Linnateatterin parisuhdekomedia: Paukut eivät tahdo riittää

Kuva: Noora Isoeskeli
Anu Sinisalo ja Antti Reini hyppivät Linnateatterin Rakas nyt riitti! -näytelmässä neljän eri pariskunnan draamoista toisiin.
Linnateatteri, Turku
Outi Keskevaari: Rakas, nyt riitti!
Ohjaus ja dramatisointi Timo Torikka – Käsikirjoitus Outi Keskevaari – Videot Marko Korkeaniemi – Puvut Anniina Kuula – Valot Esa Näykki – Ääni Kristian Uusitalo – Rooleissa Anu Sinisalo ja Antti Reini

Turkulaisen Linnateatterin viime syksyn ohjelmistossa nähtiin sekä kahden naisen (”Rantarouvat”) että kahden miehen (”Otto vai pano”) vahvaa kemiaa.  Tänä keväänä on pariskunnan vuoro.

Näyttelijät Anu Sinisalo ja Antti Reini ovat tosielämässäkin pari, ja”Rakas nyt riitti!” -näytelmässä he eläytyvät neljän eri parisuhteen kiemuroihin.

Aluksi parrasvaloista nauttivat psykologipariskunta Annukka ja Iiro Ylivalo. Aviomiehen riistäessä henkensä lääkkeillä ja viinalla Annukka jää yksin. Iiron paras ystävä Heikki kuitenkin rohkaisee naista jatkamaan kaksikon lanseeraamia parisuhdeleirejä.

Keskellä metsää, ränsistyneessä huvilassa kolme pariskuntaa hoitavat suhteitaan hyvällä ja huonolla menestyksellä. Myös Annukan on päästettävä irti Iiron haamusta. Tämä tapahtuu viimeistään, kun salaisuudet tulevat esiin.

Parisuhdeleirille saapuu kolme pariskuntaa: savolaiset maalaispönöttäjät, värikäs hippirouva ja hänen suomenruotsalainen pukumiehensä sekä entinen ravimies Idols-tähti-vaimoineen. Kummasti turkulaista yleisöä jaksaa naurattaa savon murre ja karikatyyri homo-hurrista

Jotta vain kahden näyttelijän esitys koukuttaisi, käsikirjoituksessa on oltava imua ja esiintyjissä karismaa. Valitettavasti näin ei ole Rakas nyt riitti! -komediassa.

Näytelmän käsikirjoittaja Outi Keskevaari on kirjoittanut montaa suomalaista tosi-tv-sarjaa, vuoden 2005 hittielokuvan FC Venus sekä muun muassa jaksoja hykerryttävän nerokkaaseen Kimmo-komediaan. Rakas nyt riitti! kuitenkin ontuu romanttisena komediana, eikä pääse kunnolla vauhtiin yhdessäkään kohtauksessa. Keskevaarin kynä ei ikävä kyllä ole ollut tämän teatterikappaleen kanssa terävimmillään. Huumori on väkinäistä eivätkä komedian parisuhdekiemurat herätä samaistumisen tunteita.
.
Kun kaksi ei riitä

Timo Torikan ohjaus olisi kaivannut kolmea tai jopa neljää näyttelijää. Näytelmän suurin ponnistus on nimittäin vaatteiden vaihto. Anu Sinisalo ja Antti Reiniesittävät ristiinrastiin eri pareja, ja vaihtoruletissa rytmi ehtii lässähtää. Ehkä jokaista hahmoa ei olisi tarvinnut rakentaa puvustuksen varaan.

Loistava esimerkki toimivasta kahden hengen näytelmästä kymmenine hahmoineen on Helsingin kaupunginteatterissa pitkälti toistakymmentä vuotta jo pyörinyt  Marie Jonesin ”Kiviä taskussa”. Kun Martti Suosalo vain notkauttaa polviaan, syntyy jo toinen hahmo. Mika Nuojua ei tarvitse kuin lakin päähänsä, niin rooli on eri.

Rakas nyt riitti! -näytelmän lavastus on hyvin pelkistetty. Vaihtuvien pukujen lisäksi tarinaa elävöittävät takaseinän mustalle kankaalle ilmestyvät videoprojisoinnit.

Varsinkin näytelmän alussa videon hyödyntäminen toimii, kun Annukka juontaa televisio-ohjelmaa ja kankaalla nähdään, kuinka Iiro vain istuu ahdistuneena takahuoneessa viinapullo ja lääkkeet kädessään.

Tuntuu kuitenkin siltä, että videoprojisointien keskeisin merkitys on helpottaa Sinisalon ja Reinin roolivaihtoja. Kun kesken esitystä näytetään musiikkivideo, joka ei varsinaisesti liity tarinaan, tuntuu kuin olisi vain yritetty kuluttaa minuutteja.

Vaikka välillä on hauskaa seurata pariskuntien kamppailua niin, että jotkut hahmot ovat oikeasti lavalla ja toiset valkokankaalla, teho ei kanna koko näytelmän läpi.

Sinisalo ja Reini ovat tuttuja kotimaisista elokuvista ja televisiosarjoista, mutta teatterin lavalla kumpikaan näyttelijä ei saa itsestään riittävästi paukkuja irti. Heidän keskinäinen näyttämökemiansa ei oikein sähköistä Linnateatterin teatteriravintolan tunnelmaa.

Ellinoora Sandell

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Linnan juhlissa tapahtui aika törkeä teko itselle” – Sanna Marin kertoi Aamulehden paneelissa seksuaalisesta häirinnästä

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Sanna Marin piti anteeksipyyntöä vilpittömänä ja antoi teon anteeksi.

SDP:n varapuheenjohtaja, tamperelainen kansanedustaja Sanna Marin kertoo joutuneensa mieskansanedustajan häirinnän kohteeksi tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 2016.

Asiasta Marin kertoi Aamulehden politiikka-aiheisessa paneelikeskustelussa keskiviikkona. Keskustelun alussa käsiteltiin sosiaalisessa mediassa levinnyttä seksuaalisen häirinnän vastaista #metoo-kampanjaa.

Kun juontaja otti puheeksi eduskunnassa tapahtuvan häirinnän, Marin sanoi, että aiheesta on puhuttu paljon, mutta kaikki eivät välttämättä ymmärrä syyllistyvänsä häirintään.

Hän jatkoi omakohtaisella kokemuksellaan itsenäisyyspäivän juhlista tasavallan presidentin linnassa. Vuoden takainen tapaus palautui kansanedustajan mieleen runsas viikko sitten, kun Suomi juhli satavuotiasta itsenäisyyttä.

– Muistin, että ai niin, viime vuonnahan Linnan juhlissa tapahtui aika törkeä teko itselle. Se oli kokonaan unohtunut, koska se on niin tyypillistä ja tavanomaista, että sitä ei edes muista.

Se on niin tyypillistä ja tavanomaista, että sitä ei edes muista.

Paneelin jälkeen Marin tarkensi Aamulehdelle, että kyseessä oli mieskansanedustaja.

Marinin mukaan mies oli pyytänyt häneltä seuraavana päivänä anteeksi. Marin totesi AL:lle, että asia oli sovittu ja käsitelty henkilön kanssa.

Eduskunta keskusteli tiistaina seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta oli tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta.

Keskustelussa Sanna Marin totesi, että seksuaalinen häirintä ei ole hauskaa eikä imartelevaa. Hän vaati lainsäädännön tiukentamista.

AVAINSANAT

Kiista metsien hiilinieluista saattaa ratketa tänään – Tiilikainen ”varovaisen positiivinen”

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

EU-laskelmiin metsien hiilinieluista haetaan tänään ratkaisua isojen EU-instituutioiden neuvotteluissa. Parlamentti, komissio ja puheenjohtajamaa Viro hierovat kantojaan Strasbourgissa aamusta alkaen.

Taustalähteiden mukaan ratkaisu saattaa hyvinkin syntyä tänään.

STT kertoi tiistaina, että hiilinielujen laskentasäännöt näyttäisivät kääntyvän Suomen hallituksen ajamaan suuntaan.

Vertailujaksoksi olisivat Viron neuvottelumandaatin mukaan tulossa vuodet 2000–2009. Vertailun lähtökohtana olisi pelkän intensiteetin sijaan metsän käytön kestävyys, mikä jättäisi jäsenmaille enemmän pelivaraa.

Suomen hallitus on vastustanut tiukasti sitä, että metsien tulevaa käyttöä verrattaisiin suoraviivaisesti menneeseen ajanjaksoon. Hakkuita ollaan kasvattamassa tuntuvasti ja menneeseen nojaavat laskelmat osoittaisivat hiilinielujen pienenemisen. Vastineeksi Suomi voisi joutua vähentämään päästöjä jostain muualta tai ostamaan kiintiöitä muilta mailta.

Meille tärkeää olisi, että ratkaisu katsoo menneisyyden sijaan tulevaisuuteen.

Myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) oli tiistaina varovaisen positiivinen ja kertoi puheenjohtajamaa Viron neuvottelumandaatin liikkuneen Suomen kannalta myönteiseen suuntaan.

