tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Lindström tilittää: Tämän vuoksi häivyin perussuomalaisista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Jari Lindström.

Uuden vaihtoehdon työministeri Jari Lindström tilittä Uuden Suomen pitkässä blokissaan, miksi hän jätti perussuomalaiset. Hän kertaa viikonlopun tapahtumat ja kertoo kuinka ”nuivat” valtasivat koko puoluejohdon. Lindström ei ole kuulunut nuiviin.

– Tein johtopäätökseni. Minulla ei ole tulevaisuutta uudessa perussuomalaisessa puolueessa.   Onneksi moni muukin oli tehnyt aivan samoja johtopäätöksiä. Onneksi siksi, että en ollut suinkaan ainoa ja yksin asian kanssa. Siitä ja niistä huolista se ajatus sitten lähti, vasta viikonloppuna.

– Minä haluan itse päättää miten ja missä politiikkaa teen ja myös siitä, missä sen lopetan ja miten. Olenko ylipäätään enää koskaan ehdolla vai en jne.

– Suomi ei kaipaa hallituskriisiä ja jos oli jokin tapa yrittää pelastaa Suomi siltä, niin ei sitä tarvinnut kahta kertaa harkita. Näistä syistä läksimme tähän uhkarohkeaan tekoon.

– Siksi päädyin yhdeksi niistä 20:stä kansanedustajasta, jotka erosimme perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja  perustimme oman ryhmämme.

– Täysin tietoisena riskeistä.

– Täysin tietoisena siitä, että meidät erotetaan puolueesta.

– Ja täysin tietoisena siitä, että poliittinen urani loppuu erittäin suurella todennäköisyydellä tähän vaalikauteen. Silti olin tähän 100%:sti valmis, koska kuten kuvasin vaihtoehto oli muumioitua ryhmähuoneen takaseinälle.

– Ja hei! Olisin siis lähtenyt perussuomalaisten eduskuntaryhmästä joka tapauksessa viikonlopun kokouksen päätösten jälkeen,nähtyäni tulokset. Sellaista vaihtoehtoa ei ollut olemassa, että olisin jäänyt ryhmän jäseneksi. Että se siitä ministerikiimasta.

– En ole katkera. Olen surullinen. Surullinen niiden ihmisten vuoksi, jotka ovat tuulessa ja tuiskussa olleet pystyttämässä telttaa, jakaneet mainoksia tai lehtiä ja keittämässä kahvia. Pyyteettömästi omaa aikaansa uhraten. Olen matkan varrella saanut monia tuttuja, kavereita ja jopa ystäviäkin perussuomalaisten keskuudesta. Heille kaikille toivotan mitä parhainta jatkoa ja toivon myös sitä, että olisimme edelleen puheväleissä.

– Tämä on oma näkemykseni viime päivien tapahtumista. Siis oma näkemykseni. Jokainen olkoon omaa mieltänsä, samaa tai eri mieltä kuin minä.

– Tällä kirjoituksellani pyrin avaamaan syitä ja seurauksia omalta kantiltani. Suoraan ja sumeilematta. Ketään en halua loukata, mutta en myöskään peitellä tuntemuksiani.

– Kiitos ja anteeksi, Lindström lopettaa dramaattisen tunteellisen kirjoituksensa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kritisoi marinoituja lihoja

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Jari Leppä ei itse osta valmiiksi marinoituja lihoja.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo, etteivät kaupassa myytävien valmiiksi marinoitujen lihojen merkinnät eivät ole tällä hetkellä kaikilta osin kunnossa.

– Marinadien merkinnät eivät ole tällä hetkellä riittävän kattavat, jotta kuluttaja pystyisi tekemään valinnan. Ennen kaikkea se on kaupan asia panna kuntoon nämä asiat ja totta kai, kun esimerkiksi näitä kaupan omia tuotemerkkejä tehdään, määritellä se, että siellä kerrotaan kaikkien lihaa sisältävien tuotteiden osalta, mistä liha tulee.

Lepän mukaan pitää kertoa myös se marinadissa olevan lihan laatu.

– Se on asia, jossa kuluttajalla pitää olla aito valinnanmahdollisuus. Se on kaiken a ja o. Jotta aito valinnanmahdollisuus on, kuluttajan pitää tietää asiat tarkasti.

– Se on tosi tärkeää informaatiota myös kansanterveyden näkökulmasta, että onko noudatettu suomalaisen eläinsuojelulain minimivaatimuksia. Lisäksi onko liha tuotettu hormoneilla ja onko käytetty antibiootteja ruokinnassa – meillä Suomessahan nämä ovatkin kiellettyjä.

Jari Leppä ei itse käytä valmiiksi marinoituja lihoja.

– Minä marinoin sitten itse, millä marinoin, kotimaista lihaa.

Hän ei kuitenkaan olisi poistamassa kaupoista marinoituja lihoja.

– Jos kuluttajat haluavat ostaa, kyllä minusta niitä voi tarjota. Mutta sillä ei saa hämätä sitä, mitä se tavara on.

Keskustelua aiheesta

Rinne vaatii perustuslakivaliokunnalle työrauhaa: ”Tästä pitäisi nyt vapauttaa kaikki poliittinen hössötys”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

– Nyt pitää antaa työrauha perustuslakivaliokunnalle käsitellä asiaa asianmukaisesti ja juridisilla perusteilla. Tästä pitäisi nyt vapauttaa kaikki poliittinen hössötys ympäriltä ja antaa perustuslakivaliokunnan tehdä tehtävänsä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa ja muistuttaa, että vasta sen jälkeen on arvioinnin aika.

Hallituspuolueet keskusta ja kokoomus ovat tänään alkaneet kiistellä julkisesti sote-valinnanvapauslainsäädännön etenemisestä. Perustuslakivaliokunta työstää sote- ja maakuntalaeista paraikaa lausuntoa, jonka on määrä valmistua tällä viikolla.

– Nyt tuntuu, että tässä on hallituksen sisällä niin kovat jännitteet, että se pyrkii heijastumaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, oppositiojohtaja Rinne huolehtii Demokraatille.

Kokoomuksen sote-neuvottelija, sisäministeri Paula Risikko esitti tänään Lännen Mediassa, että maakuntalain ja sote-järjestämislain käsittely on keskeytettävä eduskunnassa, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmalliin on tehtävä muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon seurauksena.

Ministerin haastatteluun reagoi voimakkaasti esimerkiksi keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen. Hänen mielestään Risikon ehdotus on käsittämätön, koska maakuntalain kohdalla ei ole perustuslaillisia ongelmia.

– Ministeri Risikon tapa ehdollistaa hallituksen tärkeimmän uudistuksen toteuttaminen, voidaan tulkita perustuslakivaliokunnan painostamiseksi, Vanhanen sanoi.

Rinne maakuntavaaleissa: Ei vaikuta tammikuulta.

Työrauhaa perustuslakivaliokunnalle vaativa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistuttaa, että eduskunta päättää omat työtarpeensa vasta sitten, kun perustuslakivaliokunnan lausunto saadaan ensin ulos.

Iso kysymys on myös, myöhästyykö sote- ja maakuntapaketti niin paljon, että tammikuun maakuntavaalit eivät toteutuisikaan.

– Meidän mielestä se on ollut koko ajan vähän kyseenalaista tammikuuhun laittaa. Euroopan neuvostolla on suositukset siitä, että vuoden pitäisi olla lainsäädäntö voimassa, ennen kuin vaaleja järjestetään, ja nyt ollaan kaukana siitä, Rinne sanoo.

Koska vaalit pitäisi pitää?

– Jos ylipäätään maakuntavaaleja tarvitaan, niiden aika ei varmaan tuossa tammikuussa nyt näyttäisi olevan, hän vastaa.

Sosialidemokraatit ovat jo pitkään katsoneet, että valinnanvapauteen ja pakkoyhtiöittämiseen liittyy sotessa suuria ongelmia. Juuri ne ovat nyt perustusvaliokunnasta julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan aiheuttamassa isoimmat vaikeudet, mikä on saanut myös hallituspuolueet entistä voimakkaammin keskenään napit vastakkain.

Haatainenkin rauhoittelee hallituksen sisäistä kiistaa ja toivoo yhteistyötä.

Rinteen tavoin myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, suurimman oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen toivoo eduskunnalle työrauhaa.

– Rauhoittelisin tätä keskustelua. Nämä ristiriidat näyttävät nyt olevan hallituksen sisällä kovasti, hän sanoo Demokraatille.

Haatainen toivoo, että soteen haettaisiin yhdessä ratkaisua. Viime hallituskaudella asiaa valmisteltiin parlamentaarisesti.

– Etsitään se ratkaisu, koska soten ratkaisun löytäminen on tärkeää. Mutta ei pidä tehdä sellaisia ratkaisuja, joita ei voi sitten myöhemmin perua, Haatainen sanoo ja viittaa hallituksen kaavailemaan yhtiöittämismalliin.

Haatainen odottaa nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana perustuslakivaliokunnan lausuntoa.

– Kun se saadaan, sosiaali- ja terveysvaliokunta alkaa heti käsitellä sitä. Käymme sen huolella läpi. Sitten päätämme, mitä se edellyttää ja mitä tämän kanssa jatketaan. Jatkoaskelmerkit riippuvat nyt siitä lausunnosta.

Haatainen sanoo, ettei pysty ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, voidaanko kokoomusministeri Risikon katsoa painostaneen perustuslakivaliokuntaa.

– En ole perustuslakivaliokunnassa.

Siirtyvätkö maakuntavaalit?

– Riippuu siitä, mikä (perustuslakivaliokunnan) lausunnon sisältö on. Jos isosti pitää mennä uudelleenvalmisteluun, silloin aikataulu näyttäytyy entistä entistä vaikeampana, Haatainen toteaa.

Vanhanen selvitti lausuntoaan.

Kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) painotti tänään eduskunnassa sanamuotojaan siinä, mitä hän oli sanonut Paula Risikon toiminnasta, joka siis Vanhasen mukaan ”voidaan tulkita” perustuslakivaliokunnan painostamiseksi.

– Minusta olisi kaikkein parasta, että silloin kun asia on perustuslakivaliokunnassa, siihen ei ulkopuolelta millään tavalla spekuloinneilla puututa, Vanhanen jatkoi.

Hän katsoi puolustavansa eduskuntainstituutiota.

– Perustuslakivaliokunnalla pitää olla työrauha.

Vanhasen mukaan nyt ei kannata käydä sellaista pohdintaa, jossa soten valinnanvapautta ja maakuntalakia kytkettäisiin toisiinsa.

– Se helposti tulkitaan siihen, että yritetään perustuslakivaliokuntaa painostaa. Antaa nyt valiokunnan tehdä täysin rauhassa töitä ja muiden asia on sitten toimia sen juridisen harkinnan mukaisella tavalla, mihin perustuslakivaliokunta päätyy, Vanhanen sanoi medialle.

”Suomen malli kariutui jo talvella” – vientivetoista työmarkkinamallia ei ole tulossa

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Vientivetoista työmarkkinamallia ei ole tulossa, mutta sillä tavoiteltuja etuja voidaan hakea syksyn neuvotteluissa, sanovat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Niin sanotussa Suomen mallissa vientialojen liitot olisivat määritelleet kustannustason, johon muut palkat sovitetaan.

Inkeroisen mukaan Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus tavoittelevat yhä samanaikaisia neuvotteluita ja ”laajaa yhdenmukaista viennin päänavausta”.

– Mitä yhdenmukaisemmat ratkaisut ovat, sitä suurempi ohjausvaikutus työmarkkinoilla on, Inkeroinen sanoo STT:lle.

Vientialojen liitot aloittavat kukin omat neuvottelukierroksensa. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden sopimus umpeutuu ensimmäisenä syyskuussa. Sen jälkeen umpeutuvat muiden vientialojen sopimukset. Suuri osa julkisen sektorin ja palvelusektorin työehtosopimuksista umpeutuu vuoden päästä tammikuussa.

Työntekijäpuolta edustava Aalto uskoo, että syksyn neuvotteluissa on mahdollista löytää yhteinen näkemys palkankorotusten tasosta. Aalto ei halua vielä kommentoida teollisuusalan palkankorotustarvetta.

– Palkankorotukset neuvotellaan työnantajan kanssa.

Uuden Teollisuusliiton muodostaneet Metalliliitto, Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM menevät syksyn liittokierrokselle erillisinä liittoina, mutta yhteistyössä.

Kun Metsäteollisuus lähti, palkansaajapuolelle jäivät lähes yksin.

Suomen malli kariutui Aallon mukaan jo talvella, kun Metsäteollisuus irtautui siitä ja EK irtisanoi keskusjärjestösopimukset. Työntekijäpuoli totesi, että Suomen mallissa ei liikuta ennen kuin irtisanotut sopimukset on neuvoteltu työehtosopimuksiin, Aalto sanoo.

– Keskusteluissa jäätiin siihen, että keskusjärjestösopimuksia ei ole pantu täytäntöön, joten edellytyksiä ei ole jatkaa muissa asioissa.

Viimeiset keskustelut käytiin Aallon mukaan useita viikkoja sitten, mutta nekään eivät olleet kovin toiveikkaita mallin syntymisen kannalta.

– Kun Metsäteollisuus lähti, palkansaajapuolelle jäivät lähes yksin Teollisuusliiton liitot. Jotta löytyisi jokin malli, pitäisi olla isompi porukka. Yhden liiton voimin mallia ei synny.

Inkeroisen mukaan sisällöstä ja tavoitteista työnantaja- ja työntekijäpuolet olivat sinänsä samaa mieltä. Hänen mukaansa tavoite oli, että vientiteollisuuden pitää määritellä työmarkkinoilla kustannuskehityksen katto ja muille toimialoille esitetään, että ne ottavat huomioon viennin hintakilpailukyvyn tarpeet.

Hallitus seuraa Suomen mallin etenemistä tiiviisti ja katsoo tammikuussa mikä tilanne on, kommentoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Sipilä korostaa, että hallitus on pitänyt oman osansa kilpailukykysopimuksesta.

”Onko työnantajaliittojen organisoituminen oikealla tolalla?” – Teollisuusliiton Aalto haastaa keskustelemaan sopimuksista

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (kuvassa) haluaa haastaa työmarkkinaosapuolia pohtimaan, onko nykyinen sopimusjärjestelmä pysynyt työmarkkinoiden muutoksessa mukana.

– Asiaa voi pohtia monelta kantilta, Aalto toteaa.

– Yksi näkökulma on esimerkiksi se, että minkälaisia työehtosopimuksia ylipäätään on olemassa.

Aallon mukaan sopimusjärjestelmää arvioidaan usein palkansaajien näkökulmasta. Työnantajapuolen järjestäytyminen jää täten vähemmälle huomiolle.

– Yksi tapa pohtia sopimusjärjestelmän toimivuutta on katsoa sitä työantajaliittojen kautta.

– Kun kokonaisuutta arvioi, niin siellä on pieniä työnantajaliittoja, jotka neuvottelevat yhden tai korkeintaan muutamia sopimuksia. Toisella puolella on palkansaajaliittoja, jotka puolestaan neuvottelevat kymmeniä ja kymmeniä työehtosopimuksia useiden eri työnantajaliittojen kanssa.

Tapa pohtia sopimusjärjestelmän toimivuutta on katsoa sitä työantajaliittojen kautta.

Aalto kertoo, että esimerkiksi tulevan Teollisuusliiton piirissä on 34 työehtosopimusta. Neuvottelukumppaneina Teollisuusliitolla on Aallon muistin mukaan puolestaan 17 työnantajaliittoa.

– Haastaisinkin nyt keskustelemaan siitä, onko työnantajaliittojen organisoituminen oikealla tolalla.

Työmarkkinamallit herättävät tällä hetkellä paljon porua. Aallosta olisi kuitenkin syytä käsitellä ennen kaikkea sitä, että miten koordinaatiota saadaan syntymään, jos jommankumman osapuolen organisoituminen on kovin hajanaista.

– Siinä mielessä meillä (Teollisuusliitolla) on nyt otollinen tilanne, kun saamme oman puolemme järjestykseen. Joku voikin pohtia, vastaako työnantajapuoli tähän meidän liittofuusioomme.

Keskustelua voitaisiin käydä myös työehtosopimusten sisällöistä.

Aallon mukaan keskustelua voitaisiin käydä myös työehtosopimusten sisällöistä ja niiden sopivuudesta muuttuneille työmarkkinoille.

– Kokonaan toinen keskustelu on se, että onko työehtosopimukset sellaisia, joita pitäisi arvioida. Tai ylipäätään missä pitää sopia.

– Tätä myöskin haastan meitä miettimään.

Työmarkkinasopimuksista puhuttaessa kohistaan paraikaa paikallisista ja yrityskohtaisista sopimuksista. Aallon mukaan työntekijäpuolen tulisikin analysoida työehtosopimuksia hieman tarkemmin, kuin vain todeta niiden olevan ”nyt hyviä”.

Aalto pohtii, että osissa sopimuksista paikalliseen sopimiseen on merkittäviä mahdollisuuksia.  Mutta sitten on sellaisia sopimuksia, joissa mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen ei ole.

– Kyllä meillä pitää olla rohkeutta näitä asioita käsitellä ja niistä keskustella. Myös laajemmin, kuin vain yhden tai kahden toimijan kesken.

Teollisuusliiton tavoitteita syksyllä käytävään neuvottelukierrokseen Aalto ei halua käsitellä julkisuudessa.

– Sitten kun aloitamme aikanaan neuvottelut työnantajien kanssa, niin kerromme sitten tavoitteitamme heille.

 

Poliisi purki Suomi ensin -mielenosoitusleirin Rautatientorilta – kolme pidätettiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Helsingin poliisi on purkanut Suomi ensin -mielenosoittajien leirin Helsingin Rautatientorilta.

– Tilanne Rautatientorilla alkaa olla ohi. Teltan viimeisiä osia lastataan autoon. Väki alkaa vähentyä, poliisi tiedotti asiasta Twitterissä.

Puoli seitsemän aikaan poliisi tiedoitti, että tilanne Rautatientorilla on Helsingin poliisin mukaan rauhtoittumassa.

Poliisi kertoi aikaisemmin tänään purkavansa rautatientorilla 136 päivää olleen Suomi ensin -mielenosoitusleirin. Pollisi perusteli purkamista kokoontumislailla.

– Toiminnasta on aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle. Mielenosoituksen järjestäjä ei ole noudattanut poliisin aiemmin antamaa määräystä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi, poliisi kertoi Twitterissä.

Poliisi kertoi myöhemmin olevansa paikalla Rautatientorilla, ja varmistavansa mielenosoituksen päättymisen.

Toiminnasta on aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle.

Helsingin Sanomien mukaan tilanne rautatientorilla oli erittäin latautunut.

Myöhemmin poliisi kertoi pidättäneensä toistaiseksi kolme henkilöä.

– Rautatientorilta poliisi ottanut toistaiseksi kolme henkilöä kiinni. Kaksi niskottelusta ja yksi poliisin vastustamisesta.

Turvapaikanhakijoiden ja heidän tukijoidensa Oikeus elää -leiri ja maahanmuuttokielteinen Suomi ensin -leiri ovat osoittaneet mieltään Rautatientorilla useita kuukausia. Suomi ensin -leiri on ollut pystyssä yhteensä 136 vuorokautta.

Leirejä oltiin viimeksi häätämässä toukokuussa Maailma kylässä -festivaalin alta. Tuolloin Helsingin kaupunki ilmoitti, että mielenosoitusten on siirryttävä muualle, koska kaupunki on vuokrannut alueen useille eri kesätapahtumille. Siirtämispäätös peruttiin kuitenkin myöhemmin.

Juttua ja otsikkoa on päivitetty klo 19:45.