Kolumnit

”Linjassa Amerikka ensin -politiikan kanssa” – tutkija analysoi Trumpin ohjusiskua: Vakautta vapauden kustannuksella

”Tänä iltana määräsin keskitetyn sotilasiskun lentokenttää kohtaan Syyriassa, josta käsin kemiallisen isku toteutettiin.” Näitä sanoja odotettiin vuosia presidentti Barack Obamalta mutta turhaan. Koko toisen virkakautensa ajan hän seurasi sivusta Syyrian sisällissodan pitkittymistä ja siviilien kärsimystä.

Pidäkkeenä voimatoimille ja presidentti Obaman inhorealistiselle linjalle oli kunnollisen strategian puuttuminen ja Irakin sodan kokemukset. Yhdysvallat olisi helposti pystynyt syrjäyttämään Bashar al-Assadin vallasta mutta mitä sen jälkeen? Assadin syrjäyttäminen voimatoimiin olisi sitonut Yhdysvallat jälleen yhteen kansakunnan rakentamiseen Lähi-idässä ja tätä Obama pyrki koko ajan välttämään.

Nyt presidentti Donald Trump on toteuttanut presidentti Obaman aikanaan tekemän uhkauksen siitä, että Yhdysvallat tulee vastaamaan voimalla mikäli kemiallisia aseita käytetään. Risteilyohjuksilla toteutettu isku Homsin lähellä olevaan lentotukikohtaan ei vaarantanut Yhdysvaltain sotilashenkilöstä ja aiheutti merkittävää tuhoa Syyrian ilmavoimille.

Trumpin kohdalla ei ollut epäilystäkään, etteikö Yhdysvallat iskisi nyt Syyrian voimalla.

Viime yön isku on selkeästi linjassa Trumpin harjoittaman ”Amerikka ensin” -politiikan kanssa. Vaalikampanjassaan ja presidenttikaudellaan hän on todennut, ettei Yhdysvallat enää sitoudu hallituksien kaatamiseen tai kansakuntien rakentamiseen. Humanitaaristen interventioiden politiikkaa on ohitse ja Yhdysvallat toimii ainoastaan, mikäli sen kansalliset edut tai kansallisen turvallisuus on selkeästi uhattuna.

Trumpin kohdalla ei ollut epäilystäkään, etteikö Yhdysvallat iskisi nyt Syyrian voimalla. Kemiallisten aseiden käyttö missä päin maailmaa tahansa muodostaa selkeän uhan Yhdysvaltain turvallisuudelle. Viime yön ohjusisku tulee olemaan näillä näkymin yksittäistapaus, ellei Syyrian hallitus ryhdy uusiin toimiin.

Presidentti Trumpille on tyypillistä lähestyä ulkopolitiikkaa tapauskohtaisesti ilman suurempaa kokonaisstrategiaa ja etsiä tätä kautta aina sitä ”parhainta diiliä.” Se kaikista parhain diili eli lähentyminen Venäjän kanssa näyttää kuitenkin nyt kaikkoavan ja orastava lähentyminen päättyy oikeastaan ennen kuin se kerkesi edes alkaa.

Tämä on selkä osoitus Kiinalle painostamaan enemmän Pohjois-Koreaa maan ydinaseuhittelussa.

Yhdysvaltain toimintavapautta Lähi-idässä lisää entisestään se, että maalla on nykyisin huomattavasti vähemmän strategisia intressejä valvottavana alueella kuin esimerkiksi Venäjällä. Tässä muutoksessa keskeisessä roolissa on ollut Yhdysvaltain energiaomavaraisuuden kasvaminen ja öljyriippuvuuden loppuminen Lähi-idän mustasta kullasta.

Trumpin harjoittaman voimapolitiikan kannalta oli edullista, että ohjusisku tehtiin samanaikaisesti, kun Kiinan presidentti on valtiovierailulla Yhdysvalloissa. Näin Trump pystyi osoittamaan konkreettisesti ja läheltä Kiinan presidentille käyttävänsä voimaa kun näkee sen tarpeelliseksi. Tämä on selkä osoitus Kiinalle painostamaan enemmän Pohjois-Koreaa maan ydinaseuhittelussa.

Kaikessa pelottavuudessaan Trumpin yllätyksellisyys ja epäjohdonmukainen politiikka saattaa pitkällä tähtäimellä tuoda vakautta ja ehkäistä konflikteja. Kylmän sodan päättymisen jälkeen Yhdysvaltain voimankäyttö on pohjautunut suhteellisen vastaiskun periaatteelle. Trump on irrottautunut tästä periaatteesta ja käyttää tarvittaessa niin paljon voimaa kuin näkee sen itse tarpeelliseksi.

Tällainen epävarmuus voi toimia pidäkkeenä tietyille hallituksille ja aseellisille ryhmittymille, koska ei ole minkäänlaista varmuutta tai ennakoitavuutta siitä miten Yhdysvallat tulee vastaamaan. Yhdysvaltain pelotetta lisää entisestään se, että millään muulla maalla tai maaryhmittymällä ei ole vastaavaa sotilaallista kapasiteettia käytössään ja nopea päätöksentekoprosessia ryhtyä sotatoimiin.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat