. Paikallista sopimista ajava Teknologiateollisuus on liputtanut yrityskohtaisten palkankorotusten puolesta.

Vientialojen Suomen mallia ei syntynyt, kun Metsäteollisuus jäi siitä pois. Metsäteollisuuden rooli työmarkkinaneuvotteluissa on kysymysmerkki. Sillä on halua palkankorotuksilla purkaa paperitehtaiden työehtosopimuksia. Tämän pelätään heijastuvan muiden alojen palkkaneuvotteluihin.

Kaatuneen Suomen mallin olettama oli, että neuvottelut aloittavien vientialojen sopimukset loisivat katon myös palvelu- ja julkisille aloille. Työnantajat toivovat samaa edelleen, mutta paineet ovat kovat. Viime syksyn neuvotteluissa kuntien ja valtion työntekijät myöntyivät 24 vuotuisen lisätyötunnin ja sosiaalivakuutusmaksujen noston lisäksi luopumaan kolmanneksesta lomarahojaan. Se tuntui erityisesti naisvaltaisten ja matalapalkka-alojen kukkaroissa. Tälle halutaan nyt kompensaatiota.

Vaikka kolmikanta ei tänä syksynä toteudu, odottavat työmarkkinaneuvottelijat hallituksen elokuun budjettiriihen veroratkaisuja. Hallitus lupasi kilpailukykysopimuksen yhteydessä veronalennuksia, joilla kompensoitaisiin työntekijöille siirrettyjä työnantajamaksuja. Kiky ja monet muut hallituksen palkansaajiin kohdistuvat toimet työttömyysturvan heikennyksistä alkaen saattavat edelleen hiertää neuvotteluissa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat