Vaalitapa uusiksi? Äänestäjä ottamaan kantaa siihen, mistä vaaleissa on kysymys

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) pohti vuodenvaihteessa listavaalien käyttöönottoa. Hänen mielestään listavaali sopisi erityisen hyvin EU-vaaleihin, jossa koko maa on vaalipiirinä ja ehdokkaiden määrä vähäinen.

Vaalisysteemit tulevat puntaroitaviksi, koska hallitus suunnittelee sote-uudistuksen mukana perustettaville itsehallintoalueille vaaleilla valittavia maakuntavaltuustoja. Suomeen tulee siis yhdet uudet vaalit. Ensimmäisiä maakuntavaaleja sovitellaan seuraavien eurovaalien yhteyteen. Myöhemmin ne pidettäisiin yhdessä kuntavaalien kanssa.

Alkuvuodesta hallituspuolueiden puoluessihteerit pohtivat vaalijärjestelmää. On oletettavaa, että listavaali ei siinä porukassa etene. Keskustelu aiheesta on kuitenkin taas avattu. Ilmapiiri on listavaalille kuitenkin nyt aikaisempaa suotuisampi.

Listavaaleilla tarkoitetaan puhekielessä yleisesti vaaleja, joissa äänestäjä äänestää ensisijassa puoluetta, ei henkilöä. Tässä mielessä listavaaleiksi voidaan katsoa myös sellaiset vaalitavat kuten esimerkiksi Ruotsissa, jossa äänestäjä voi muuttaa puolueen asettamaa ehdokkaiden järjestystä.

Listavaalin edut ovat selviä. Vaaleissa äänestäjä ottaa kantaa siihen, mistä vaaleissa on kysymys: poliittiseen linjaan

Enemmistö Euroopan äänestäjistä äänestää ensisijaisesti puoluetta. Täysin suljetut puoluelistat ovat käytössä esimerkiksi Espanjassa, Islannissa, Norjassa, Italiassa ja Portugalissa. Muiden muassa Hollannissa, Belgiassa, Itävallassa, Ruotsissa, Sloveniassa, Tanskassa, Tsekissä ja Virossa käytössä on listavaali, johon on lisätty mahdollisuus äänestää myös henkilöä. Britanniassa ja Ranskassa käytössä on enemmistövaali yhden henkilön vaalipiireineen. Saksassa on eräänlainen enemmistövaalin ja suhteellisen vaalin sekamuoto, jossa äänestäjällä on käytössään kaksi ääntä.

Listavaalin edut ovat selviä. Vaaleissa äänestäjä ottaa kantaa siihen mistä vaaleissa on kysymys: poliittiseen linjaan. Henkilöpainotteisessa vaalisysteemissä äänestäjälle saattaa tulla virheellinen käsitys siitä, että valittava henkilö ratkaisisi linjan. Ei ratkaise. Kansalaiset eivät pääse äänestämään esimerkiksi hallitusohjelmasta.

Henkilöpainotteisen systeemin haitat ovat yhtä selviä. Vaalikampanjoiden kilpavarustelu on viime vuosien vaalirahoitusuudistuksista huolimatta johtamassa kansanvallan kaventumiseen. SDP:n edellinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman kirjoitti pari vuotta sitten kolumnissaan, että listavaalien häviäjiä olisivat henkilöihin keskittyvä pintajulkisuus ja rahan valta, voittajia syvällisempi politiikan linjakeskustelu ja kansanvalta.

Listavaalissa puolueet asettavat ehdokkaat järjestykseen. Järjestelmään siirryttäessä voitaisiin toki varmistaa puoluelainsäädäntöä tarkentamalla, että puolueiden sisäinen demokratia toimii.

JK Hallitus on päättänyt, että Suomi saa juhlavuoden 2017 kunniaksi uuden kansallispuiston, Suomussalmen Hossan. Siitä plussaa. Metsähallituslain puolisalainen valmistelu taas viittaa siihen, että muun muassa Metsähallituksen luontopalvelut ja kansallispuistojen hoito vaarantuvat. Siitä miinusta.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat