Lippulaulu ei todellakaan ole saanut uusia sanoja, jotka kuuluvat ”hakaristilippumme, sulle käsin vannomme, sydämin”. Kuvottavinta oli, että tämä demonstraatio piti järjestää juuri itsenäisyyspäivänä. Nämä uusnatsit ovat kuin varkain omineet itselleen myös Suomen lipun ja leijonavaakunan, ja kaiken, mitä ne edustavat.

Kirjailija Juha Itkonen kiteytti Facebook-kirjoituksessaan, mitä monen mielessä liikkuu. Hän muistutti, että typerintä, mitä voisi tehdä, olisi jättää Suomi suosiolla niille, jotka pitävät siitä kaikkein eniten ääntä:

”Haluan Suomeni takaisin. Haluan siniristilippuni, haluan leijonavaakunani, palauttakaa ne välittömästi minulle ja meille kaikille, sillä ne on tarkoitettu yhteiseen käyttöön – ei porukalle, joka on valmis marssimaan ihan toisenlaisten lippujen alla. Jo riittää. Jo todellakin riittää. Jättäkää isänmaamme rauhaan.”

Jo heti itsenäisyyspäivänä nousi vilkas keskustelu siitä, miten natsien tunnuksiin pitäisi suhtautua lainsäädännössä. Esimerkiksi Saksa ja Itävalta ovat kieltäneet natsien symbolien julkisen esittämisen. Hakaristilipun pitäminen esillä ei ole Suomessa lainvastaista. Poliisi voi kuitenkin takavarikoida lipun, jos sen katsotaan kiihottavan esimerkiksi kansanryhmää vastaan.

Tässä se ongelma juuri piilee. Kyse on siis tulkinnasta. Poliisin ei pitäisi joutua aina tapauskohtaisesti harkitsemaan, mitä se voi tehdä. Tämä tuli harvinaisen selväksi Helsingin poliisin viestintäjohtajan Juha Hakolan haastattelusta. Nykyistä tarkempi laki olisi hänen mielestään tarpeen.

Lue lisää: ”Perkele, ne jätteet on ajettava Suomesta”

Myös monet päättäjät älähtivät ja vaativat, että kansallissosialististen symbolien esittäminen on tultava laissa rangaistavaksi teoksi. Muun muassa kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) jätti hallitukselle saman tien tätä koskevan aloitteen.

”Omakaan isoisäni ei taistellut Suomen vapauden ja itsenäisyyden puolesta siksi, että hakaristiliput voisivat liehua tänä päivänä itsenäisessä Suomessa”, hän muistutti tiedotteessaan.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio totesi tuoreeltaan, että nyt kannattaa katsoa ensin, tuomitaanko hakaristilippujen kantajat. Jos ei, uuden sääntelyn tarve voisi tulla pohdintaan.

”Tuntuu hurjalta, että onko historian muisti näin lyhyt, kun ihmiset ovat nyt valmiita marssimaan tällaisten tunnusten alla”, hän ihmetteli – ja aiheesta – STT:n haastattelussa.