Lipponen uskoo Ranskan ja Saksan toimivan: ”Emme saa myöhästyä lähdöstä”

Kuva: Jari Soini

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) uskoo, että Saksan vaalien jälkeen Ranska ja Saksa ”lyövät hynttyyt yhteen” ja panevat vauhtia EU:n kehittämiseen.

– Siinä on kysymys myöskin talous- ja rahaliitosta, eurosta, sitten nähdään mitä siitä seuraa. Suomen kannalta kyse on siitä, ettemme saa myöhästyä lähdöstä. Pitää intensiivisesti seurata, mitä Saksa ja Ranska tekevät ja suunnittelevat, Lipponen toteaa.

Lipposen mukaansa Saksan ja Ranskan toimissa näkyy pyrkimys kahden nopeuden Eurooppaan. Osa EU-valtioista haluaa edetä yhteistyössä eri aloilla nopeammin, osa hitaammin. Lipponen on aiemminkin painottanut (HS 19.3.), että Suomen paikka on lähellä Saksaa ja Ranskaa sekä muita EU:n tiiviissä ja tiivistyvässä yhteistyössä mukana olevia maita. Kakkoskehälle ei pidä suin surminkaan jäädä Itä-Euroopan maiden kanssa, hän totesi Helsingin Sanomissa.

Lipponen on ottanut etäisyyttä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) puheisiin siitä, että Suomen pitää kulkea ”keskitietä”, vaikka samalla hän on pitänyt Sipilän argumentaatiossa tärkeänä EU:n yhtenäisyyttä korostavaa puolta.

– Pitää olla tarkkana siitä, muodostuuko EU:ssa jonkinlainen tiiviimpi sisäpiiri, institutionalisoituuko kahden nopeuden Eurooppa. Tämä on realismia, Lipponen painottaa.

– Jos unioni ei mene eteenpäin, silloin unionille käy huonosti. Siinä mielessä kahden nopeuden ajatus on hyvin perusteltu.

Ei saa rakentaa muita torjuvaa sisäpiiriä.

Hän huomauttaa samalla, että eritahtisesti tai kahdella nopeudella kehittyvän EU:n täytyy olla avoin kaikille. Niillä, jotka eivät etene yhteistyön syventämisessä ripeästi, täytyy olla mahdollisuus hypätä nopeasti etenevien maiden kelkkaan mukaan.

– Ei saa rakentaa sellaista sisäpiiriä, joka voi torjua muut tulijat. Mutta unionin kansalaisille pitää osoittaa, että unioni pystyy toimimaan, Lipponen sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi sen, että unionin ulkorajat pitää hänen mukaansa saada paremmin hallintaan. Tässä tullaan herkkään keskusteluun siitä, miten Suomi suhtautuu EU:n yhteisiin rajajoukkoihin ja siihen, millä tasolla niistä päätetään ja mikä on kansallinen päätäntävalta. Lipponen olisi valmis luovuttamaan päätäntävaltaa EU:lle.

– Siinä pitää Suomenkin olla valmis tinkimään yhteisen politiikan hyväksi. Asia voi olla niin, että jos rajajoukkoja ei ole, ulkoraja pettää sitten jossakin. Kannattaa ajatella kokonaisetua, koska se on meidänkin etu. Ei se meidän rajavalvontaamme heikentäisi. Jos meidän rajamme on tiukasti valvottu ja se muualla pettää, kyllähän tänne pääsee tulemaan.

– Eihän tämä tarkoita sitä, että rajat kiinni, vaan niiden pitää olla hallinnassa. On myös paljon muuta mitä pitää tehdä, jotta saadaan muuttoliike jotenkin paremmin hallintaan.

Kummallista Saksa-vieroksuntaa.

Lipponen toteaa myös, että Suomen on syytä osallistua siihen keskusteluun, miten unionissa voitaisiin tasata paremmin eroja talouskehityksessä. Kyse on siis yhteisvastuusta. Asia on ollut etenkin ranskalaisten agendalla.

– En pidä mahdottomana, että jonkinlainen unionitason ”finanssi-instrumentti” kehitetään. En usko, että Saksa milloinkaan suostuu tulonsiirtounioniin, joten tällaisenkin instrumentin käytöllä pitää olla selkeät ehdot, että kenenkään itseaiheutettuja laskuja ei ryhdytä maksamaan.

Lipponen lisää samaan hengenvetoon, että Saksan vaatimus siitä, että Italia ja Ranska panevat talousasioitaan kuntoon, on täysin perusteltu.

– Italian pankkisektorin velkaantuminen on ehkä suurin riski. Nyt pitäisi löytää yhteisiä keinoja. Vastuu on tällä hetkellä liian yksipuolisesti Euroopan keskuspankin rahapolitiikalla. Meiltä puuttuu finanssipoliittinen aktiivisuus unionitasolta ja myöskin kansallisesti. Saksalta odotetaan kantojen tarkistamista, Lipponen sanoo ja kertoo tulkinneensa myös liittokansleri Angela Merkelin lausunnoista, että uudelleenajattelua on ilmassa.

Lipponen muistuttaa uudelleen Saksan merkityksestä Suomelle EU:ssa. Hänen mielestään Suomessa on ollut ”kummallista” Saksa-vieroksuntaa ja Britannia-yhteyden korostamista sen sijaan.

– Onhan meille Britanniakin tärkeä ja brexit on meillekin ankara isku. Kuitenkin Saksa on ollut se EU:n ankkurimaa yhdessä Ranskan kanssa. Pääministerikin on selkeästi sanonut, että olemme samoin ajattelevia Saksan ja Hollannin kanssa, Lipponen sanoo.

”Kaikki odottavat Heinäluoman ulostuloa.”

Paavo Lipponen kertoo toipuneensa tammikuisesta sydämen ohitusleikkauksestaan hyvin. Pikku hiljaa voi alkaa tehdä täysiä työpäiviä. Lääkäri on antanut Lipposen mukaan juuri vihreätä valoa sillekin, että rakkaassa uintiharrastuksessa voi jo edetä kunnon vauhtia altaan päästä päähän.

 SDP:llä on vielä presidenttiehdokas valitsematta. Millä mielin Lipponen on seurannut asian edistymistä?

– Niin, minä odotan nyt ja tietysti kaikki odottavat Eero Heinäluoman ulostuloa.

Lipponen itse on laihtunut ja hän sanoo panneensa merkille myös, että Heinäluoma olisi hoikistunut.

– Se vähän niin kuin ennakoi, että onko hän tässä taistelukuntoon laittautumassa. Mitenkään painostamatta, Lipponen sanailee.

Heinäluoma on viimeksi eilen kertonut, että presidenttiehdokkuuden pohdiskelu on käynnissä.

Lue 18.5. Demokraatista Paavo Lipposen haastattelu ja muistelot edesmenneestä presidentistä Mauno Koivistosta.

Jaakonsaari kysyy: Mikä on oikeasti uskonnonvapauden laita Venäjällä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kysyi EU-komissiolta, mikä on uskonnonvapauden ja rauhanomaisten uskonnollisen yhteisöjen asema Venäjällä.

Hän muistuttaa, että Venäjän lainsäädäntö takaa uskonnonvapauden kaikille kansalaisille.

– Tästä huolimatta Venäjän korkein oikeus hyväksyi huhtikuussa vaatimuksen, jonka mukaan Jehovan todistajat tulisi julistaa ääriliikehdinnäksi sekä yhteisön toiminta kieltää ja lakkauttaa.

Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini totesi vastauksessaan, että EU on sitoutunut edistämään uskonnon- ja vakaumuksenvapautta kaikille kaikkialla kuuluvana oikeutena tasa-arvon, syrjimättömyyden ja yleismaailmallisuuden periaatteiden mukaisesti.

EU on antanut julkilausumat, joissa tuomitaan Jehovan todistamien häirintä ja vainoaminen?

Mogherinin mukaan EU seuraa tiiviisti Jehovan todistajien tilannetta Venäjällä. Hän on ottanut asian sekä eräitä muita ihmisoikeuskysymyksiä esille tapaamisessaan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa Moskovassa huhtikuun lopulla.

EU on antanut julkilausumat, joissa tuomitaan Jehovan todistajien häirintä ja vainoaminen, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pysyvässä neuvostossa 30. maaliskuuta, 27. huhtikuuta ja 20. heinäkuuta 2017 sekä Euroopan neuvoston ministerineuvostossa 5. huhtikuuta 2017.

EU aikoo edelleenkin kehottaa Venäjän viranomaisia huolehtimaan siitä, että Jehovan todistajat kuten kaikki muutkin uskonnolliset ryhmät voivat rauhassa kokoontua eikä niitä häiritä. Niille on taattu tämä oikeus Venäjän federaation perustuslaissa. Lisäksi Venäjä on antanut asiasta kansainvälisiä sitoumuksia ja hyväksynyt kansainväliset ihmisoikeusnormit.

”Hän ei ollut perillä asioista” – Orpo kuittasi keskustan edustajan ryöpytyksen omituisina väitteinä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Keskustan ja kokoomuksen sote-välit voivat kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan olla neuvottelupöydässä välillä hieman jännittyneet.

– Mutta ratkaisut on kyllä haettu hyvässä hengessä. Tahtoa ratkaisujen löytymiseen on ollut, hän toteaa.

Orpon mielestä kokoomus on tehnyt erittäin ison työn ollessaan mukana rakentamassa yhteistä sote-ratkaisua.

– Olemme kulkeneet pitkän polun. Nyt lopussa hermon täytyy vain kerta kaikkiaan kestää. Olemme lähellä maalia ja meillä on tulossa hyvä lainsäädäntökokonaisuus.

– Täällä eduskunnassa odottaa muut sote-lait sekä maakuntalaki. Haluamme vielä toteuttaa tämän valinnanvapauslain, niin, että se on osa toimivaa kokonaisuutta. Olemme lähellä ja se on meille tärkeintä, jotta saadaan tämä vuosia vatvottu asia maaliin.

Liikkeellä on ollut paljon huhuja ja vääriä käsityksiä.

Sote-keskustelu on käynyt vilkkaana viimeisten päivien aikana. Kokoomuksen on kerrottu löytäneen viime viikkojen aikana uuden keinon lisätä yksityisten yritysten osuutta julkisissa terveyspalveluissa.

Puolue on ajanut voimalla asiakasseteleitä, joita maakunnat myöntäisivät. Asiantuntijoiden mielestä kokoomuksen esityksessä on nähtävissä paljon vaaroja.

Keskustelu kokoomuksen ja keskustan väleistä ryöpsähti aikaisemmin tänään oikein kunnolla, kun Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) haukkui Facebookissa kokoomuksen yhteistyökykyä.

– Nyt ollaan pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään. En voi enää olla hiljaa tästä taistelusta kulissien takana, hän kirjoittaa.

– Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä.. Ihan oikeasti, eikö tästä maasta löydy toimittajaa, joka puhkaisee tämän kuplan?

Mielestäni hän ei ollut perillä asioista eikä perehtynyt.

Orpo toteaa Demokraatille, ettei lähtökohtaisesti halua kommentoida Heikkisen väitteisiin yhtään mitään.

– Mielestäni hän ei ollut perillä asioista eikä perehtynyt. Hän esitti omituisia väitteitä, Orpo kuittasi

Orpon mukaan liikkeellä on ollut paljon huhuja ja vääriä käsityksiä siitä mitä kokoomus on halunnut asiakasseteleistä. Puolue on halunnut asiakasseteleitä hänen mukaansa soveltuviin osiin.

– Eli siellä missä erikoissairaanhoidon tasolla on järkevää voidaan asiakasseteleitä käyttää. Kokoomuksella ei ole ikinä ole ollut sellaista tarkoitusta, että siitä tulisi vapaa temmellyskenttä.

Tarkemmin Orpo ei määritellyt, mitkä kaikki erikoissariaanhoidon toimijat voidaan tulevassa lakiesityksessä laskea kuuluvan soveltuviin osiin.

Olen tässä lähinnä koittanut keskittyä isänmaan asioiden hoitamiseen.

Ilta-Sanomissa puolestaan ehdittiin jo kirjoittaa näkökulma, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on jo ollut yhteydessä SDP:hen ja kysynyt, olisiko se valmis korvaaman kokoomuksen hallituksessa, jos hallitus kaatuu tai kaadetaan sote-riitoihin.

Orpo toteaa, ettei hän halua kauheasti arvioida muiden tekemisiä.

– Olen tässä lähinnä koittanut keskittyä isänmaan asioiden hoitamiseen ja hallitusohjelman noudattamiseen ja sote-ratkaisun löytämiseen.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kiisti suoranaiset kumppanuustunnustelut Demokraatille.

– Jos kysyttäisiinkin, niin vastaus olisi, että vain uusien vaalien kautta, Rinne totesi.

Rinne kuitenkin myönsi, että hän on keskustellut hallituksen tilanteesta viimeisten viikkojen aikana useiden eri henkilöiden kanssa.

