reijo_frank

Lindström ei lähde arvostelemaan EK:ta sen kohupäätöksestä – ”En minä voi mitään muuta kuin vedota, että pysyisi rauha”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Elinkeinoelämän keskusliitto on päättänyt purkaa kaikki keskusjärjestösopimukset. Kyseessä on jättijäristys työmarkkinoilla.

Kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) mukaan suomalaisen yhteiskunnan viime vuosikymmenten peruskalliot liikkuvat. Suomi on muuttumassa suurempien vastakohtien, heikompien työntekijöiden oikeuksien ja suurempien tuloerojen maaksi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on vedonnut voimakkaasti pääministeri Juha Sipilään (kesk.) työmarkkinoita uhkaavan kriisin ratkaisemiseksi.

Demokraatti ei ole onnistunut tavoittamaan Sipilää kommenttia varten. Sen sijaan työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps. ) antoi haastattelun torstaina eduskunnassa.

Lindström sanoo, ettei lähde arvostelemaan sitä, että EK sanoo keskusjärjestösopimukset irti.

– Sehän oli odotettavissa, niin kuin joku taisi sitä analysoida, että se on tällainen symbolinen juttu. Mutta sillä voi olla paljon sitä symboliikkaa isompi merkitys neuvottelutilanteessa. Siitä olen toki huolissani. En minä voi mitään muuta kuin vedota, että pysyisi rauha, Lindström sanoo.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on luonnehtinut, että EK:n päätöksellä luopua keskusjärjestösopimuksista on iso symboliarvo. Eloranta pitää EK:n toimea provokaationa.

”Että me ei itse sössitä tätä.”

Antti Rinne on vedonnut pääministeriin pikaisten neuvottelujen aloittamisesta uudesta yhteiskuntasopimuksesta. Rupeaako hallitus tässä mihinkään toimiin?

– Me emme ole keskustelleet tästä esityksestä, enkä minä rupea sitä etukäteen arvioimaan. Käydään porukalla varmaan tämäkin esitys läpi. Mutta se on tärkeää, että Suomessa säilyisi työrauha ja meillä olisi palkkamaltti – kun näkyy valo tunnelin päässä, että me ei itse sössitä tätä. Enkä minä osoita ketään sormella, mutta jokainen voi tietysti itse miettiä, mitä voi tehdä sen asian eteen tai olla tekemättä, Jari Lindström vastaa.

Hallitus on tavoitellut paikallisen sopimisen lisäämistä tai edellytysten parantamista työehtosopimusten kautta. Kilpailukykysopimuksen mukaan sitä ei tavoitella erillisellä lainsäädännöllä.

Nyt EK  käytännössä irtisanoi keskusjärjestöjen luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja jäsenmaksuperintää koskevat sopimukset. Kysymys hallituksen kannalta onkin se, miten sen oma tavoite paikallisen sopimisen edistämisestä voi tällaisessa tilanteessa onnistua.

Lindström ymmärtää tilanteen. Hänen mukaansa paikallinen sopiminen voi vaikeutua sopimuskauden jälkeen.

– Sitä on ihan mahdoton arvioida, että onko se keskitettynä parempi vai liittotasolla, mutta sillä voi olla omia heijastumisia, en minä tiedä. Minä en osaa sanoa tuohon vielä. Se on niin herkkä kysymys, hän kuitenkin lisää.

– Enkä varmana lähde tässä mestaroimaan sen asian kanssa. Toivon vaan, että kaikki näkisivät, mikä on Suomelle parasta. Tässä on se vaara, että porukka alkaa puolustaa vaan omia etujaan ja tämähän on perustunut siihen, että ollaan porukalla sen heikommankin puolella. Sen takia minä toivon, että solidaarisuutta edelleen löytyisi.

”Jos kuuntelee Suomen Yrittäjiä…”

Mutta jos siellä ei ole niitä luottamushenkilöitä tai EK sanoo nämä (sopimukset) irti niin, miten sitä paikallista sopimista voidaan edistää?