– Meille tärkeää olisi, että ratkaisu katsoo menneisyyden sijaan tulevaisuuteen, Tiilikainen sanoi, muttei halunnut paljastaa yksityiskohtia EU:n neuvoston kannasta.

Metsien ja maankäyttö on osa EU:n ilmastotavoitteita. EU-maat ovat sopineet vähentävänsä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030.

Anniina Luotonen–STT

Maahanmuutosta ja solidaarisuudesta väännetään EU-huippukokouksessa

Kuva: Lehtikuva
Donald Tusk.

EU-maiden välinen solidaarisuus tai sen puute puhuttaa tänään EU-huippukokouksessa Brysselissä. Maahanmuutto on kokouksen tuhdin asialistan todennäköisesti vaikein kysymys, sillä neuvottelut turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ovat olleet pitkään jumissa.

Suomesta kokouksessa on pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Huippukokouksia johtava Donald Tusk nostatti kokouksen alla myrskyn kritisoimalla pitkään sorvattua mekanismia turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista.

EU-maat ovat yrittäneet sopia Dublin-järjestelmän uudistamisesta vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkimainingeissa, mutta neuvottelut ovat olleet vaikeat. Rakenteilla on ollut mekanismi, jolla turvapaikanhakijoita siirrettäisiin EU:n sisällä, jos johonkin maahan kohdistuu poikkeuksellisen suuri paine.

Neuvottelut ovat niin pahasti jumissa, että tänään tarkoituksena on vain keskustella ilman päätöksiä. Uudistuksen toivotaan etenevän kevään aikana uuden puheenjohtajamaan Bulgarian vedolla.

Mahtuu asialistalle silti jotain, jossa maat ovat edenneetkin. EU-johtajien odotetaan juhlistavan puolustusyhteistyötä, joka on ottanut vuoden aikana ison harppauksen. Uusi rakenteellinen puolustusyhteistyö käynnistettiin virallisesti maanantaina.

Illalla EU-maat ovat päättämässä Venäjän vastaisten talouspakotteiden jatkamisesta jälleen puolella vuodella. Pakotteita jatketaan, koska Minskin sopimus ei ole edennyt, vaan sotatoimet Itä-Ukrainassa jatkuvat.

EU-johtajat ovat koolla huomennakin, jolloin asialistalla ovat talous- ja rahaliiton uudistukset ja brexit.

Haatainen: ”Ei ole oikein, että Suomi vie aseita maihin, jossa niitä saatetaan käyttää myös siviilejä vastaan”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Tuula Haatainen MTV3:n Suuressa Presidenttitenttissä 13.12.

Keskiviikkoiltana nähtii ensimmäinen presidenttiehdokkaiden tv-tentti. MTV:n tentissä pohdittiin muun muassa pohtimaan Suomen asevientiä.

Ehdokkailta kysyttiin, pitäisikö asevienti Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin pysäyttää.

Käsiään eivät tällä kohdin nostaneet ehdokkaat Paavo Väyrynen (Paavo Väyrysen valitsijayhdistys), Matti Vanhanen (kesk.) ja Laura Huhtasaari (ps.).

Tämä ei kuitenkaan kertonut kaikkea, sillä kaikilla ehdokkailla oli kriittisiä huomioita Suomen asevientiä kohtaan.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen muistutti, että Jemenissä on ennennäkemätön kriisi, jossa siviilit kärsivät. Suomen pitäisi varmistaa, että suomalaisia aseita ei käytetä näitä ihmisiä vastaan.

Presidenttitentin jälkeen Haatainen on päivittänyt asiasta myös Facebook-sivuilleen.

– Suomen asevienti on kasvanut ja suuntautuu entistä enemmän Lähi-Itään. Puolustusministeri on myöntänyt ulkoministeriön linjauksen vastaisen aseviennin. Ei ole oikein, että Suomi vie aseita maihin, jossa niitä saatetaan käyttää myös siviilejä vastaan, Haatainen toteaa.

– Kansainvälisen asevientisopimuksen mukaan aseita ei pidä viedä sotaa käyviin maihin. Suomen pitää itse noudattaa kansainvälisiä sitoumuksia, että se voi vaatia samaa muilta, Haatainen toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Kun se loppuu, loppuu sen syöminenkin” – Tämä herkku lähellä sukupuuttoa

Keskieurooppalaiset ovat herkutelleet ankeriailla ja niiden poikasilla lasiankeriailla. Nyt herkku uhkaa kadota merestä kokonaan, mutta perinneherkkua popsitaan vaan surutta..

EU-maiden kalastusministerit tyrmäsivät keskiviikkoaamuna EU-komission esityksen ankeriaan suojelemiseksi. Komission esitys olisi läpi mennessään kieltänyt aikuisten ankeriaiden kaupallisen kalastuksen ja ollut iso edistysaskel äärimmäisen uhanalaisen lajin suojelussa. Ankeriaiden määrä on romahtanut viimeisten 30 vuoden aikana.

EU-maiden kalastusministerit päättivät ankeriaan kalastuskiellon sijaan kolmen kuukauden rauhoitusajasta. Jäsenmaat saavat itse päättää rauhoituksen tarkemmasta ajoituksesta syyskuun ja tammikuun välisenä aikana.

– Olemme todella pettyneitä jäsenmaiden haluttomuuteen suojella äärimmäisen uhanalaista ankeriasta. Kalastusneuvoston päätös kolmen kuukauden rauhoitusajasta on laiha kompromissi, joka ei tule auttamaan ankeriaskannan elvyttämisessä”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

Suomelle kiitosta

– Suomen kanta ansaitsee kuitenkin kiitosta, vaikka toivottua vaikutusta siltä ei lopulta ollutkaan. Suomi puolusti komission esitystä ja olisi halunnut ulottaa kalastuskiellon koskemaan myös ankeriaan poikasia, Ovaska sanoo.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES on todennut, että kaikki ihmistoiminnasta johtuva ankeriaiden kuolleisuus pitää saada minimiin lajin pelastamiseksi. Ankeriaat ovat osassa EU:n jäsenvaltioita perinneruokaa.

– Se, ettei ankeriaan kalastusta rajoiteta edes lopullisen sukupuuton uhan edessä, on järjenvastaista – kun ankerias kuolee sukupuuttoon, loppuu varmasti myös sen syöminen, Ovaska sanoo.

Ankeriaiden määrä on pudonnut Euroopassa vain muutamaan prosenttiin 1970-luvun määristä. Ankeriaskannan romahdus näkyy selvästi myös Suomessa. Esimerkiksi Kokemäenjoella tehdyissä tutkimuksissa saatiin vuosina 2014 ja 2015 pyydettyä ainoastaan yksi nuori ankerias. Kokemäenjoki oli aikoinaan yksi maamme merkittävimmistä ankeriaiden elinalueista.

EU-maiden kalastusministerit tyrmäsivät keskiviikkoaamuna EU-komission esityksen ankeriaan suojelemiseksi. Komission esitys olisi läpi mennessään kieltänyt aikuisten ankeriaiden kaupallisen kalastuksen ja ollut iso edistysaskel äärimmäisen uhanalaisen lajin suojelussa. Ankeriaiden määrä on romahtanut viimeisten 30 vuoden aikana.

EU-maiden kalastusministerit päättivät ankeriaan kalastuskiellon sijaan kolmen kuukauden rauhoitusajasta. Jäsenmaat saavat itse päättää rauhoituksen tarkemmasta ajoituksesta syyskuun ja tammikuun välisenä aikana.

– Olemme todella pettyneitä jäsenmaiden haluttomuuteen suojella äärimmäisen uhanalaista ankeriasta. Kalastusneuvoston päätös kolmen kuukauden rauhoitusajasta on laiha kompromissi, joka ei tule auttamaan ankeriaskannan elvyttämisessä, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

– Suomen kanta ansaitsee kuitenkin kiitosta, vaikka toivottua vaikutusta siltä ei lopulta ollutkaan. Suomi puolusti komission esitystä ja olisi halunnut ulottaa kalastuskiellon koskemaan myös ankeriaan poikasia, Ovaska sanoo.

Perinneherkku

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES on todennut, että kaikki ihmistoiminnasta johtuva ankeriaiden kuolleisuus pitää saada minimiin lajin pelastamiseksi. Ankeriaat ovat osassa EU:n jäsenvaltioita perinneruokaa.

– Se, ettei ankeriaan kalastusta rajoiteta edes lopullisen sukupuuton uhan edessä, on järjenvastaista – kun ankerias kuolee sukupuuttoon, loppuu varmasti myös sen syöminen, Ovaska sanoo.

Ankeriaiden määrä on pudonnut Euroopassa vain muutamaan prosenttiin 1970-luvun määristä. Ankeriaskannan romahdus näkyy selvästi myös Suomessa. Esimerkiksi Kokemäenjoella tehdyissä tutkimuksissa saatiin vuosina 2014 ja 2015 pyydettyä ainoastaan yksi nuori ankerias. Kokemäenjoki oli aikoinaan yksi maamme merkittävimmistä ankeriaiden elinalueista.

AVAINSANAT