”Lisäisi kiinnostusta äänestää” – Demarinuoret esittävät listavaalia EU- ja maakuntavaaleihin

Kari Hulkko
Suomessa on tätä nykyä käytössä kaikissa vaaleissa henkilövaali, jossa äänestetään suoraan ehdokasta.
Kari Hulkko
Suomessa on tätä nykyä käytössä kaikissa vaaleissa henkilövaali, jossa äänestetään suoraan ehdokasta.
Kari Hulkko
Suomessa on tätä nykyä käytössä kaikissa vaaleissa henkilövaali, jossa äänestetään suoraan ehdokasta.

Demarinuoret kannattavat listavaalia EU:n parlamenttivaaleihin ja tuleviin maakuntavaaleihin. Listavaali on yleinen eurooppalainen tapa järjestää vaaleja.

Järjestön mielestä uudenlainen äänestystapa olisi hyvä ottaa käyttöön myös Suomessa, kun tulevien itsehallintoalueiden eli maakuntavaltuustojen päättäjät. Listavaalissa puolueet asettavat ehdokkaat järjestykseen listalle. Nykyisin Suomessa äänestetään suoraan ehdokasta.

– Listavaali vähentäisi politiikan henkilökeskeisyyttä. Erityisesti uusissa maakuntavaaleissa on tärkeää, että valituksi tulee ihmisiä, joilla on vankka asiantuntemus sosiaali- ja terveysasioista, Demarinuorten varapuheenjohtaja Petra Peltonen perustelee.

Hän muistuttaa, että listavaalijärjestelmässä puolueet voisivat asettaa listan kärkipäähän ne ihmiset, joilta tätä asiantuntemusta löytyy.

Listavaalijärjestelmän puolesta puhuisi Demarinuorten mukaan myös se, että yksittäisten henkilöiden vaalirahoituksen merkitys vähenisi.

– Samalla se toisi puolueiden vaalitavoitteet paremmin esille ja aktivoisi puolueiden ehdokasasettelua uusin tavoin. Puolueiden ehdokasasettelu voitaisiin tehdä esimerkiksi avoimella jäsenvaalilla.

Peltonen suosii Ruotsin mallia, äänestäjä voi äänestää joko listaa tai henkilöä. Näin muutos nykyiseen henkilövaaliin olisi maltillinen.

– Uusien maakuntavaalien myötä Suomessa tulisi nyt rohkeasti kokeilla erilaista vaalitapaa. Tämä varmasti lisäisi ihmisten mielenkiintoa uusia vaaleja kohtaan, Peltonen uskoo.

Kun on pitkät listat, päähuomio on puolueiden ohjelmissa, joita vertaillaan keskenään.

Listavaalien kannalle kallistuu myös SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma. Hän huomautti Ylen Ykkösaamussa, että ehdokkaiden määrä vaalipiirissä tulee olemaan erittäin suuri, jos maakuntavaalit ja kuntavaalit järjestetään yhtä aikaa. Suurissa kaupungeissa voi olla 500–1 000 ehdokasta kuntavaaleissa ja lähes sama määrä maakuntavaaleissa.

– Nyt jo tämä informaatiotulva on johtanut sellaiseen ähkyyn, että kun kysytään, miksi ihmiset eivät äänestä, niin tärkein syy ei ole protestointi; suurin syy on se, että sopivaa ehdokasta ei löydy, Heinäluoma sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Hän ennusti, että jos mennään kunta- ja maakuntavaaleissa samalla satojen ehdokkaiden järjestelmällä, niin tulee vaikeuksia saada aikaan järkevää vaalitaistelua.

Heinäluoman mukaan uudet maakuntavaalit tuovat huomattavan muutoksen aikaisempaan.

– En tiedä, pitäisikö miettiä enemmän sitä, miten nämä maakuntavaalit istuvat tähän nykyiseen vaalijärjestelmään, hän totesi Ylellä.

Heinäluoman mielestä Suomen vaalijärjestelmä on kansainvälisesti ja eurooppalaisittain katsottuna erikoisemmassa päässä. Yleisesti Euroopassa on listavaalit tai yhden henkilön vaalipiirit.

– Kun on pitkät listat, päähuomio on puolueiden esittämissä ohjelmissa ja näitä vertaillaan keskenään. Henkilökohtaisessa vaalijärjestelmässä nykymuodossaan käytetään aika paljon rahaa ehdokkaiden mainontaan, ja se ohjaa huomiota ehdokkaiden välisiin eroihin, Heinäluoma korosti Ykkösaamussa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat