Fair Transport – Reilujen kuljetusten Eurooppa

Listavaali ei ota kipinää

Kuva: Kari Hulkko

Ehdotus maakuntavaalien käymisestä listavaalina ei ole toteutumassa. Useat puoluesihteerit kertovat STT:lle, ettei listavaaliehdotus ole saanut kannatusta, vaan vaalista on tulossa suora henkilövaali.

Listavaalissa äänestetään vain puoluetta ja puolueet itse valitsevat läpimenijät.

Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit ovat päässeet yhteisymmärrykseen monista maakuntavaalien järjestämisperiaatteista, ja työ on tarkoitus päättää tällä viikolla. Ainoa vielä auki oleva kysymys on se, koska ensimmäiset maakuntavaalit pidetään.

Maakuntavaalit on tarkoitus pitää vastaisuudessa aina samaan aikaan kuntavaalien kanssa. Vuoden kuluttua keväällä pidettävät kuntavaalit tulevat näillä näkymin kuitenkin liian nopeasti. Harkittavana on siksi kuntavaalien siirtäminen poikkeuksellisesti syksyyn tai maakuntavaalien pitäminen presidentinvaalien yhteydessä vuonna 2018.

Puoluesihteerit haluavat kommentoida tehtyjä linjauksia vielä nimettömänä, koska työ on kesken.

– Maakuntavaaleja ei missään nimessä ehditä pitää keväällä. Se on teknisesti mahdotonta, oppositiopuolueen puoluesihteeri sanoo.

Kirja: Kekkonen vaikeni terveysongelmistaan jopa lääkäreilleen

kekkonensepposaves16468

Tänään julkaistu Maarit Tyrkön (nyk. Huovinen) Presidentti ja toimittaja -kirja kertoo uutta tietoa siitä, millaiset olivat viimeiset vuodet sairastava Urho Kekkosen rinnalla.

Tyrkön ja presidentin neurologina toimineen Erkki Kivalon keskusteluun perustuva luku paljastaa muun muassa, että presidentti oli terveysongelmistaan vaitonainen jopa lääkäreilleen.

Kivalon mukaan ikinä ei tiennyt, mitä todella oli tapahtunut, esimerkiksi oliko joku toinen jo tutkinut presidentin tai oliko vaiva hoidettu vai ei.

– Presidentin terveydestä huolehtiminen oli kuin vaikean ristisanatehtävän ratkaisemista. Se oli kaiken kaikkiaan hyvin hankala homma loppuun asti. Eikä silloin ollut kysymys siitä, että presidentti olisi unohtanut mitä oli tapahtunut.

Kekkonen sairasti hitaasti etenevää verisuonisairautta. Kivalo sanoo kirjassa, ettei presidentti vielä kesän kynnykselläkään vuonna 1981 ollut dementoitunut, vaikka niin on annettu ymmärtää.

Kesän lopussa ollut Islannin matka kuitenkin epäonnistui täysin. Kivalo kuuli, että jo menomatkalla presidentti oli ihmetellyt, mihin oltiin matkalla ja keitä oli mukana. 70-luvulla alkaneet muistamattomuus- ja poissaolokohtaukset johtuivat verisuonisairaudesta.

Islannin matkan jälkeen samana vuonna Kekkonen luopui presidentin virasta, ja seuraavat vuodet häntä hoidettiin Tamminiemessä, jonne kirjan mukaan edes lähimpiä ystäviä ei päästetty tapaamaan häntä.

Kivalon mukaan tämä johtui flunssan takia leimahtaneesta arterioskleroosisesta psykoosista. Se aiheutti muistamattomuutta ja sekavuutta, mikä tuotti Kekkoselle ahdistusta.

Urho Kekkonen kuoli 31. elokuuta vuonna 1986. Matti Kekkonen ilmoitti isänsä kuolinsyyksi verenkiertohäiriön aivorungon alueella.

Varmistuuko 100 miljoonan veroale? – Kiky-neuvottelut jatkuvat

Kuva: Getty Images

Kilpailukykyneuvottelut jatkuvat tänään pankki- ja ICT-alalla. Pankkialan neuvotteluosapuolet tapaavat Etelärannassa Helsingissä kello 18, ja ICT-alalla istutaan neuvottelupöytään puoliltapäivin.

Apteekkialalla saavutettiin eilen kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos. Apteekkien työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton välinen neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksynnän.

Jos sekä pankki-, että ICT-alalla päästään tänään sopuun ehdoista, se johtaisi todennäköisesti palkansaajien veroalen kasvamiseen sadalla miljoonalla eurolla. Hallitus on luvannut pienentää veroja tällä summalla, jos kiky-sopimuksen kattavuus on 90 prosenttia. Tällä hetkellä sopimuksen piirissä on noin 87 prosenttia palkansaajista, mikä tuo jo 415 miljoonan veroalen.

Palvelualan työnantajia edustavan Paltan varatoimitusjohtajan Tuomas Aarron mukaan pankkialan merkitys kiky-sopimuksessa on noin 2,5 prosenttia, ICT-alan runsas prosentti ja apteekkialan noin 0,5 prosenttia.

Näin ollen jo pelkästään pankkialan lähteminen mukaan sopimukseen saattaisi riittää 90 prosentin saavuttamiseen, jos myös apteekkialan hallinnot hyväksyvät neuvotteluratkaisun.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä sanoi viime kuussa, että pankki- ja apteekkialan sopimukset riittäisivät.

Kiky-neuvotteluille on annettu aikaa elokuun budjettiriiheen asti.

Yle: Keskustataustainen Nuorisosäätiö jälleen viranomaisten syyniin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Keskustataustaisesta Nuorisosäätiöstä on alettu viime vuosina tehdä kovan rahan rakennuttajaa, vaikka sen tarkoitus on edistää nuorten edullista asumista, kertoo Yle uutiset laajassa selvityksessään.

Nuorisosäätiö aikoo Ylen mukaan kaksinkertaistaa asuntojensa määrän lähivuosina ja suunnittelee tuhansien kovan rahan asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin.

Säätiön varsinainen tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä voittoa vaan tukea nuorten itsenäistymistä sekä tehdä nuoriso- ja kasvatustyötä.

Yle uutisten mukaan Nuorisosäätiö olisi myös sijoittanut vuokralaisilta kerättyjä korjausvaroja erittäin korkean riskin rahaston kautta aasialaisille osakemarkkinoille.  Säätiötä valvovan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran ohjeiden mukaan yleishyödyllinen tuen saaja saa sijoittaa varojaan, mutta se pitää tehdä turvallisesti.

Analyytikko Ari Rajala pitää säätiön arvopaperisijoituksia poikkeuksellisina jopa liiketaloudellisin perustein toimivalle yhtiölle.

– Siellä on aika paljon riskipitoisia sijoituksia. Normaali yritys pyrkii sijoittamaan varojaan mahdollisimman riskittömästi, Rajala sanoo Ylelle.

Patentti- ja rekisterihallitus sekä Ara selvittävät nyt Nuorisosäätiön toimintaa. Viranomaisia kiinnostaa myös kiinteistösijoitusyhtiö, joka on käynyt asuntokaupoilla samassa kohteessa Nuorisosäätiön kanssa.

Ylen mukaan sijoitusyhtiön taustalla todellisina vallankäyttäjinä ovat Nuorisosäätiön johtajat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen. Nämä eivät antaneet haastattelua Ylelle.

AVAINSANAT

Akava maan hallitukselle: Lopettakaa korkeakoulutettujen työttömien passivoiminen!

koulutussparf

Akava vaatii tiedotteessaan maan hallitusta lopettamaan korkeakoulutettujen työttömien passivoimisen. Sen mukaan työllisyyden edistämisessä tarvitaan uusia avauksia muun muassa työttömyysetuuksien käytössä. Työttömyysturvalla on saatava opiskella vapaasti, kunhan työttömät ovat samalla työmarkkinoiden saatavilla. Tämä pitäisi järjestön mukaan jo hallituksen ensi vuoden budjetissa.

– Normien purkaminen voitaisiin aloittaa aktiivisten kansalaisten valvonnan vähentämisestä. Korkeakoulutetut tuntevat itse hyvin osaamistarpeensa, ja työttömän tärkein työväline on hänen oma osaamisensa, joten sen kehittäminen työnhaun ohella on työttömälle kaikkein tehokkainta ajankäyttöä, sanoo asiantuntija Ida Mielityinen.

Akava katsoo, ettei tarkoituksena ei ole, että työttömyystuella voisi opiskella automaattisesti kokonaan uuden tutkinnon. Korkeakoulutetut haluavat lähtökohtaisesti työllistyä mahdollisimman pian. Samalla he ovat kuitenkin valmiita käyttämään työttömyysaikaa hyväkseen saadakseen työuralle uusia eväitä.

– Korkeakoulutetut ovat käyttäneet runsaasti hyväkseen mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti. Nyt näyttää siltä, että työttömien opiskelua ollaan jopa vaikeuttamassa, eikä tässä ole mitään järkeä tai logiikkaa, ainakaan työllistämisen kannalta, Mielityinen sanoo.

Akava esittää lisäksi, että työttömien työllistämisessä ryhdytään käyttämään nykyistä laajempaa palveluiden tuottajien joukkoa. Järjestön mukaan räätälöityjä työllisyyspalveluita myös yksityisiltä palvelutuottajilta tarvitaan huomattavasti aiempaa enemmän, koska jo yli kolmannes korkeakoulutetuista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä.

– Akavan kärkitavoitteiden joukossa on saada työttömyysturvan oheen uusi yhdistelmävakuutusmalli. Tämä mahdollistaisi sen, että vuorotellen palkansaajina, freelancereina ja yksinyrittäjinä työskentelevät voisivat vakuuttaa itsensä nykyistä joustavammin työttömyyden varalle, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Työministeri on asettanut Akavan ja Suomen Yrittäjien asiantuntijat selvittämään itsensätyöllistäjien työttömyysturvan kehittämisestä.

AVAINSANAT

“Tilanne kestämätön” – Keskustanuoret kysyy hallitukselta, jääkö uusi sukupolvi jalkoihin

Kuva: suzana bincl
nuorkeskustan-pomot
Anniina Sippola (vasemmalla) ja Hilkka Kemppi hämmästelevät, miksi nuorisotakuun budjetissa työllistämismäärärahojen kohdalla on pyöreä nolla.

Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto vaativat budjettiriihen neuvottelijoita panostamaan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin keinoihin. Heidän nuorten syrjäytymisen kolme näkökulmaa -kannanottosarjansa on tuonut esiin konkreettisia keinoja, miten syrjäytymistä voi ehkäistä valtion budjettiriihen päätöksissä syyskuussa 2016.

Tuoreen kannanoton mukaan nuorten tilanne on kestämätön ja vaatii nyt sekä tahtoa että rahoitusta budjettiriihestä. Esimerkiksi TE-toimiston työllisyysmäärärahoja vähennettiin hallitusohjelman myötä, vaikka ne loppuivat viime vuonnakin jo kesällä.

– Nuorisotakuun budjetissa nuorten työllistämisen määrärahojen kohdalla komeilee pyöreä nolla. Nuoret toki pääsevät osittain mukaan yleisiin työllistämistoimiin, mutta hyväksi havaittua nuorisotakuun mallia ei ole järkevää romuttaa, toteavat Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi ja Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Anniina Sippola.

Syrjäytyneiden nuorten kohdalla kyse on usein monimuotoisesta ongelmavyyhdistä, jonka avaamiseen tarvitaan muun muassa koulun, nuorisotyön ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyötä. Nuorkeskusta tarjoaa ratkaisuksi muun muassa ohjauksen ja yksilöllisen tuen resurssien lisäämistä opinto-ohjaukseen ja etsivään nuorisotyöhön.

– Nuorkeskusta vaatii Sipilän hallitukselta erityistä huomiota ja ratkaisuja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn – radikalisoitumisen, nuorisotyöttömyyden ja yksin jäämisen uhkan voittamiseen, puheenjohtajat Kemppi ja Sippola lausuvat.

Nuorkeskusta kysyy kannanottonsa päätteeksi: Löytyykö tahtoa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn vai unohtuuko uusi sukupolvi muiden jalkoihin?