 

Kansanedustaja ärähtää: ”Heitä syytetään mediassa ja kaduilla rikollisiksi, vaikka he ovat edelleen syyttömiä”

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO

”Toivon, että esitutkintamateriaali julkaistaan, ainakin kuulusteluiden osalta. Syytetyt saisivat mahdollisuuden kertoa näkemyksensä julkisuuteen. Heitä syytetään mediassa ja kaduilla rikollisiksi, vaikka he ovat edelleen syyttömiä”, kansanedustaja, varatuomari Matti Torvinen (sin) Rovaniemeltä sanoo Kittilän kohutapauksesta.

Kittilässä on haastettu 27 ihmistä rikosoikeudenkäyntiin, jossa heitä syytetään eriasteisista työ- ja virkarikoksista. Syytteiden taustalla on neljä vuotta sitten alkanut tapahtumien vyyhti.

Kaikki alkoi, kun Kittilän silloisen kunnanjohtajan irtisanomisprosessi käynnistyi.

Kittilässä on käynnissä monimutkainen rikostukinta, jossa kuntapoliitikkojen lisäksi tutkinnan kohteena on myös entistä kunnan johtoa.

”Nämä asiat olisi syytä käsitellä samaan aikaan ensi keväänä”, Torvinen toivoo.

Keskustelua aiheesta

Pyysikö Sipilä demarit hallitukseen? Nyt puhuu pääministeri: Tällöin otin yhteyttä SDP:hen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) rauhoittelee, että sote-uudistuksen valinnanvapausosuus ehditään hyvin käsitellä huolella. Sipilä sanoo, että eduskuntaryhmät pääsevät käsittelemään esitystä huomenna, mutta voivat siis tarvittaessa jatkaa käsittelyä vielä perjantainakin.

– Ei tämä ole nyt päivän päälle, kunhan marraskuun alussa saadaan esitys lausunnoille, hän sanoo.

Sipilän mukaan valinnanvapauden ongelmakohtiin on löytynyt ratkaisu tänä aamuna. Hänen mukaansa tuoreessa esityksessä on ollut asiantuntijoiden mukaan kolme ongelmakohtaa ja reformiministeriryhmä on käsitellyt ne aamulla. Sipilä sanoo ratkaisun syntyneen siltä pohjalta.

– Aikataulut ovat tiukkoja, ja niissä nyt on jälleen kerran pysytty. Kyllä tämä nyt näyttää hyvältä, että tämä valmiiksi tulee.

Pääministeri huomauttaa kuitenkin, että myös lausuntokierroksen palaute kuunnellaan vielä tarkkaan ja sen seurauksena esitystä justeerataan, jos tarvetta on. Sipilän mielestä enää ei kuitenkaan ole varaa törmätä perustuslakiongelmiin.

Sipilä vakuuttaa, että hallituskriisiä ei ole ja puheet siitä voidaan unohtaa. Hän kiistää olleensa SDP:hen yhteydessä muulloin kuin viime kesänä perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä.

– Demareilta tuli silloin selkeä vastaus, että vain vaalien kautta. Kunnioitan sitä heidän ilmoitustaan.

STT–SANNA NIKULA

AVAINSANAT

73€ on toimeentulotuen asiakkaalle kohtuuton – ”Tähän on saatava pikaisesti muutos”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) vaatii, että alaikäisten lasten henkilöllisyystodistus pitää hyväksyä perustoimeentulotuen menona. Kelan linja on nykyisin päinvastainen.

Tukea ”henkkarin” hankintaan ei myöskään saa kunnan puolelta täydentävänä toimeentulotukena.

Kela hyväksyy vanhemman henkilöllisyystodistuksen kuluna perustoimeentulotuessa, mutta ei alaikäisen lapsen. Halvin vaihtoehto henkilöllisyyden todistamiseen on hankkia passi, jolloin yhden passin hinnaksi tulee 73 euroa.

– Summa on kohtuuton perustoimeentulotuella elävälle perheelle, Tolppanen painottaa.

Hän huomauttaa, että alaikäiselle lapselle tarvitaan kuitenkin henkilöllisyystodistus paitsi pankkitilin avaamiseen ja pankkikortin hankkimiseen, myös esimerkiksi postissa asioimiseen ja netissä tunnistautumiseen.

– On käsittämätöntä, että samanaikaisesti, kun yhteiskuntaamme digitalisoidaan vauhdilla, ei Kela eikä sosiaalivirasto hyväksy alaikäisen lapsen henkilöllisyystodistuksen kulua edes täydentävänä toimeentulotukena. Tähän asiaan on saatava pikaisesti muutos.

Tolppanen on jättänyt asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.