Helmikuussa tehtyjen haastattelujen perusteella suomalaisten kiinnostus tuleviin vaaleihin on noussut jopa 20 prosenttiyksikköä verrattuna kiinnostukseen vuoden 2019 vaalien alla. Tuoreimman tuloksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista on nyt kiinnostuneita EU-vaaleista, kun edellisten vaalien alla luku oli 44 prosenttia.

EDELLISISSÄ EU-vaaleissa suomalaisten äänestysprosentti oli lopulta vain 40,8, mikä silti tarkoitti Suomessa kaikkien aikojen toiseksi korkeinta aktiivisuutta EU-vaalien historiassa. Samalla suomalaisten into uurnilla alitti äänestysinnon koko EU-alueella, jossa äänestysaktiivisuus kohosi täpärästi yli 50 prosenttiin.

Tuoreista vastauksista voi uumoilla, että suomalaisten kasvaneeseen vaalikiinnostukseen ovat vaikuttaneet Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne. Kaikkiaan 81 prosenttia EU-alueen kansalaisista piti EU-vaaleissa äänestämistä entistä tärkeämpänä ajankohtaisen kansainvälisen tilanteen vuoksi, kun taas suomalaisvastaajista tätä mieltä oli 94 prosenttia.

EU:n perussopimuksen mukaan päätösvalta Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuuluu jäsenmaille. Muun muassa unionin budjettiin parlamentilla kuitenkin on valtaa.

USEAT kannatusmittaukset ovat ennustaneet laitaoikeistolle vaalivoittoa kesän EU-vaaleissa. Tämän seurauksena Ukrainan tukemista koskevien kriittisten kantojen Euroopan parlamentissa odotetaan lisääntyvän seuraavalla vaalikaudella.

Uusin eurobarometri perustuu kaikkiaan 26  411 haastatteluun EU-alueella helmi-maaliskuussa. Suomessa näistä oli tehty 1  024 haastattelua helmikuussa, ja virhemarginaali Suomen osalta on 3,1 prosenttiyksikköä.

Mielipidemittausten sarjaa on tehty vuodesta 1973 saakka.

Myös edellisissä viime aikojen mittauksissa suomalaiset ovat ilmaisseet merkittävää kiinnostusta EU-vaaleihin. Syys-lokakuussa toteutetussa kyselyssä suomalaisvastaajista 71 prosenttia sanoi, että olisi todennäköisesti äänestänyt EU-vaaleissa, jos ne olisi järjestetty seuraavalla viikolla.