Lisätukea löytyi – kaupallisen tv:n uutiset saamassa enintään kaksi miljoonaa euroa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kaupallisen tv:n uutis- ja ajankohtaistoiminta on näillä näkymin saamassa enintään kahden miljoonan euron tuen valtion varoista.

Hallitus esittää kaupallisen tv:n uutis- ja ajankohtaistoiminnalle miljoonan euron tukea lisäbudjetista. Lisäksi innovaatiorahoituskeskus Tekesin jakamasta median innovaatiotuesta voisi löytyä enintään miljoona euroa samaan tarkoitukseen.

Käytännössä ainoastaan MTV:llä on tällä hetkellä merkittävää ja laajaa kaupallista tv-uutistoimintaa Suomessa. Helsingin Sanomien HS-uutiset näkyvät Nelosella, mutta toiminta on MTV:hen nähden suppeaa.

Hallituksen lisäbudjetissa esittämä miljoonan euron tukisumma kaupalliselle tv-uutistoiminnalle on kertaluonteinen, kerrotaan liikenne- ja viestintäministeriöstä. Ylitarkastaja Emil Aspin mukaan summan voisi jakaa kolmelle vuodelle, eli tuet pitäisi käyttää viimeistään vuonna 2019.

Lisäksi Tekesin jakamasta median innovaatiotuesta on jäämässä jäljelle rahaa arviolta enintään noin miljoona euroa, jota voisi myös käyttää kaupallisen tv-uutistoiminnan tukemiseen tänä ja ensi vuonna.

Ministeriön mukaan kaupalliselle medialle voisi myöntää tukea tv-uutistoiminnan toimintakustannuksiin tai vaihtoehtoisesti projektitukena toimintaa kehittäviin hankkeisiin.

Määrärahan tarkoituksena varmistaa uutistoiminnan monimuotoisuus televisiossa.

Määrärahan tarkoituksena on ministeriön mukaan muun muassa varmistaa uutistoiminnan monimuotoisuus televisiossa.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee tarkemmat kriteerit ja ehdot tuen myöntämiseen asetuksen muodossa.

Aspin mukaan kaupallisen tv-uutistoiminnan tukemisesta pitää vielä käydä keskusteluja myös EU-komission kanssa, ainakin jos kyse on projektiluonteisesta tuesta kaupalliselle tv-uutistoiminnalle.

Kansanedustaja Hjallis Harkimon (kok.) johtama työryhmä esitti keväällä, että kaupallisen tv-uutistoiminnan tuki olisi 8 miljoonaa euroa. Enintään kahden miljoonan suuruinen tukisumma valtion varoista jäisi siis työryhmän esittämää pienemmäksi.

Juttua on täydennetty klo 16:53.

HS-gallup: Kokoomus vie, SDP vankasti kakkosena, keskusta vajoaa edelleen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Luottamus keskustaan on katoamassa, kuvassa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomukselle ei löydy haastajaa puolueiden kannatusmittauksissa, ilmenee Helsingin Sanomien gallupista.

Kokoomuksen suosio on noussut liki prosenttiyksikön, ja puolueen kannatus on nyt 21,9 prosenttia.

Kakkospaikkaa pitävän SDP:n kannatus on 18,1 prosenttia ja se on parantanut juoksuaan hieman edellisestä mittauksesta. Kolmosena ovat vihreät 16,1 prosentillaan. Puolue on nyt menettänyt kannatustaan.

Pääministeripuolue keskusta on puolueista neljänneksi suosituin 15,4 prosentin kannatuksella. Keskusta on menettänyt kannatustaan hieman vajaan prosenttiyksikön sitten viime kyselyn.

Nykyistä heikompi kannatus keskustalla on ollut edellisen kerran syksyllä 2011.

– Keskustan kannatuksen heikkeneminen johtuu ainakin osittain siitä, että eräät sitä äänestäneet pitävät tällä hetkellä kokoomusta parempana vaihtoehtona, johtaja Sakari Nurmela Kantar TNS:stä arvioi HS:ssä.

Kokoomuksen asemaa vahvistaa Nurmelan mukaan sekin, että suhteellisen harvat sitä kuntavaaleissa äänestäneet haikailevat tällä hetkellä vihreisiin päin.

Vihreät toisaalta hyötyy Nurmelan mukaan vakiokannattajiensa uskollisuuden lisäksi eniten eräiden SDP:tä äänestäneiden halusta tukea vihreitä.

– SDP on kuitenkin pystynyt paikkaamaan tätä katoa sillä, että jotkut vasemmistoliittoa äänestäneet tukisivat nyt sitä vaaleissa, Nurmela sanoo.

Sinisten kannatus on 1,3 prosenttia ja perussuomalaisten 9,3 prosenttia.

HS-gallupin toteutti Kantar TNS haastattelemalla 2 416:ta ihmistä syys-lokakuussa. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta

”Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta” – Mikko Kärnä: Paavo Väyrysestä ei tule presidenttiä, ja minulle tulee lähtö eduskunnasta

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti eilen palaavansa eduskuntaan ensi keväänä, ellei tule valituksi presidentiksi.

– Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin. Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoi.

Kansanedustajaksi valittu on oikeutettu ottamaan tehtävän vastaan milloin tahansa vaalikauden aikana.

Väyrysen todennäköisestä paluusta voi kärsiä moni, mutta ainakin kansanedustajaksi hänen varapaikaltaan noussut Mikko Kärnä.

Kärnä kommentoi Facebook-sivuillaan torstain suuria uutisia. Hän vaikuttaa jo alistuneen kohtaloonsa.

”On niitä tietysti mukavampiakin päiviä ollut. Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta keväällä.”

Kärnä kirjoittaa kuitenkin uskovansa, että tästäkin selvitään. Hän lupaa jatkaa kansanedustajan töitä täysillä niin kauan kuin töitä on.

”Mutta mielenkiintoisia työtarjouksia otetaan vastaan! Tiesittehän, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on ensi keväästä aikaa vuosi?”

Demokraatti uutisoi eilen, että Väyrysen paluu on osa keskustan hurjaa nimirulettia.

Vaikea tapaus tämä lomalla sairastaminen – työtuomioistuimelta meni sormi suuhun, pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta

Kuva: LEHTIKUVA / EIJA KONTIO
Vuosiloma kuuluu ihmisoikeuksiin, SAK laskee.

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen. Asiasta kertoo SAK verkkosivuillaan. Asia koskee yksityissektorin työntekijän oikeutta siirtää vuosilomalla sairastuessaan lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa pitemmän loman tilanteessa.

Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa. Vuosilomalaki asettaa näihin lomiin sairausajasta kuusi omavastuupäivää. Näiltä päiviltä ei makseta sairausajan palkkkaa.

Työtuomioistuin pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä vaatia sairastuessaan loman siirtämistä heti ja samalla suoraan työnantajaltaan sairausajan palkan maksamista omavastuupäiviltä.

– Oikeus vuosilomaan ja ansaitun vuosiloman suoja ovat EU:n työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan piirissä. Niiden tulkinnat ratkaisee viime kädessä unionin tuomioistuin, SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo.

EU-tuomioistuimeen lähetettävässä jutussa on kyse Auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisestä vuosiloman siirtoa ja sairausajan palkkaa koskevasta kiistasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut tapauksen EU-tuomioistuimeen lähettämistä. EK:n näkemyksen mukaan nykyinen tilanne on EU-säännösten mukainen.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useampia tapauksia, joissa ansaittua, neljää viikkoa pitempää lomaa tai sitä vastaavaa, työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta on suojattu kokonaisuudessaan. Tämän linjan soveltaminen voi hyvin perustein johtaa vuosilomalain omavastuupäivien katsomiseen EU-oikeuden vastaisiksi, Hellsten painottaa.

– Oikeuskäytäntö osoittaa, että meillä on asiassa vahvat perustelut eikä AKT:n jutussa ole kyse mistään koepallosta. Tapaus osoittaa myös sen, miten ay-liike puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vie oikeusjuttuja niin sanotusti päätyyn saakka, Hellsten jatkaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus lisäsi kuuden päivän karenssin vuosilomalla sairastamiseen. Päätöstä puidaan nyt leivättömien pöytien ääressä. (Lehtikuva/Rino Rekomaa)

Hallitus poisti vuonna 2013 vuosilomalaista omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman välitön siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus muutti lakia ohi kilpailukykysopimuksen niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Käytännössä tämän lainmuutoksen laillisuus joutuu nyt EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

AKT:n juttua vastaavia tapauksia on SAK:n useampien jäsenliittojen piirissä. Ratkaisu niihin kaikkiin tulee AKT:n oikeudenkäynnin kautta.