Lindström ei vapauta työvoiman tarveharkintaa: ”Istun sen päällä, en ole etenemässä yhtään mihinkään”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Hallituspuolueista kokoomus on vaatinut useasti työvoiman työlupien tarveharkinnasta luopumista. Keskustassa ja sinisissä lähestyminen on ollut varovaisempaa.

Eduskunnassa on tehty myös yli sadan kansanedustajan lakialoite, joka vapauttaisi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten palkkaamista. Allekirjoittajissa on liki kaikkien puolueiden kansanedustajia, joitakin myös SDP:stä.

Viimeksi tänään Rakennusliitosta on vastustettu voimakkaasti tarveharkinnasta luopumista.

Työministeri Jari Lindström (s.) totesi tänään Demokraatille eduskunnassa, että tarveharkinnasta luopumista ei edistetä.

– Minä en ole ainakaan etenemässä yhtään mihinkään. Minä istun sen asian päällä. Tarveharkinta on hallitusohjelmassa. Se tuntuu aika usein, ikävä kyllä, jopa hallituspuolueittenkin edustajilta unohtuvan. Siellä on sovittu, että asiantuntijatöissä tämä ei ole mikään ongelma eli se on täydellisesti käytettävissä, kun asiantuntijoita tarvitaan, mutta yleinen tarveharkinnasta luopuminen: Ei! Se on hallitusohjelmaan kirjattu asia, Lindström vakuuttaa.

Vastaus tarveharkinnan höllennyksiin on samankaltainen.

– Sanon edelleen, että se on siellä (hallitusohjelmassa) ja minä istun sen päällä, hän vastaa.

Hallitusohjelman mukaan pääsääntö työvoiman tarveharkinnassa on nykyisten käytäntöjen jatkaminen.
”EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen”, hallitusohjelmassa sanotaan lisäksi.

”Haluan, että nyt käydään saman pöydän ääreen.”

Lindström on päättänyt kutsua työmarkkinakeskusjärjestöjen, keskeisten liittojen ja ministeriöiden edustajat pyöreän pöydän keskusteluun työvoiman maahanmuuton lupaprosessien kehittämisestä.

Tavoitteena on muodostaa yhteinen tilannekuva, mitkä ovat ulkomaisen työvoiman tarpeet Suomessa.

– Yksi taho puhuu yhdestä kulmasta ja toinen toisesta. Minä haluan, että nyt käydään saman pöydän ääreen. Ensinnäkin hahmotetaan, mikä on tilannekuva, mitä tarkoittaa tarveharkinta, mitä tarkoittaa, kun siitä luovutaan. Mitä siitä seuraa? Esimerkiksi mitä työsojelupiirit tekevät sen jälkeen, kun on luovuttu, Lindström luettelee.

– Meillä on nyt ihan tuore tapaus, Uudenmaan elyn päätös siitä, että rakennusalan puolelta tarveharkinnasta luovuttiin, mitä siitä seurasi. Haluan tietää sen, jotta tulee tilannekuva oikeaksi. Tämä ei ole sellainen tilaisuus, jossa tehdään jotain päätöksiä, vaan tämä on enemmän tilaisuus, jossa käydään asioita läpi, Lindström kuvaa.

Hän toteaa, ettei halua kaivaa esiin vain tarvehankinnasta syntyviä ongelmia.

– Minä haluan saada oikeaa, ajantasaista tietoa ja myös että kaikki tietävät sen saman ajantasaisen tiedon.

”Riskit olemassa, että ihmisten hyväksikäyttö lisääntyy.”

Vaikkei aio tarveharkinnasta luopumista edistää, Lindström sanoo menevänsä keskustelemaan avoimin silmin.

– Keskustelua käydään koko ajan sillä lailla, että joku sanoo, että luovutaan siitä (tarveharkinnasta). Silloin samaan aikaan pitäisi sanoa, että ok, kaikki tietää että meillä on harmaata taloutta, meillä on alipalkkausta. Niistä pitää puhua yhtä aikaa.

Lindströmin mukaan tarveharkinnan vapauttaminen johtaisi siihen, että suomalainen duunari saa vastaansa lukemattomat ulkomaiset työntekijät tai vähintäänkin tämä on riski.

Hän jatkaa, että Rakennusliitosta on kerrottu hänelle, ettei ongelma ole EU-alueelta tulevat työntekijät siinä tapauksessa, jos suomalaiset eivät riitä. Sen sijaan ongelma olisivat EU:n ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevat.

– He eivät näe tarvetta avata sitä kolmansiin maihin. Siinä on nimenomaan riskit olemassa sille, että ihmisten hyväksikäyttö lisääntyy. Siellä on muun muassa tällaisia tapauksia, olen kuullut, että maksetaan tessin mukainen palkka ja nämä ihmiset joutuvat maksamaan jollekin välittäjälle sen rahan, Lindström sanoo.

”En tiedä, mitä siellä tapahtuu.”

Suomessa työmarkkinoilla käydään ja käynnistellään paraikaa liittokierrosta. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden neuvottelut ovat käynnistyneet tahmeasti.

SAK:stakin on jo paheksuttu, että Metsäteollisuus on kieltäytynyt neuvottelemasta Paperiliiton kanssa palkankorotuksista.

– Näyttää siltä, että työnantajapuoli pyrkii ajamaan nollakorotuksia kaikille aloille, mutta nollakorotuksilla ei sopimuksia SAK:laisille aloille synny, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painotti tänään.

Lindström sanoo seuranneensa Metsäteollisuuden ja Paperiliiton tilannetta vain julkisuuden kautta.

– En tiedä, mitä siellä tapahtuu. En oikeastaan muuta voi sanoa kuin että palaisivat pöytään ja neuvottelisivat sopimuksen, koska kaikki odottavat sitä.

”Siihen en ota kantaa, onko se tyydyttävä vai epätyydyttävä.”

Kun ollaan siirtymässä liittokierroksiin yksi luonnollinen puheenaihe on se, millaista tietoa hallitus jatkossa työmarkkinoilta saa oman politiikkansa tueksi.

Onko tilanne tyydyttävä?

– Siihen en ota kantaa, onko se tyydyttävä vai epätyydyttävä, mutta se, että nyt ollaan tässä tilanteessa, johtuu tietenkin siitä, että nyt ei tehdä enää keskitettyjä sopimuksia.

– Tämä on oppiprosessi myös heille. Tupojen aika on ohitse ja nyt pitää pystyä liittotasolla asiat sopimaan.

– Nimenomaan senkin takia, että ei ole enää keskitettyjä, hallitus pysyy vähintäänkin kilometrin päässä näistä pöydistä. Eli todella kaukana. Mutta totta kai vuoropuhelu, mikä on ihan normaalia työmarkkinajärjestöjen ja liittojen kanssa, totta kai sitä käydään. Mutta nyt kun me olemme tässä prosessissa, ei minulla ainakaan ole eikä hallituksella ole mitään halua sotkeentua. Mutta totta kai ajatuksenvaihto on jossain vaiheessa ihan paikallaan, että missä mennään.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Saksan demarit luo nahkaansa – ratkaiseva jäsenäänestys käydään ”suo siellä, vetelä täällä” -tunnelmissa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Tobias Schwarz

Saksan demarien jäsenäänestys hallitukseen menosta alkoi ikävissä merkeissä. Alkuviikosta julkaistussa kannatusmittauksessa oikeis­topopulistinen ja maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) kiilasi ohi sosiaalidemokraattien SPD:n ja samalla maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Vielä viime syksyn vaaleissa SPD:n kannatus oli historiallisen heikko 20,5 prosenttia, nyt se on vain 15,5 prosenttia. Pudotus on ollut nopea. Syitä on monia.

Yksi on puolueen suostuminen hallitusneuvotteluihin Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa, vaikka puoluetta tuolloin johtanut Martin Schultz heti vaalien jälkeen sanoi demarien menevän oppositioon.

Kannatus laski, vaikka Martin Schulz – johon puolueen hallitusveivaus oli osin henkilöitynyt ja jota oli myös syytetty vallankipeydestä – ilmoitti jättävänsä puheenjohtajuuden ja hallituspaikat.

Tämä siitä huolimatta, että Schulz oli onnistunut kristillisdemokraattien kanssa neuvottelemaan demareille merkittävät ministeripaikat ja SPD:lle tärkeitä tavoitteita hallitusohjelmaan. Eroilmoitus tuli vain kaksi päivää sen jälkeen, kun SPD ja kristillisdemokraatit olivat ilmoittaneet uuden suuren koalition syntymisestä.

Myös puheet EU-liittovaltiosta vaikuttavat.

SPD:n alamäkeen saattaa vaikuttaa myös EU-parlamentin ex-puhemiehen Martin Schulzin puheet EU:n muuttamisesta liittovaltioksi ja yhteisvastuun lisääminen EU-alueella.

Liittovaltiopuheet saatettiin Saksassa tulkita vielä poliittiseksi retoriikaksi ja peliksi, mutta yhteisvastuun lisääminen – mitä esimerkiksi AfD on kutsunut myös tulonjakounionin synnyttämiseksi – saattoi oikeasti pelottaa monia SPD:n perinteisiä kannattajia.

SPD:n jäsenäänestys käydään ”suo siellä, vetelä täällä” -tunnelmissa. Heikentyneellä kannatuksella hallitusyhteistyö kristillisdemokraattien kanssa voi olla vain sarja pettymyksiä ja periksiantamisia. Tosin Schulzin johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa SPD sai monia sille tärkeitä asioita hallitusohjelmaan.

Lisäksi EU saattaa olla se liima, joka yhdistää kristillisdemokraatteja ja SPD:tä. Molemmissa puolueissa on vahva näkemys siitä, että EU:ta ja euroaluetta pitää kehittää. Vain keinoista on osin erimielisyyttä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on jo tehnyt nipun EU:hun liittyviä aloitteita, joihin Saksan pitää vastata, kun maahan on ensin saatu uusi hallitus.

SPD:tä arveluttaa nykyisellä kannatuksella myös oppositio. Valuminen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi on puolueelle uusi tilanne. Jos AfD:n kannatus jatkaa kasvuaan, voi näkyvyyden saaminen ja omien näkemyksien ajaminen oppositiosta käsin olla vaikeaa.

Myönteistä on puolueen uudistumisen vauhdittuminen.

Myönteistä SPD:n nykytilanteessa on puolueen uudistumisen vauhdittuminen.

SPD:n johtajisto todennäköisesti esittää Andrea Nahlesia puo­lueen seuraavaksi puheenjohtajaksi SPD:n ylimääräisessä puoluekokouksessa huhtikuun lopulla. Hän olisi SPD:n historian ensimmäinen naispuheenjohtaja.

Myös demarien nuoret ovat puolueen kriisissä nousseet aikaisempaa vahvemmin esille. Nuoret ovat voimakkaasti vastustaneet SPD:n menoa hallitukseen.

SPD:n jäsenäänestyksen tulos hallitukseen menosta selviää maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

18€/kk on iso raha köyhälle eläkeläiselle – etujärjestö vaatii hallitusta perumaan leikkauksensa

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu ry vaatii, että hallitus peruu kansaneläkeindeksiin vuonna 2017 tehdyn leikkauksen ja jäädyttämisen. Samalla hallituksen pitää järjestön mielestä luopua vuodelle 2019 kaavailemastaan kansaneläkeindeksin jäädytyksestä.

– Eläkeindeksin leikkaus ja jäädytys ovat vaikuttaneet eniten pienituloisten, perusturvan varassa elävien toimeentuloon. Indeksin leikkaaminen on lisännyt vanhusten köyhyyttä, etujärjestö perustelee.

Suomen sosiaali- ja terveys ry julkaisi hiljattain selvityksen kansaneläkeindeksin leikkausten vaikutuksista. Sen mukaan esimerkiksi yksinasuvan, täyttä kansaneläkettä saavan tulot olisivat tänään 18 euroa kuukaudessa korkeammat ilman indeksileikkauksia. Kansaneläkkeen täysi määrä on nyt 628,85 euroa kuukaudessa.

Tammikuussa 2018 kansaneläkkeen saajia ja työeläkettä kansaneläkkeellä täydentäviä oli yhteensä noin 604 000.

Toimeentuloa vaikeuttavat lääkekorvausten leikkaukset ja asiakasmaksujen korotukset.

Eetu ry:n puheenjohtaja Eeva Kuuskoski muistuttaa, että eläkkeiden ohella indeksien jäädytys vaikuttaa muihinkin ikäihmisille tärkeisiin etuuksiin.

– Se heijastuu esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukeen. Lisäksi eläkeläisten toimeentuloa vaikeuttavat lääkekorvausten leikkaukset sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset.

Eläkeläisliittojen etujärjestö vaati perusturvan indeksijäädytyksen perumista jo viime syksynä valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi.

Eetu ry:n jäsenjärjestöjä ovat Eläkkeensaajien keskusliitto EKL, Eläkeliitto, Eläkeläiset, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet.

Keskustelua aiheesta

”Nyt riitti” – yliopistojen työtaistelu uhkaa laajentua

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
Tampereen yliopiston henkilökunta ja opiskelijoiden edustajat marssivat ulos 8. helmikuuta, koska he eivät hyväksy lausunnolla olevaa Tampere3:n johtosääntöluonnosta.

Yliopistojen henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt antoivat tiistaina jo toisen lakkovaroituksen.Kohdennettu työtaistelu toteutetaan kuudessa yliopistossa 7. maaliskuuta, jos neuvotteluratkaisuun ei päästä ennen sitä.

Lakon piirissä ovat Aalto-yliopisto, Hanken, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Taideyliopisto sekä Vaasan yliopisto. Näissä yliopistoissa on henkilöstöä yhteensä lähes 8 500.

Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia antoivat viikko sitten ensimmäisen lakkovaroituksen Helsingin yliopistossa.Lakko alkaa, jos neuvottelutulokseen ei päästä 27.2. mennessä.

– Yliopistojen henkilöstö kokee, että nyt riitti. Arvostuksen puutteesta kertoo, että yliopistotyönantaja ei halua noudattaa yleistä palkankorotuslinjaa, henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt perustelevat.

Ne muistuttavat, että yliopistojen henkilöstö tekee koko maan kilpailukyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeää ja vastuullista työtä.

– Mutta jatkuvalla joustamisella ja tehtävien lisäämisellä on rajansa, jos työnantaja ei halua niistä palkita.

Sanelutyylillä muutos ei onnistu.

Työnantajan päätavoite koko neuvotteluprosessin ajan on ollut yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistus. Henkilöstöä edustavat järjestöt vaativat, että yliopistojen järjestelmän uudistamista varten perustetaan työryhmä.

– Järjestelmän remontti tarvitsee pohjakseen vahvan tietopohjan ja vaikutusarvioinnit – sanelutyylillä muutos ei onnistu.

Yliopistosektorin neuvotteluissa ei ole kyseessä pelkkä palkkariita. Työnantajan esittämät merkittävät tekstiheikennykset eivät käy henkilöstöjärjestöille. Niiden mukaan työnantaja ei ole suostunut keskustelemaan yliopistojen palkansaajille tärkeistä tavoitteista, kuten tutkimustyön edellytysten parantamisesta sekä määräaikaisten työntekijöiden suhteellisen osuuden vähentämisestä.

Yliopistosektori on ollut sopimuksettomassa tilassa helmikuun alusta alkaen. Viime perjantaista lähtien sovitteluratkaisua on etsitty valtakunnansovittelijan toimiston kautta.

Jos neuvotteluratkaisua ei synny, järjestöillä on valmius tehdä päätöksiä painostustoimenpiteiden laajentamisesta edelleen.

Keskustelua aiheesta

Tuhat päivää tulee täyteen tätä hallitusta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Juha Sipilä on johtanut Suomea "etänä" Etelä-Koreasta. Virtuaalilasien kokeilu kuului olympiaohjelmaan.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on istunut huomenna 1 000 päivää.

Samalla tuhannen päivän merkkipyykin ministerinä saavuttavat Sipilän lisäksi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.), työministeri Jari Lindström (sin.), puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja ulkoministeri Timo Soini (sin.).

Nykyinen hallitus on sijalla kaksitoista hallitusten ikätilastossa. Kokenein ministeri on Anu Vehviläinen (kesk.) 2 526 päivällä. Vehviläinen on toiminut aiemmin ministerinä Mari Kiviniemen (kesk.) hallituksessa ja Matti Vanhasen (kesk.) toisessa hallituksessa.

Yli tuhat ministeripäivää on koossa myös valtiovarainministeri Petteri Orpolla (kok.), opetusministeri Sanni Grahn-Laasosella (kok.) sekä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisella (kesk.).

Keskustelua aiheesta

Professori varoittaa tiedustelulaista – kansanedustajista voidaan tehdä poliittisia tutkintapyyntöjä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunnan käsittelyyn tänään tulevat tiedustelulait toisivat demokraattiseen järjestelmään joukon isoja muutoksia, arvioi Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro. Yksi suurimmista muutoksista liittyy Lavapuron mukaan esitettyjen laajempien tiedusteluvaltuuksien parlamentaariseen valvontaan, jota suorittaisi eduskuntaan perustettava tiedusteluvalvontavaliokunta.

Kun eduskuntaryhmät valitsevat nykyisten valiokuntien jäsenet keskuudestaan, edellyttäisi tiedustelutoimintaa valvovan erikoisvaliokunnan jäsenyys suojelupoliisin laajaa turvallisuusselvitystä.

– Jos supo toteaa, ettei kansanedustaja läpäise turvallisuusselvitystä, en pidä todennäköisenä, että sellaista edustajaa ehdotettaisiin tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi, Lavapuro sanoo.

Kansanedustajille muutos voisi aiheuttaa myös hankalia tilanteita, mikäli julkisuuteen vuotaisi tieto, että heitä on ehdotettu erikoisvaliokunnan jäseneksi, mutta supo torppaisi ehdokkuuden asiaa sen kummemmin julkisesti perustelematta.

Kaikista tiedusteluvalvontavaliokunnan käsittelemistä asioista ollaan tekemässä myös salassapidettäviä, mikä kääntää Lavapuron mukaan nykyisen julkisuusperiaatteen toisin päin.

– Muutos on merkittävä. Tähän asti oletusarvo on ollut, että valiokuntien asiakirjat ovat olleet lähtökohtaisesti julkisia, ellei ole erityistä perustetta salata niitä kuten tilanteessa, jossa niiden julkisuudesta syntyisi vahinkoa kansainvälisille suhteille.

Salassapitosäädökset ovat nykyisinkin soveltuneet tilanteeseen, jossa kansanedustaja luovuttaa salassapidettäviä asiakirjoja lehdistölle.

Puhemiesneuvoston puuhaama, julkisuudessa puhuttanut kansanedustajien rankaiseminen salassapidettävän tiedon vuotamisesta ei Lavapuron mukaan ole muutoksena kovin suuri. Työjärjestyksessä on salassapitossäännöksiä nykyisinkin.

– Valiokunta voi edellyttää, että esimerkiksi tietyissä EU-asioissa noudatetaan vaiteliaisuutta. Ja rikoslain salassapitosäädökset ovat nykyisinkin soveltuneet tilanteeseen, jossa kansanedustaja luovuttaa salassapidettäviä asiakirjoja lehdistölle. On voitu ajatella, että salassapitorikoksen tunnusmerkistö saattaa täyttyä.

Eduskunnan työjärjestyksen muutos, joka koskisi tiedusteluvalvontavaliokuntaa, olisi Lavapuron mukaan viittaussäännös jo voimassa olevaan rikoslain salassapidon kriminalisointiin. Työjärjestyksen muutos lähinnä alleviivaisi Lavapuron mukaan salassapidettävän tiedon vuotamisen rangaistavuutta.

– Alleviivaus voi johtaa siihen, että sitä aletaan käyttää poliittiseen tarkoitukseen, jolloin tutkintapyyntöjä tehtäisiin poliittisista syistä, Lavapuro arvelee.

Mikäli tiedustelua valvovaan erikoisvaliokuntaan kuuluva kansanedustaja päättäisi julkistaa valiokunnassa käsiteltyjä asioita, mahdollisen rangaistuksen langettaminen riippuisi siitä, missä hän sen päättäisi tehdä. Perustuslain 30. pykälä, jossa säädetään kansanedustajan koskemattomuudesta, antaa Lavapuron mukaan edustajille suuren vapauden puhua asioista eduskunnan täysistunnossa.

– Jos valiokunnan jäsen julkistaisi näitä tietoja täysistunnossa, syytteen nostaminen ei olisi poliisin harkinnassa vaan edellyttäisi 5/6-enemmistön hyväksyntää suuressa salissa. Siinä edellytetään jo todella vakavaa rikosta, koska kyseessä ei ole tietojen vuotaminen eduskuntatyön ulkopuolelle kuten lehdistölle, jolloin mahdollinen syyte olisi poliisin ratkaistavissa.