”Lisää euroja työntekijöiden kukkaroon” – JHL haluaa budjettiriihessä panostuksia myös turvallisuuteen ja koulutukseen

Kuva: Arja Jokiaho
JHL:n mukaan palkankorotuksia ei voi kuitata veronalennuksilla. Pieni- ja keskituloisten verotusta on kuitenkin tarkistettava, ettei heidän verotuksensa kiristy. Käteen jäävillä tuloilla on tultava toimeen, liitto painottaa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii, että Suomen hallitus tekee ensi viikon budjettiriihessä oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotka parantavat julkisen palvelun työntekijöiden taloudellista asemaa ja työoloja.

– Pääministeri Juha Sipilä on kertonut, että valtiolla siirrytään saneeraamisesta kehittämisvaiheeseen. Nyt on aika osoittaa, että valtio arvostaa myös julkisen palvelun työntekijöitä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.

Veropolitiikassa ei liiton mielestä ole veroelvytyksen aika.

JHL huomauttaa, ettei palkankorotuksia voi kuitata veronalennuksilla. Pieni- ja keskituloisten verotusta on kuitenkin tarkistettava, ettei heidän verotuksensa kiristy. Käteen jäävillä tuloilla on tultava toimeen.

JHL kantaa huolta kuntien tulevaisuudesta.

– Kunnat tarvitsevat täyden hyvityksen veromenetyksistä, jotka kilpailukykysopimus aiheuttaa. Rajuimmillaan veroista voi kadota liki 400 miljoonaa. Se tarkoittaa noin 8 000 kunta-alalla työskentelevän vuosipalkkaa sivukuluineen. Riski henkilöstöleikkauksista ja työttömyyden kasvusta on suuri, ellei valtio paikkaa veromenetyksiä.

– Kunta-alalla työskennellään jo nyt kiireen ja lisääntyneiden vaatimusten paineessa. Työoloja on parannettava hyvällä johtamisella, yhteistoiminnallisuutta korostavalla johtamisella. Lisäksi tarvitaan riittäviä resursseja sekä vankkaa poliittista ohjausta.

Nyt on aika osoittaa, että valtio arvostaa myös julkisen palvelun työntekijöitä.

JHL:n mukaan hallituksen pitää valmistautua maakuntahallinnon rakentamiseen lisärahoituksella.

– Kuntien ja maakuntien asema ja yhteistyö pitää selvittää yhdessä henkilöstön kanssa ja siihen pitää olla riittävästi resursseja. Koska uudistuksen aikataulu on muuttunut, kuntien työntekijöiden ja kuntahallinnon osaamisesta saadaan enemmän irti. Valtion pitää varata ensi vuoden talousarvioon lisärahaa työryhmätyöskentelyyn ja muutosjohtamiseen.

– Myös ammatillisen koulutuksen uudistus tarvitsee lisärahaa, jotta se saadaan kunnolla vauhtiin. Nyt on oikea aika varata rahaa myös työelämän kehittämiseen, koska taloudella menee paremmin kuin pitkään aikaan. Parempi työelämä vähentää sairauspoissaoloja ja niistä yhteiskunnalle ja yksilöille aiheutuvia menetyksiä.

Valtion virastojen budjettien leikkaaminen vähentäisi henkilöstömäärää yhä edelleen. Henkilöstö toimii jo nyt usein äärirajoilla ja erittäin tehokkaasti, painottaa JHL.

– Budjetin laatimisen yhteydessä on aika tarkastella, riittävätkö resurssit koko työmäärään ja kaikkiin työtehtäviin. JHL vaatii turvallisuusviranomaisille enemmän resursseja. Rajavalvonnan, poliisin ja tullin tekemä työ kansalaisten turvallisuuden takaamisessa ja oikeusvaltion ylläpitämisessä on tehtävä näkyväksi. Arvostuksen lisäksi tarvitaan euroja, jotta käytännön työ sujuu ja henkilöstömäärä saadaan pidettyä riittävänä.

JHL kannattaa liikenne- ja viestintäministeriön esittämää määrärahaa teiden ja väylien ylläpitämiseen – ylläpitotyöt lisäävät työllisyyttä ja niiden talousvaikutus on huomattava, liitto perustelee kannanotossaan.

”Nyt ehkä jo riittää” – ay-pomon veropuheet suututtivat talousprofessorin ja Feministisen puolueen varapuheenjohtajan: ”Hälytyskellot soimaan”

Kuva: Lehtikuva
Sture Fjäderin veropuheet hämmentävät.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kommentointi veroasioissa herättää närää. Fjäder kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään, että Suomi tarvitsee verouudistuksen.

”Tiesitkö että 9,1 % veronmaksajista maksaa 75 valtion tuloveroista. Tästä maksetaan esim. työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Valtion verotuksessa progessiota on lievennetteva ja siirtää painopiste muihin veromuotoihin”, Akavan nokkamies muotoili.

Fjäderin twiittiä on jaettu ahkerasti eteenpäin ja päivityksellä on yli kaksijapuolisataa tykkääjää. Alkuunkaan kaikki eivät kuitenkaan ole mieltyneet Fjäderin ajatuksenjuoksuun.

Tukholmassa vaikuttava taloustieteilijä Markus Jäntti lukeutuu tyytymättömiin. Jäntti kirjoitti omalla Twitter-tilillään keskiviikkona sapekkaan ytimekkään viestin.

”Uskomatonta kyllä kuulun edelleen tähän järjestöön. Nyt ehkä jo riittää.”

Myös Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ekonomi Tuuli Kamppila ilmaisi pettymyksensä Twitterissä.

”Hälytyskellot soimaan aina kun joku puhuu siitä, miten pieni hyvätuloisten joukko maksaa valtaosan Suomen *tuloveroista*. Tuloverot ovat vain 10 % Suomen koko verokannasta. Silti jopa Akavan puheenjohtaja käyttää sitä johtaakseen keskustelua harhaan.”

Keskustelua aiheesta

”Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on” – Äitiyslaki herätti tunteita eduskunnassa

Kansalaisaloitteeseen pohjautuva äitiyslaki herätti odotetusti kiihkeää vastustusta kristillisdemokraateissa sekä osassa perussuomalaisia ja keskustalaisia, kun lakivaliokunnan mietinnön käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi keskiviikkona.

Kansalaisaloitteen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kansalaisaloitteella halutaan helpottaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavien naisparien asemaa siten, että myös se äiti, joka ei synnytä, olisi lapsen virallinen äiti jo ennen lapsen syntymää. Aloitetta kannattavat kansanedustajat ja lakivaliokunta perustelevat tätä etenkin lapsen oikeusturvalla. Laki turvaa lapselle syntymästä lähtien kaksi juridista vanhempaa ja siten oikeudet muun muassa elatukseen ja perintöön.

Toisekseen laki helpottaisi byrokratiaa. Lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, kuten nykyisin.

Laki koskee vain naispareja, joille on annettu hedelmöityshoitoja tuntemattomien luovuttajien siittiöillä – siis sellaisten luovuttajien, jotka ovat kieltäneet mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Tämä vastustajilta herkästi puheenvuoroissa unohtui, kun he painottivat ennen kaikkea sitä, että lain myötä syntymättömällä lapsella ei olisi koskaan oikeutta isään.

– Lainsäädäntöön nojaten nyt voivat aikuiset päättää, että tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää. Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on, murehti esimerkiksi Tapani Tölli (kesk.).

Täysistunto ei halunnut aloitetta enää perustuslakivaliokuntaan

Aloitteen hylkäämistä lakivaliokunnassa ainoana esittänyt Antero Laukkanen (kd.) esitti nyt sen viemistä perustuslakivaliokunnalle keskustan Markus Lohen kannatuksella. Täysistunto kuitenkin torppasi ehdotuksen äänestyksessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) painotti valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita, ja lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.
STT–SANNA NIKULA

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta

”Täytyy perehtyä materiaaliin” – Ugandan tapahtumat eivät murentaneet ministerin luottamusta Patrian johtoon

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mika Lintilä (kesk.).

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei katso, että Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalon luottamus olisi Uganda-jupakan seurauksena heikentynyt. Lintilä totesi, ettei ole vielä ehtinyt yksityiskohtaisesti perehtyä Patrian julkistamiin selvityksiin asiasta. Hän oletti, että aineisto on pitkälti sama kuin se, jonka hän kävi läpi Isotalon kanssa.

Tähän mennessä asiassa ei Lintilän mukaan ole tullut julki mitään sellaista, joka olisi muuttanut Isotalon asemaa.

– Täytyy nyt analysoida ja perehtyä materiaaliin, Lintilä sanoi STT:lle.

Lintilän mukaan henkilöstöratkaisut eivät ole nyt tärkein asia, vaan olennaista on saada yhtiön asiat kuntoon. Jatkossa pitää pystyä estämään vastaavat tilanteet.

– Olen ilmoittanut ihan alussa toimitusjohtajalle ja hallitukseen puheenjohtajalle, että toimivan johdon tehtävä on palauttaa Patrian luottamus ja uskottavuus. He valitsevat keinot. Minä arvioin myöhemmin, ovatko ne olleet riittäviä.

Lintilän mukaan nyt vaaditaan koulutusta, ennakointia, mutta myös parempaa valvontaa yhtiön sisällä. Jokaisen patrialaisen pitää mieltää missä rajat kulkevat, varsinkin myyntipuolella.

– Tällaisia ei vain saa tulla, Lintilä painotti.

Ex-ministereiltä edellytetään arvostelukykyä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) peräsi eilen hallitukseen pelisääntökeskustelua siitä, miten entiset ministerit voivat toimia maailmalla ja hyödyntää asemaansa. Lintilä ei suuresti lämmennyt ajatukselle.

Pelisääntökeskustelu voidaan toki käydä, mutta se ei ratkaise asiaa, hän arveli.

– Jokaisella pitää olla henkilökohtainen arvostelukyky sillä tavalla, että pystyy vastuullisesti ja kunniallisesti sitä nimikettä myös käyttämään, Lintilä sanoi.

Lintilä huomautti, että entisiä ministereitä alkaa olla jo suuri joukko. Kaikkiaan ministereitä on ollut jo liki 600, hän totesi.

Ministeri toivoi, että koko Uganda-jupakka alkaisi jo vähitellen laantua.

– Minua harmittaa, että tässä myllytyksessä unohtuu se, että on menehtynyt yksityishenkilö, jolta on jäänyt omaisia. Onhan tämä hirvittävä tragedia. Tämä meinaa monilta unohtua.

Jäänmurtajien työkiistan sovittelu alkaa

Kuva: Lehtikuva

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut jäänmurtajien ja monitoimimurtajien työkiistan osapuolet sovitteluun huomenna iltapäivällä. Työntekijäpuolta edustava Suomen Laivanpäällystöliitto ilmoitti eilen työnseisauksesta, joka alkaa 7. maaliskuuta, ellei sopuun päästä sitä ennen.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä alusten kansipäällystön työehtoihin. Heikennysten kokonaisvaikutus olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja.

– Liitto ei hyväksy työehtojen kokonaisvaltaista heikennystä ja tämän johdosta ilmoitus työnseisauksesta on annettu Arctia Oy:n konventionaalisille jäänmurtajille ja monitoimimurtajille, ilmoittaa Laivanpäällystöliitto tiedotteessaan.

Arctia kummasteli lakkovaroitusta, joka sen mukaan annettiin ennen kuin sopimusneuvottelut olivat päässeet kunnolla alkamaan. Yhtiön mukaan murtajien kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Kansipäällystön keskimääräinen palkkataso on Arctian mukaan jopa puolitoistakertainen merenkulkualan yleiseen tasoon verrattuna.

Arctia muistuttaa, että jääolosuhteet Suomen merialueilla ovat nyt haastavimmillaan. Yhtiön jäänmurtajat avustavat parhaillaan meriliikennettä Perämerellä ja itäisellä Suomenlahdella.

Keskustelua aiheesta