– Jos kuuntelee Suomen Yrittäjiä niin heidän mielestään sitä voidaan ilman tämmöisiä niin sanottuja luottamushenkilöitä myöskin edistää, että siellä voi olla joku porukan valitsema henkilö, joka ei nyt välttämättä ole perinteisessä mielessä luottamusmies, luottamushenkilö, Lindström alkaa yllättäen pyöritellä.

Tuetko Suomen Yrittäjien mallia?

– En minä nyt lähde arvioimaan, että tuenko vai enkö, mutta kaikki mikä voi edistää sopimista niin niihin minä olen pro (=puolesta) , mutta minun mielestä se, että millä tavalla se tapahtuu niin se keskustelu on aika herkkää. Minä en lähde tässä vaiheessa siihen ottamaan kantaa.

Lindström toimi aikanaan itse luottamusmiehenä Voikkaan paperitehtaalla. Kun häneltä kysyy, mitä hän olisi ajatellut EK:n keskusjärjestösopimusten purkamisesta luottamusmiehen asemassa, vastaus nykyisessä työministerin roolissa on paljon puhuva. Lindström toteaa, ettei häntä saa sanomaan sellaista, mitä häntä yritetään saada sanomaan.

”Millä ihmeellä paikallista sopimista voitaisiin edistää?”

PAMin puheenjohtaja Ann Selin on pöyristynyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen päätöksestä irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimukset.

– Keskusjärjestösopimuksilla on sovittu yhteistoimintamenettelyistä ja luottamushenkilöiden oikeuksista. Näiden sopimusten irtisanomisen jälkeen on mahdoton kuvitella, että ay-liike voisi sopia mitään paikallisen sopimisen lisäämisestä, Selin on lausunut.

Myös Eero Heinäluoma on kommentoinut tilannetta.

– Jos esimerkiksi luottamusmiehiä suojaavat sopimukset kiistetään, niin millä ihmeellä työpaikoilla voi syntyä mitään luottamusta ja millä ihmeellä paikallista sopimista voitaisiin edistää, jos työntekijöiden edustajilla ei ole suojaa, hän lausui Demokraatille torstaina.

Heinäluoman mukaan hallitus on siirtänyt painopistettä valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovittavista asioista työpaikoille.

– Jos sitten samaan aikaa, kun asioita siirretään työpaikoille, kiistetään siellä työntekijöiden oikeudet kuten luottamusmiesoikeus, niin onpa aika mielenkiintoinen tilanne. Ei tälle oikein löydy vertailukohtaa Euroopasta tällaisesta kehityksestä, Heinäluoma sanoo.

Hän pitäisi oikena linjana Ruotsin ja Saksan mallia. Näissä maissa henkilöstöedustusta on vahvistettu työpaikkojen hallinnossa. Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikoilla tehtäviin ratkaisuihin. Jotta tämä mahdollistuu, on pidettävä huolta sopimusten voimassaolosta ja siitä, että työntekijöillä on sopimuksiin perustuva suoja.

”Me emme voi hyväksyä yhteiskuntaa, jossa tärkeämpää kuin lapset on kvartaalikapitalismi”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Ruokolahdella otettiin jo varaslähtöä vappuun. SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen viittasi vappupuheessaan toissa viikolla Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) julkaisemaan vanhuspalvelujen seurantatutkimukseen.

– Sen viesti on sama, minkä kansanedustajan työssä saamasta palautteesta sekä arjen omaa elämää eläessä on voinut aavistaa: hoitopaikkoja on vähennetty, sillä seurauksella, että kotona hoidetaan vanhuksia, joiden paikka ei olisi enää kotona.

THL:n lukuina tämä tarkoittaa 3000 vanhusta enemmän kotihoidossa ja 2800 ympärivuorokautista hoivapaikkaa vähemmän – siis viimeisen kahden vuoden aikana.

– Nyt tutkimus todistaa sen, mistä alan työntekijät ovat jo viestineet moneen kertaan. Liiallinen työtaakka ilmenee uupumuksena, eikä sitä helpota lainkaan ammatillinen ylpeys hyvästä ja laadukkaasta kotihoidosta kaikille hoivaa tarvitseville. Itse asiassahan se on perustuslaillinen perusoikeus.

– Huolestuttavaa tutkimustuloksissa on myös, että kyse ei ole pelkästään henkilökunnan määrästä, vaan, ettei työntekijöiden osaamistasoon ja moniammatillisuuteen ole panostettu. Eläköitymisen seurauksena työvoimasta poistuneita kokeneita kodinhoitajia ja kotiavustajia ei ole korvattu riittävästi lähi- ja perushoitajilla.

Kymäläisen mielestä ikäihmisten hoidosta ei ole varaa leikata enää yhtään, päinvastoin sinne on nyt panostettava.

”Työväenliikkeen rooli itsenäistymisessä oli ratkaiseva.”

Kymäläinen käsitteli myös 100-vuotiaan Suomen historiaa. Hän kävi läpi, miten itsenäistymisvuonna työväenliike otti ohjat. – Kun eduskunta pääsi vihdoin kokoontumaan keisarin luovuttua kruunusta, meillä oli enemmistö. Oskari Tokoin (sd) senaatti ajoi kahdeksantuntista työpäivää, torpparivapautusta, kunnallisuudistusta ja ennen muuta sääti valtalain kesällä 1917. – Valtalaki otti Venäjän vallan eduskunnalle. Tätä ei Pietarissa siedetty vaan porvaripuolueiden tukemana eduskunta hajotettiin, vastoin valtalakia. Porvaristo kääntyi itsenäisyyden kannalle vasta, kun bolsevikit kaappasivat vallan Pietarissa marraskuun 1917 alussa.

Suna Kymäläinen painotti, että työväenliikkeen rooli itsenäistymisessä oli ratkaiseva ja työ oli alkanut jo 1800-luvun lopussa.

– Suomen historiaa ei kuitenkaan tavallisesti kerrota työväenliikkeen näkökulmasta. Valitettavasti maamme alkutaipaleita yhä väritellään vapaussoturimyyteillä. Merkkivuosien käsikirjoituksessa työväenliikkeelle ei saa jättää toissijaista roolia.

– Meidän ei kannata jäädä vain kertaamaan sadan vuoden takaisia tapahtumia. Itsenäisyyden juhlavuonna pitää myös pohtia työväenliikkeen vaikutuksia. Sisällissodan jälkeen rakennettiin sopimusyhteiskunta ja itsenäisestä Suomesta tehtiin hyvinvointivaltio vahvan vasemmiston voimin. Elämme juhlavuoden aikaa, työväenliikkeen kuuluukin nostaa omaa häntäänsä. Ilman meitä tuskin olisi yhtä paljon juhlittavaa.

SDP työstää ohjelmaa lapsiköyhyyttä vastaan.

Kansanedustaja Kymäläinen loi katsetta myös tulevaan.

–  Johdollani olemme SDP:ssä käynnistäneet hankkeen, jossa olemme laatimassa lapsiköyhyyden yksityiskohtaista toimenpideohjelmaa. Koska emme voi kääntää kasvojamme pois nähdessämme tilanteita, jotka kumpuavat lasten hädästä ja elämästä, missä lapsen silmistä peilautuu perheiden ja kotien toimeentulon hätä.

– Me emme voi hyväksyä yhteiskuntaa, jossa tärkeämpää kuin lapset ovat kvartaalikapitalismi, osakeomistusten piilottaminen hankintarekisterin kautta ulkomaille ja verottajan ulottumattomiin. Siksi ei ole luotu hyvinvointivaltiota ja peruskoulua ja päivähoitoa.

Kymäläinen kertoi toimenpideohjelmaan liittyvästä laajasta kyselystä.

– Jo nyt kyselyn puolivälissä voimme nähdä kolme yli muiden nousevaa syytä, jotka aiheuttavat perheiden köyhyyttä – asumiskustannukset, vanhempien työttömyys ja pienet palkat, epäsäännöllisineen tuloineen.

– Tässä vaiheessa vastauksissa selkeästi nousee esille toimenpiteiden tarve, joilla turvataan kohtuuhintaisia tai edullisia asuntoja, sovitetaan ja joustavoitetaan työn ja perhe-elämän yhdistäminen helpommin tehtäväksi ja tarjottaisiin ilmaista varhaiskasvatusta. Kuudensadan kyselyyn vastanneen joukosta lapsilisien korottamisen näkisi helpotukseksi 25% vastanneista.

– Tämä työ on vielä kesken, mutta vakuutan että olemme SDP:ssä tosissamme tämän asian kanssa. Rohkeimpien Arvioiden mukaan suomessa asuu jo 150 000 lasta köyhyysrajan alapuolella. Toimenpide kartalle on tilausta ja sitä työtä johdan.

Kahden vuoden harharetki.

Sipilän porvarihallituksen Kymäläinen näkee heränneen edes vähän nuorison kohtelun parantamiseen.

– Kun hallitus aloitti, se hoki tempputyöllistämisen mantraa: lakkautti nuorisotakuun ja sanssi-kortin siinä samalla karsiessaan henkilökuntaa työvoimatoimistoista ja vähentäessään rahoitusta työllistämistoimista. Uskallan väittää, että ilman tuota kahden vuoden harharetkeä, olisi Suomen tilanne ja hallituksen itse itselleen asettama työllisyystavoite saavutettavissa.

Kymäläinen totesi, että syrjäytynyt nuori on alttiina monille houkuttimille, joista paluu opiskeluun, työhön tai ylipäätään arkeen on kallista.

– Ja inhimillisesti katsoen kaikkia arvojamme vastaan. Ja se on vastaan myös perustuslakiamme. Miksi hallitukselle ei ole kelvannut SDP:n esitys 100-vuotiaan Suomen kunniaksi ja takeeksi tulevaisuudesta, että kaikki nuoret olisivat saanet juhlavuonna kesätyöpaikan?

Sipilä: Britannian erosopimuksen pääkysymykset yritetään ratkaista syksyyn mennessä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Euroopan unionin tavoitteena on, että Britannian erosopimuksen pääkysymykset saataisiin ratkottua loka-marraskuuhun mennessä, kertoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

EU-huippukokous voisi tuolloin arvioida etenemistä neuvotteluiden toiseen vaiheeseen eli keskusteluiden aloittamista Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta.

EU-huippukokous hyväksyi tänään reunaehtonsa brexit-neuvotteluille.

Erosopimuksen pitäisi Sipilän mukaan olla parlamentissa ratifioitavana ensi vuoden lopulla, jos sopimus aiotaan saada ajoissa valmiiksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

HS: Neuvolat pois pakkoyhtiöitettävien sote-palvelujen listalta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Hallitus on täsmentänyt neuvoloiden asemaa sote-palveluiden valinnanvapautta koskevassa laissa, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden näkemän korjatun lakiluonnoksen mukaan neuvolat eivät enää olisi niin sanottuja suoran valinnan palveluja, jotka on yhtiöitettävä.

Maakunnat voisivat silti halutessaan antaa neuvolapalvelut yhtiömuotoisten sosiaali- ja terveyskeskusten hoitoon, jos ne katsovat sen perustelluksi.

Lakiluonnoksessa on myös nostettu valinnanvapauden ikärajaa 12 vuodesta 15 vuoteen.

Lakiluonnoksiin saattaa tulla edelleen muutoksia ennen eduskuntakäsittelyä.

Keskustelua aiheesta

Keskustakonkari tiukkana alkoholilaista: ”En tule kuuna päivänä hyväksymään”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo, ettei aio kuuna päivänä hyväksyä hallituksen esitystä alkoholilaista.

Pekkarinen sanoo tiedotteessaan, että on koko demokraattisen järjestelmän häpäisemistä yrittää väittää, että hallituspuolueiden edustajat pakotettaisiin äänestämään esityksen puolesta.

Hän ei kannata muutoksia, jotka vapauttaisivat alkoholin myyntiä ja toisivat muun muassa limuviinat kauppoihin.

Hänen mielestään hallituksen esitys johtaa ongelmien kärjistymiseen Suomessa.

Pekkarinen kuitenkin pitää hyvänä, että muun muassa paikallisten pienpanimoiden toimintaedellytyksiä parannettaisiin ja ravintolabyrokratiaa vähennettäisiin.

Alkoholilain kokonaisuudistusta valmisteleva perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) kertoo Uutissuomalaisessa, että pyrkii tuomaan lakiesityksensä hallituspuolueiden alkoholityöryhmän arvioitavaksi ensi viikolla, jonka jälkeen se menisi eduskuntaryhmiin.

Keskustelua aiheesta

Vihreiden piirijohtajat: Kari ja Aalto ennakkosuosikkeja puheenjohtajaksi

Kuva: huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Touko Aalto ja Emma Kari eduskunnan täysistunnossa.

Kansanedustaja Emma Kari, 33, ei ole niin selkeä voittajaehdokas vihreiden puheenjohtajaksi kuin kyselytulokset voisivat antaa ymmärtää.

Tämä ilmenee vastauksista, jotka STT sai kysyttyään viideltä vihreiden piirijohtajalta näkemystä vahvimmasta ehdokkaasta. Kaikkiaan vihreillä on 12 piirijärjestöä.

Haastatellut piirijohtajat arvelevat, että puheenjohtajakisa voi mennä tiukaksi, vaikka heistä kolmen mielestä helsinkiläisellä Karilla on ennakkosuosikin asema.

– Luulen, että Emma on tosi vahvoilla, mutta siellä on niin kokenutta väkeä ja hyvin eri taustalla. On tosi vaikea sanoa, miten tässä käy, sanoo Katja Andrejev Kaakkois-Suomen piiristä.

Esimerkiksi Ylen torstaina julkaisemassa kyselyssä puoluevaikuttajille Kari oli selvä suosikki. Kyselyyn oli vastannut hieman yli puolet noin 90 puoluevaikuttajasta, jotka ovat kansanedustajia, puoluevaltuuston jäseniä ja varajäseniä.

Haastatelluista piirijohtajista yksi arveli, että kärkikahinat käydään Karin ja lauantain lehdissä ehdokkuudestaan kertoneen jyväskyläläisen kansanedustajan Touko Aallon, 33, välillä.

Aalto on puolueen varapuheenjohtaja, ja hänellä on vahva sote-osaaminen. Tuoreessa muistissa on myös Aallon johtama vihreiden nousu Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi kuntavaaleissa.

– Hän on myös karismaattinen esiintyjä, sanoo Heidi Haapala Varsinais-Suomesta.

Aalto voi houkutella äänestäjiä, jotka haluavat johtajan tulevan maakunnasta eikä pääkaupunkiseudulta.

Nykyisen puheenjohtajan Ville Niinistön seuraaja valitaan kesäkuussa. Karin ja Aallon lisäksi johtopaikasta kisaavat eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Mikkonen, 44, Joensuusta, tutkija ja vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, 32, Helsingistä sekä kansanedustaja Olli-Poika Parviainen, 36, Tampereelta.

Helsinkiläinen kansanedustaja Ozan Yanar, 29, aikoo kertoa ensi viikolla, lähteekö mukaan.

– Otan vapun iisisti, kun on ollut kuntavaalit, ja kiireet eivät ole hellittäneet, hän sanoi STT:lle lauantaina.