SDP:n kansanedustaja huomauttaa, kuinka vastauksessa kerrotaan lisäksi, että “Arvio tehdään myös mahdollisesta epätoivotusta jälleenvientiriskistä”.

– Tämä kertoo hyvin vähän, sillä tässä ei kerrota, että pidättäydytäänkö viennistä, jos epätoivotun jälleenviennin riski katsotaan korkeaksi ja mitkä seikat tähän arvioon vaikuttavat. Mahdollinen toimi väärinkäytösten ehkäisemiseksi olisi esimerkiksi, että Suomi kävisi jälkikäteen tarkastamassa, missä käytössä viedyt tuotteet ovat – tällainenhan olisi mahdollista ja tätä joskus jotkut valtiot ovat tehneet.

– Olisiko se Qatarin tapauksessa tarpeellinen tai riittävä, on kysymys erikseen. Tällaisesta ei ole mainintaa. Olisiko oikea vastaus sitten ollut “Suomi ei aio viennin jälkeen seurata sitä, mitä viedyillä tuotteilla tehdään”? Tällaistakaan ei kerrottu.

Feldt-Rannan mielestä kysymyksiin ei ole vastattu oikeastaan ollenkaan.

– Siinä vaiheessa, kun asevientiluvat on myönnetty, on usein tunnuttu katsovan, että lupia ei pidä peruuttaa, kun sopimukset on jo tehty. Tilanteen voi katsoa olevan ristiriitainen, jos puolustusministeri ei suostu tarjoamaan etukäteen mitään tietoja asevientilupaprosesseista, jotta luvista voitaisiin käydä poliittista keskustelua ennen niiden myöntämistä.

(juttu jatkuu kuvan alla)

Jussi Niinistö.

Vastaus kirjalliseen kysymykseen valmisteilla olevasta aseviennistä Qatariin

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan/sdp näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 584/2017 vp:

Suomi on kaikessa hiljaisuudessa vakiinnuttamassa linjan, jossa puolustustarvikkeita viedään kyseenalaisiin maihin, jotka voivat käyttää niitä humanitäärisen lain vastaisesti. Aiemmin on ollut selvää, ettei teollisia intressejä voi asettaa humanitääristen arvojen edelle.

Olen yrittänyt selvittää, mikä hallituksen toimintalogiikka on, mutta hallitus ei halua vastata asiaa koskeviin kysymyksiin, vaan väistelee.

Tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen, joka kuuluu seuraavasti:  Katsooko hallitus, että Jemenin sisällissotaan osallistunut, ihmisoikeuksia polkeva ja laittomaan asekauppaan sekaantunut Qatar on Suomelle sopiva panssariajoneuvojen ja kranaatinheitinten vientikohde ja jos panssariajoneuvoille ja kranaatinheittimille myönnetään vientilupa Qatariin, millä keinoin hallitus aikoo varmistaa, että näitä puolustustarvikkeit

Katsooko hallitus, että Jemenin sisällissotaan osallistunut, ihmisoikeuksia polkeva ja laittomaan asekauppaan sekaantunut Qatar on Suomelle sopiva panssariajoneuvojen ja kranaatinheitinten vientikohde ja jos panssariajoneuvoille ja kranaatinheittimille myönnetään vientilupa Qatariin, millä keinoin hallitus aikoo varmistaa, että näitä puolustustarvikkeita ei myöhemmin käytetä humanitaarisen lain vastaisesti tai myydä luvattomasti eteenpäin?

SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomi toimii puolustustarvikkeiden viennissä kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Keskeisessä asemassa ovat laki puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012) ja valtioneuvoston asetus puolustustarvikkeiden vientiä koskevan lupaharkinnan yleisistä edellytyksistä (311/2013).

Lain mukaan puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon, kauttakuljetukseen ja välitykseen tarvitaan aina valtioneuvoston tai puolustusministeriön myöntämä lupa. Lähtökohtana on, että lupa myönnetään, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä vaaranna Suomen turvallisuutta. Lupaharkinnassa otetaan huomioon EU:n vuonna 2008 hyväksytty yhteinen kanta sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvonnasta (2008/944/YUTP) sekä 24.12.2014 voimaan tullut asekauppasopimus (Arms Trade Treaty, ATT). Mahdolliset YK:n turvallisuusneuvoston tai Euroopan unionin asettamat asevientikiellot ja muut pakotteet asettavat ehdottoman esteen viennille.

Luvan saamisen edellytyksenä on luotettava selvitys tavaran lopullisesta käyttäjästä ja loppukäytöstä. Lupa-asioita valmistelee puolustusministeriön asettama poikkihallinnollinen maastavientiasioiden työryhmä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta arviosta vastaa ulkoasiainministeriö.

Lupaharkinta perustuu tarkkaan tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Euroopan unionin neuvoston yhteisen kannan mukaisesti lupia myönnettäessä arvioidaan sekä määrämaan sisäistä tilannetta ja sen kansallista turvallisuutta että alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta. Lupaa myönnettäessä arvioidaan määrämaan sitoutumista kansainvälisten sitoumusten ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen. Arvio tehdään myös mahdollisesta epätoivotusta jälleenvientiriskistä.

Kansallisen lainsäädännön ja EU:n yhteisen kannan mukaisesti lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon mm. kohdemaan ihmisoikeustilanne sekä vakavat humanitaarisen oikeuden loukkaukset.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen arvio tehdään ulkoasiainministeriön vientivalvontatyöryhmässä, ja tarkastelussa hyödynnetään myös Suomen edustustoverkostoa. Valtioneuvoston kokonaisharkinnassa huomioidaan taloudelliset ja huoltovarmuuteen liittyvät tekijät, mutta ne eivät saa mennä EU:n yhteisten kriteerien edelle. Vastaava käytäntö tapauskohtaisesta harkinnasta on valtaosassa EU-maita. Varsinaiset lupapäätökset tehdään kansallisesti, mutta EU-maat konsultoivat toisiaan aktiivisesti ja niiden tulee ottaa huomioon toistensa päätökset.

Tiettyihin Lähi-idän alueelle kohdistuviin vienteihin on viime aikoina suhtauduttu aiempaa pidättyvämmin erityisesti Jemenin ja Syyrian tilanteen johdosta. Myös Suomessa arvioimme tilanteen kehitystä tarkasti. Saudi-Arabia ja sen johtama liittouma toimii Jemenissä sen laillisen hallituksen pyynnöstä. Iskujen kohdistuminen siviileihin on tuomittavaa ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista.

Qatariin ei kohdistu kansainvälistä asevientikieltoa ja päätökset esittelykäyttöön myönnetyistä väliaikaisista vientiluvista on tehty kansallisen lainsäädännön sekä Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Tuotteet ovat palanneet esittelyn jälkeen Suomeen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö