reijo_frank

Vaalitapa uusiksi? Äänestäjä ottamaan kantaa siihen, mistä vaaleissa on kysymys

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) pohti vuodenvaihteessa listavaalien käyttöönottoa. Hänen mielestään listavaali sopisi erityisen hyvin EU-vaaleihin, jossa koko maa on vaalipiirinä ja ehdokkaiden määrä vähäinen.

Vaalisysteemit tulevat puntaroitaviksi, koska hallitus suunnittelee sote-uudistuksen mukana perustettaville itsehallintoalueille vaaleilla valittavia maakuntavaltuustoja. Suomeen tulee siis yhdet uudet vaalit. Ensimmäisiä maakuntavaaleja sovitellaan seuraavien eurovaalien yhteyteen. Myöhemmin ne pidettäisiin yhdessä kuntavaalien kanssa.

Alkuvuodesta hallituspuolueiden puoluessihteerit pohtivat vaalijärjestelmää. On oletettavaa, että listavaali ei siinä porukassa etene. Keskustelu aiheesta on kuitenkin taas avattu. Ilmapiiri on listavaalille kuitenkin nyt aikaisempaa suotuisampi.

Listavaaleilla tarkoitetaan puhekielessä yleisesti vaaleja, joissa äänestäjä äänestää ensisijassa puoluetta, ei henkilöä. Tässä mielessä listavaaleiksi voidaan katsoa myös sellaiset vaalitavat kuten esimerkiksi Ruotsissa, jossa äänestäjä voi muuttaa puolueen asettamaa ehdokkaiden järjestystä.

Listavaalin edut ovat selviä. Vaaleissa äänestäjä ottaa kantaa siihen, mistä vaaleissa on kysymys: poliittiseen linjaan

Enemmistö Euroopan äänestäjistä äänestää ensisijaisesti puoluetta. Täysin suljetut puoluelistat ovat käytössä esimerkiksi Espanjassa, Islannissa, Norjassa, Italiassa ja Portugalissa. Muiden muassa Hollannissa, Belgiassa, Itävallassa, Ruotsissa, Sloveniassa, Tanskassa, Tsekissä ja Virossa käytössä on listavaali, johon on lisätty mahdollisuus äänestää myös henkilöä. Britanniassa ja Ranskassa käytössä on enemmistövaali yhden henkilön vaalipiireineen. Saksassa on eräänlainen enemmistövaalin ja suhteellisen vaalin sekamuoto, jossa äänestäjällä on käytössään kaksi ääntä.

Listavaalin edut ovat selviä. Vaaleissa äänestäjä ottaa kantaa siihen mistä vaaleissa on kysymys: poliittiseen linjaan. Henkilöpainotteisessa vaalisysteemissä äänestäjälle saattaa tulla virheellinen käsitys siitä, että valittava henkilö ratkaisisi linjan. Ei ratkaise. Kansalaiset eivät pääse äänestämään esimerkiksi hallitusohjelmasta.

Henkilöpainotteisen systeemin haitat ovat yhtä selviä. Vaalikampanjoiden kilpavarustelu on viime vuosien vaalirahoitusuudistuksista huolimatta johtamassa kansanvallan kaventumiseen. SDP:n edellinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman kirjoitti pari vuotta sitten kolumnissaan, että listavaalien häviäjiä olisivat henkilöihin keskittyvä pintajulkisuus ja rahan valta, voittajia syvällisempi politiikan linjakeskustelu ja kansanvalta.

Listavaalissa puolueet asettavat ehdokkaat järjestykseen. Järjestelmään siirryttäessä voitaisiin toki varmistaa puoluelainsäädäntöä tarkentamalla, että puolueiden sisäinen demokratia toimii.

JK Hallitus on päättänyt, että Suomi saa juhlavuoden 2017 kunniaksi uuden kansallispuiston, Suomussalmen Hossan. Siitä plussaa. Metsähallituslain puolisalainen valmistelu taas viittaa siihen, että muun muassa Metsähallituksen luontopalvelut ja kansallispuistojen hoito vaarantuvat. Siitä miinusta.

AVAINSANAT

Pelti on rytissyt eri puolilla Suomea – lumisohjo on petollista

Pelti on rytissyt huonon ajokelin vuoksi jo useasti eteläisessä Suomessa.

Pelastuslaitos kertoo Keski-Uudenmaan alueella tapahtuneen iltakahdeksan jälkeen kolme peltikolaria.

Kanta-Hämeessä Janakkalassa yksi ihminen loukkaantui henkilöauton ulosajossa. Pelastuslaitoksen mennessä onnettomuuspaikalle auttamaan mutkan pitkäksi ajanutta kuljettajaa sattui paikalla myös toinen ulosajo.

Tien pinnassa oleva lumisohjo on luistattanut autoja ulos tieltä muutamilla muillakin paikkakunnilla, mutta henkilövahingoilta on vältytty.

Myös Päijät-Hämeessä Lahdessa sattui illalla kolari, jossa yksi ihminen loukkaantui.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos kertoo olleensa yhteydessä tieliikennekeskukseen ja pyytäneensä aurausta ja suolausta etenkin Nelostielle.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ajokeli muuttuu aamuun mennessä huonoksi aina Etelä-Lappia myöten.

Keskustelua aiheesta

Lipponen varoittaa nuoria ”turpeeseen” sitovasta hallituksesta – ”Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla”

Kuva: Kari Hulkko

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ottaa Helsingin Sanomien kirjoituksessaan kantaa hallituksen päättämään kielikokeiluun, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä.

– Kokeiluesitys uhkaa saattaa ruotsin kielen pois valitsevat nuoret muita huonompaan asemaan. Valinnaisuus johtaisi monet oppilaat luopumaan ruotsin kielestä, mistä seuraisi nuoren aseman heikentyminen työ- ja opiskelumarkkinoilla, Lipponen varoittaa.

Hän muistuttaa, että ruotsin kielen taito on eduksi haettaessa virkoja Suomessa, Suomen yleisillä työmarkkinoilla sekä pohjoismaisilla työmarkkinoilla, joilla vallitsee vapaa liikkuvuus.

– Ruotsin osaaminen todistetusti auttaa työllistymään. Kysymys on kymmenistätuhansista työpaikoista.

– Samoin tuhannet nuoret suomalaiset voivat opiskella Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa. Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla oppilaita jättämään käyttämättä ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ruotsia.

– Tarkoitus ei liene sitoa nuoria ”turpeeseen” ideologisella kielipolitiikalla.

Lipposen mielestä kielikokeilu vie Suomea ja Suomen nuoria väärään suuntaan.

– Pohjola on nykymaailmassa meille entistä tärkeämpi. Talous ja työmarkkinat Pohjolassa yhtenäistyvät edelleen. Suomen kaksikielisyys kuuluu kansalliseen identiteettiimme. Sitä ei pidä hämärtää kaunapohjaisilla ratkaisuilla.

Keskustelua aiheesta

DN:n gallup: Ruotsissa yksi puolue putosi alla äänikynnyksen, yksi nousi

Kuva: Thinkstock

Ruotsissa ympäristöpuolueen kannatus on pudonnut alle neljän prosentin äänikynnyksen kolmeen prosenttiin. Kyseessä on puolueen surkein gallup-noteeraus 16 vuoteen.

Asia selviää Dagens Nyheterin ja Ipsos-tutkimuslaitoksen tuoreesta puoluekannastuskyselystä.

Ympäristöpuolue kuuluu Ruotsin hallitusvastuussa olevaan punavihreään blokkiin.

Pääministeripuolue sosialidemokraateilla sen sijaan sujuu hyvin. Se sai gallupissa 29 prosentin kannatuksen, nousua oli 2 prosenttiyksikköä. Ruotsin vasemmistopuolueen kannatus on 8 prosentissa.

Punavihreän blokin kannatus on nyt 40 prosentissa, oppositiossa oleva porvariblokki saa prosenttiyksikön heikomman kannatuksen.

Porvaripuolueista vahvassa vedossa ollutta keskustaa tukee nyt 12 prosenttia ruotsalaista. Viime kyselystä pudotusta on tullut prosenttiyksikkö.

Moderaattien eli kokoomuksen kannatus on hyvin alhaalla 17 prosentissa, joten eroa sosialidemokraatteihin on nyt jo peräti 12 prosenttiyksikköä.

Kristillisdemokraattien kannatus nousi 4 prosenttiin yli äänikynnyksen. Liberaaleja tukee 6 prosenttia ruotsalaisista.

Blokkeihin kuulumattoman ruotsidemokraattien kannatus on pysynyt 18 prosentissa.

Keskustelua aiheesta

Turkki irtisanoo tuhansia virkamiehiä ja perustaa korttelinvartijoiden kaartin

Turkki on irtisanonut yli 3 900 ihmistä julkisen sektorin viroista, sulkenut 14 yhdistystä ja kieltänyt maassa suuressa suosiossa olleet television puolisonhakuohjelmat.

Päätökset julkaistiin tänään valtion virallisessa lehdessä.

Asiasta uutisoi turkkilainen televisiokanava CNNTurk.

Lisäksi Turkki aikoo perustaa poikkeustilan nojalla turvallisuuspalveluittensa alaisuuteen 7 000 korttelinvartijan kaartin.

Tuomioja löysi yllättävän kehun aiheen hallituksen puoliväliriihestä: ”Vähemmän peruttavaa”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja päivittää Facebookissa hallituksen puoliväliriihestä, jonka tuloksien hän katsoo jääneen laihoiksi.

Tuomioja löytää asiasta kuitenkin myös hyvän puolen.

– Mutta hyvä niin, siten on vähemmän peruutettavaa jatkossa.

Tuomiojan mielestä on merkillepantavaa, että jokseenkin kaikki hallituksen nyt mainostamat lisäpanostukset erilaisiin hyviin tarkoituksiin tosiasiassa tarkoittavat vain sen aiemmin tekemien säästöleikkauksien vähäistä osittaista perumista.

– Mutta kait olemme kiitollisia jos vastaan tulee ryöväri joka tonnin vietyään käy myöhemmin hyvää hyvyyttään palauttamassa satasen.

Keskustelua aiheesta