tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Lindström ei lähde arvostelemaan EK:ta sen kohupäätöksestä – ”En minä voi mitään muuta kuin vedota, että pysyisi rauha”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Elinkeinoelämän keskusliitto on päättänyt purkaa kaikki keskusjärjestösopimukset. Kyseessä on jättijäristys työmarkkinoilla.

Kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) mukaan suomalaisen yhteiskunnan viime vuosikymmenten peruskalliot liikkuvat. Suomi on muuttumassa suurempien vastakohtien, heikompien työntekijöiden oikeuksien ja suurempien tuloerojen maaksi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on vedonnut voimakkaasti pääministeri Juha Sipilään (kesk.) työmarkkinoita uhkaavan kriisin ratkaisemiseksi.

Demokraatti ei ole onnistunut tavoittamaan Sipilää kommenttia varten. Sen sijaan työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps. ) antoi haastattelun torstaina eduskunnassa.

Lindström sanoo, ettei lähde arvostelemaan sitä, että EK sanoo keskusjärjestösopimukset irti.

– Sehän oli odotettavissa, niin kuin joku taisi sitä analysoida, että se on tällainen symbolinen juttu. Mutta sillä voi olla paljon sitä symboliikkaa isompi merkitys neuvottelutilanteessa. Siitä olen toki huolissani. En minä voi mitään muuta kuin vedota, että pysyisi rauha, Lindström sanoo.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on luonnehtinut, että EK:n päätöksellä luopua keskusjärjestösopimuksista on iso symboliarvo. Eloranta pitää EK:n toimea provokaationa.

”Että me ei itse sössitä tätä.”

Antti Rinne on vedonnut pääministeriin pikaisten neuvottelujen aloittamisesta uudesta yhteiskuntasopimuksesta. Rupeaako hallitus tässä mihinkään toimiin?

– Me emme ole keskustelleet tästä esityksestä, enkä minä rupea sitä etukäteen arvioimaan. Käydään porukalla varmaan tämäkin esitys läpi. Mutta se on tärkeää, että Suomessa säilyisi työrauha ja meillä olisi palkkamaltti – kun näkyy valo tunnelin päässä, että me ei itse sössitä tätä. Enkä minä osoita ketään sormella, mutta jokainen voi tietysti itse miettiä, mitä voi tehdä sen asian eteen tai olla tekemättä, Jari Lindström vastaa.

Hallitus on tavoitellut paikallisen sopimisen lisäämistä tai edellytysten parantamista työehtosopimusten kautta. Kilpailukykysopimuksen mukaan sitä ei tavoitella erillisellä lainsäädännöllä.

Nyt EK  käytännössä irtisanoi keskusjärjestöjen luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja jäsenmaksuperintää koskevat sopimukset. Kysymys hallituksen kannalta onkin se, miten sen oma tavoite paikallisen sopimisen edistämisestä voi tällaisessa tilanteessa onnistua.

Lindström ymmärtää tilanteen. Hänen mukaansa paikallinen sopiminen voi vaikeutua sopimuskauden jälkeen.

– Sitä on ihan mahdoton arvioida, että onko se keskitettynä parempi vai liittotasolla, mutta sillä voi olla omia heijastumisia, en minä tiedä. Minä en osaa sanoa tuohon vielä. Se on niin herkkä kysymys, hän kuitenkin lisää.

– Enkä varmana lähde tässä mestaroimaan sen asian kanssa. Toivon vaan, että kaikki näkisivät, mikä on Suomelle parasta. Tässä on se vaara, että porukka alkaa puolustaa vaan omia etujaan ja tämähän on perustunut siihen, että ollaan porukalla sen heikommankin puolella. Sen takia minä toivon, että solidaarisuutta edelleen löytyisi.

”Jos kuuntelee Suomen Yrittäjiä…”

Mutta jos siellä ei ole niitä luottamushenkilöitä tai EK sanoo nämä (sopimukset) irti niin, miten sitä paikallista sopimista voidaan edistää?

– Jos kuuntelee Suomen Yrittäjiä niin heidän mielestään sitä voidaan ilman tämmöisiä niin sanottuja luottamushenkilöitä myöskin edistää, että siellä voi olla joku porukan valitsema henkilö, joka ei nyt välttämättä ole perinteisessä mielessä luottamusmies, luottamushenkilö, Lindström alkaa yllättäen pyöritellä.

Tuetko Suomen Yrittäjien mallia?

– En minä nyt lähde arvioimaan, että tuenko vai enkö, mutta kaikki mikä voi edistää sopimista niin niihin minä olen pro (=puolesta) , mutta minun mielestä se, että millä tavalla se tapahtuu niin se keskustelu on aika herkkää. Minä en lähde tässä vaiheessa siihen ottamaan kantaa.

Lindström toimi aikanaan itse luottamusmiehenä Voikkaan paperitehtaalla. Kun häneltä kysyy, mitä hän olisi ajatellut EK:n keskusjärjestösopimusten purkamisesta luottamusmiehen asemassa, vastaus nykyisessä työministerin roolissa on paljon puhuva. Lindström toteaa, ettei häntä saa sanomaan sellaista, mitä häntä yritetään saada sanomaan.

”Millä ihmeellä paikallista sopimista voitaisiin edistää?”

PAMin puheenjohtaja Ann Selin on pöyristynyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen päätöksestä irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimukset.

– Keskusjärjestösopimuksilla on sovittu yhteistoimintamenettelyistä ja luottamushenkilöiden oikeuksista. Näiden sopimusten irtisanomisen jälkeen on mahdoton kuvitella, että ay-liike voisi sopia mitään paikallisen sopimisen lisäämisestä, Selin on lausunut.

Myös Eero Heinäluoma on kommentoinut tilannetta.

– Jos esimerkiksi luottamusmiehiä suojaavat sopimukset kiistetään, niin millä ihmeellä työpaikoilla voi syntyä mitään luottamusta ja millä ihmeellä paikallista sopimista voitaisiin edistää, jos työntekijöiden edustajilla ei ole suojaa, hän lausui Demokraatille torstaina.

Heinäluoman mukaan hallitus on siirtänyt painopistettä valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovittavista asioista työpaikoille.

– Jos sitten samaan aikaa, kun asioita siirretään työpaikoille, kiistetään siellä työntekijöiden oikeudet kuten luottamusmiesoikeus, niin onpa aika mielenkiintoinen tilanne. Ei tälle oikein löydy vertailukohtaa Euroopasta tällaisesta kehityksestä, Heinäluoma sanoo.

Hän pitäisi oikena linjana Ruotsin ja Saksan mallia. Näissä maissa henkilöstöedustusta on vahvistettu työpaikkojen hallinnossa. Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikoilla tehtäviin ratkaisuihin. Jotta tämä mahdollistuu, on pidettävä huolta sopimusten voimassaolosta ja siitä, että työntekijöillä on sopimuksiin perustuva suoja.

SDP:n Torsti haluaa lisäpanostuksia ”kruununjalokivelle” – ”Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa”

Kuva: Ella Kaverma

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.). vaatii panostuksia perusopetukseen. Tutkimukset ovat hänen mukaansa osoittaneet, että Helsingissä eriarvoistumiskehitykseen pureutunut linja toimii. Sitä pitää Torstin mukaan vahvistaa, kun päätetään seuraavan neljän vuoden tavoitteista ja raameista.

Torsti muistuttaa myös, että samalla on tarkasteltava peruskoulujen budjetteja kokonaisuutena. Viimeisen kahden vuoden leikkaukset ovat johtaneet monissa kouluissa aivan järjettömiin ratkaisuihin esimerkiksi koulukirjojen käytössä ja materiaalihankinnoissa.

– Peruskoulu on meidän kruununjalokivi. Sitä pitää vaalia. Meillä on huippuopettajat ja uudet opetussuunnitelmat. Resurssit opettajien päivittäiseen työhön pitää olla kunnossa. Nyt kaikilta osin niin ei ole.

– Tulen esittämään nuorten yhdenvertaisuutta vahvistavan rahoituksen lisäämistä. Lisäksi koko perusopetuksen budjettia pitää tarkastella niin, että Helsingin kouluista todella pidetään huolta. Meidän koulumme ovat maailman vertailussa todella tehokkaita, Torsti sanoo tiedotteessaan.

Helsinki maksaa vuodessa noin 1,6 miljoonaa lisärahaa vaativissa olosuhteissa toimiville kouluille. Lisärahan jaetaan koululaisten vanhempien koulutustason, perheiden tulotason sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella.

– Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa. On selvää, että monikielisyys tekee opetuksesta vaativampaa ja tarvitaan esimerkiksi pienryhmiä. Jokainen käsittää, että tällainen toimintamalli on kaikkien etu.

Muun perusopetuksen rahoituksen osalta Torsti haluan kuulla kouluja ja opettajia.

– Uuden opetussuunnitelman puitteissa on tärkeää kuulla, mitä koulut tarvitsevat. Uskon, että kannattaa pyytää esityksiä, jotka tulevat suoraan kouluista ja opettajilta.

Torsti korostaa, että positiivisen diskriminaation määräraha, PD-raha, on keino, joka todella vaikuttaa koulujen tasa-arvon edistämisessä ja estää tutkitusti syrjäytymistä sekä eriarvoistumista. Tämä käy ilmi esimerkiksi juuri julkaistusta Mikko Sillimanin Vattille tekemästä tutkimuksesta ja Venla Berneliuksen tutkimuksista.

– Maailmalla tämä on asia, josta olen ylpeä. Muualla lisäpanokset satsataan usein niihin kouluihin, jotka jo muutenkin menestyvät. Me olemme tehneet toisen päin ja tulokset näkyvät.

– Toivon, että SDP:n pitkään ajama linja PD-rahoitusmallin laajentamisesta koko maahan saadaan nyt valtuustojen ohjelmiin ja ensi vuoden budjetteihin koko maassa. Erityisen tärkeää tämä on suuremmissa kaupungeissa, joissa koulujen eriytyminen asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Keskustalaiselta kansanedustajalta yllättävä parisuhde-perustelu kohuasiaan: ”Kannattaisi kokeilla”

Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila arvioi, että koulujen lomakauden siirtäminen myöhemmäksi kesään voisi parantaa jopa parisuhteita matkailutaseesta puhumattakaan.

– Tiedän monia vanhempia, jotka joutuvat vuorottelemaan kesälomiaan koulujen ja päiväkotien loma-aikojen takia. Se verottaa vanhempien ja koko perheen yhteistä aikaa ja rassaa jopa parisuhteita, Anttila kertoo  tiedotteessaan.

Hän kannattaakin lämpimästi keskustalaisen elinkeinoministerin Mika Lintilän ehdotusta siitä, että loma-aikojen myöhentämistä kannattaisi selvittää.

– Asiaa kannattaisi kokeilla ja myös oma maakuntani Häme olisi siihen oivallinen alue. Toinen kokeilualue voisi olla profiililtaan toisenlainen, vaikkapa jo ehdotettu Kainuu, Anttila pohtii.

 

– Sitä paitsi Euroopassa asuvien suomalaisten perheiden sukulaiset ja lasten serkut ovat jo elokuussa täällä töissä ja koulussa. Mukavammin siinä sukulaisuussuhteetkin hoituisivat, kun olisi yhteistä aikaa, Anttila perustelee.

Risikko Demokraatille poliisien toiminnasta: ”Todistettavasti olisi tullut lisää uhreja”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kommentoi Turun sarjapuukotusta Demokraatille illansuussa. Risikon mukaan hänellä ei ole päivällä tiedotustilaisuudessa kerrottuun nähden uutta tietoa asian tutkinnallisesta etenemisestä.

Esimerkiksi rikoksesta epäillyn ideologista taustaa ei ole Risikon tiedojen mukaan saatu vahvistettua.

– Ei ole. Tämä on tutkinnanjohtajan asia, en ota kantaa tutkintaan.

Viranomaisten toimintaa tapauksen hoitamisessa on kehuttu. Risikolla ei ole heti mielessään välittömiä kehitysehdotuksia siihen, miten puukotusten jälkeisen tilanteen hoitaminen eteni.

– Kun tällainen tapaus tulee, käydään vielä operatiivisen puolenkin analyysi – mutta nyt on kaikkein tärkeintä keskittyä tutkintaan.

Risikko toistaa myös Demokraatille kehut poliisin ensipartion toiminnalle Turussa.

– Se oli aivan vertaansa vailla. Vain muutama minuutti kesti, kun oltiin tekijän pakeilla. Todistettavasti tilanne olisi ollut sellainen, että olisi tullut lisää uhreja. Myös kansalaiset ovat tukeneet viranomaisen työtä, pyrkimällä estämään tätä henkilöä (puukottajaa). Se on rohkeuden osoitusta, turvallisuus tehdään yhdessä.

Kysymykseen, kehottaako Risikko kansalaisia menemään väliin vastaavissa tilanteissa, hän toteaa, ettei niin voi missään nimessä kehottaa.

– Jokainen itse arvioi sen, koska tilanteet ovat niin erilaisia, hän painottaa.

Ministeri kiirehtii tiedustelulainsäädäntöä.

Turun puukotuksista pidätettynä on yksi henkilö. Keskusrikospoliisi tutkii Turun puukotuksia terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja murhan yrityksinä. Lisäksi neljän osallisuutta tekoon selvitetään. Henkilöt ovat Marokosta.

Lisäksi yhdestä henkilöstä on pantu toimeen kansainvälinen etsintäkuulutus.

Risikko toteaa, että painopiste on nyt asian tutkinnassa eikä esimerkiksi tässä vaiheessa pystytä sanomaan, tuleeko Maahanmuutoviraston toiminnalle uusia ohjeita tai onko tapahtumilla vaikutusta lainsäädäntöön.

Tiedustelulainsäädäntöä Risikko kiirehtii. Se on tarkoitus saada tämän syksyn aikana eduskuntaan. Risikko esittää, kuten on jo ennen Turun tapahtumiakin todennut, että perustuslain muutokset hyväksyttäisiin eduskunnassa nopeutetussa järjestyksessä.

Sisäministeriön määrärahojen lisäyksestä aiemmin kaavailtuun nähden Risikko toteaa valtiovarainministeri Petteri Orpon todenneen, että tilanne arvioidaan, jos jotain ilmenee rikoksen tutkinnan edetessä.

Orpo on myös kommentoinut tilannetta tänään Lännen Medialle.

Poliisien määrästä Risikko sanoo, että tällä hetkellä miltei kaikki poliiseiksi koulutetut ovat Suomessa töissä. Risikon mukaan vain 25 on työttöminä.

Poliisihallitus ja puolustusvoimat ovat juuri allekirjoittaneet sopimuksen siitä, että puolustusvoimat osallistuisi poliisin reservipoliisiselvitykseen. Risikko toteaa, että sisäministeriössä on menossa hanke täydennyspoliisia koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja toteaa, että toimivaltuudet täytyy katsoa asiassa tarkkaan.

Käytännössä reservipoliisi korvaisi täydennyspoliisin. Reservipoliiseja voitaisiin rekrytoida Puolustusvoimien henkilöstöstä.

Rinteen aloitteelle kiitosta.

Suomessa huoli on nyt se, ettei maamme ilmapiiri kiristy. Risikko on tänään julkisuudessa moneen kertaan sanonut, että on ollut tiedossa, että nyt nähdyn kaltainen epäilty terroriteko voisi Suomeenkin tulla. Asia ei siinä mielessä ollut yllätys.

Terrorismi on muuttanut sillä tavalla muotoaan, että sen estäminen on yhä haastavampaa.

Risikko painottaa, että luovuttaa ei pidä ja ennaltaehkäisyä on jatkettava.

– Suomi on tehnyt hyvin paljon ennaltahkäistäkseen tällaisia. On varauduttu, hän katsoo.

– Näkisin, että nyt on tärkeä, kun selviää, mitä tästä ilmenee, käydä se läpi.

– Olen korostanut, että maltti on valttia, koston kierre ei saa lähteä liikkeelle. Terrorismin tarkoitus on yhteiskuntarauhan heilauttaminen, halvaannuttaa päätyöksentekokykyä ja aiheuttaa kärsimystä.

Risikon mukaan myös poliittista keskustelua on käytävä vakavin mielin.

– Kyllä minä luotan siihen, että kaikki poliitikot aivan varmasti ymmärtävät, että kyseessä on vakava asia, josta on tiedetty, että kyllä se Suomeen jossain vaiheessa rantautuu. Nyt on ensimmäinen epäily.

– Olen aivan vakuuttunut, että kaikki poliittiset puolueet haluavat olla ehkäisemässä, että näin ei tapahdu enää. Sitä edellyttää myös Suomen 100-vuotisjuhlavuoden teema Yhdessä. Poliittisten vaikuttajien pitää näyttää, että olemme toivon tällä puolen yhdessä.

– Tämä asia ei ole mikään hallitus-oppositio-asia, turvallisuus ei saa sitä olla.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi eilen käyneensä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa keskustelun Turun tapahtumista.

– Esitin, että puolueiden puheenjohtajien ja tasavallan presidentin välillä käydään laajamittainen ja faktoihin pohjautuva keskustelu tapahtuneeseen ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen liittyen. Presidentti Niinistö kannatti esitystäni, Rinne kertoi Facebookissa.

Risikko toteaa olleensa tyytyväinen kuullessaan Rinteen kannasta ja keskustelusta presidentin kanssa.

”Nähkäämme tämä hyvyys” – Sauli Niinistö: Sivustakatsojat pistivät oman elämänsä likoon pelastaakseen puukotuksen uhreja

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan Suomi ja me suomalaiset olemme tänään uuden tilanteen edessä.

”Eilistä silmitöntä väkivallantekoa tutkitaan terroritekona. Turku on nyt osa pitkää ketjua, joka on kulkenut meille monen maan ja kaupungin kautta. Olemme hyvässä ja pahassa osa muuta maailmaa.”

Päällimmäisenä on tällä hetkellä suru, Niinistö sanoo ja arvioi, että Suomen on nyt kansakuntana mietittävä, miten käsittelemme tämän julman teon.

”Keskustelumme maahanmuutosta on ollut vaikeaa, melkeinpä mahdotonta jo ennen tätä. Maahanmuutto herättää vahvoja tunteita – puolesta ja vastaan. Asiallista keskustelua on vaikea käydä tunteisiin menevästä aiheesta, mutta meidän on kansana siihen kyettävä.”

Törkeää leimaamista tai tahallista väärinymmärtämistä on jo kuultu tarpeeksi.

Niinistön mukaan Suomen menestys, vahvuus perustuu kykyymme toimia yhdessä, antaa tilaa erilaisille mielipiteille.

”Ja tätä haluan erikseen korostaa: yhteiskuntarauhamme perustuu vahvasti siihen, että luotamme viranomaisiimme ja oikeuslaitokseen, niiden kykyyn tehdä oikeita ja oikeudenmukaisia päätöksiä.”

Niinistön mukaan meillä on vapaus sanoa mielipiteemme ääneen, mutta meillä on myös vastuu siitä, mihin sanamme johtavat.

”Törkeää leimaamista tai tahallista väärinymmärtämistä on jo kuultu tarpeeksi. Maahanmuuttoa joku kannattaa ja toinen taas vastustaa; se on ymmärrettävä. Mutta jos tästä rakennetaan vihanpitoa, sillä heikennetään kykyämme torjua pahaa.”

Nyt on puhuttava ennen kaikkea maltilla ja tolkulla.

Niinistö kehottaa muistamaan myös sen rohkeuden ja hyvyyden, jota Turun torilla nähtiin.

”Sivustakatsojat pistivät oman elämänsä likoon pelastaakseen puukotuksen uhreja. Nähkäämme tämä hyvyys, juuri se inhimillisyys, jota vastaan isku oli suunnattu. Haluan myös kiittää poliisia ja pelastushenkilökuntaa vakuuttavasta toiminnasta.”

Niinistö vetoaa myös mielipidejohtajiin, olivat he uskonnollisia tai aatteellisia.

”Nyt on puhuttava ennen kaikkea maltilla ja tolkulla. Sitä on vapaus ja sitä on vastuu.”

Keskustelua aiheesta

Sipilä: Turkulaiset toimivat esimerkillisesti

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tiedotustilaisuudessaan tuominnut Turun terrori-iskun voimakkaasti. Sipilän mukaan viattomien ihmisten tappaminen on ihmisyyden vastaista ja raukkamaista.

Sipilä muistutti, että jos rikosnimike vahvistuu, on Suomessa ensimmäistä kertaa tapahtunut terroriteko.

Pääministeri kiitti puheessaan viranomaisten ripeää toimintaa tilanteessa. Poliisin mukaan tekijä saatiin kiinni kolmen minuutin kuluessa saadusta hälytyksestä.

Sipilä sanoi turkulaisten toimineen tilanteessa esimerkillisesti. Sivulliset muun muassa auttoivat haavoittuneita.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta