Vaalitapa uusiksi? Äänestäjä ottamaan kantaa siihen, mistä vaaleissa on kysymys

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) pohti vuodenvaihteessa listavaalien käyttöönottoa. Hänen mielestään listavaali sopisi erityisen hyvin EU-vaaleihin, jossa koko maa on vaalipiirinä ja ehdokkaiden määrä vähäinen.

Vaalisysteemit tulevat puntaroitaviksi, koska hallitus suunnittelee sote-uudistuksen mukana perustettaville itsehallintoalueille vaaleilla valittavia maakuntavaltuustoja. Suomeen tulee siis yhdet uudet vaalit. Ensimmäisiä maakuntavaaleja sovitellaan seuraavien eurovaalien yhteyteen. Myöhemmin ne pidettäisiin yhdessä kuntavaalien kanssa.

Alkuvuodesta hallituspuolueiden puoluessihteerit pohtivat vaalijärjestelmää. On oletettavaa, että listavaali ei siinä porukassa etene. Keskustelu aiheesta on kuitenkin taas avattu. Ilmapiiri on listavaalille kuitenkin nyt aikaisempaa suotuisampi.

Listavaaleilla tarkoitetaan puhekielessä yleisesti vaaleja, joissa äänestäjä äänestää ensisijassa puoluetta, ei henkilöä. Tässä mielessä listavaaleiksi voidaan katsoa myös sellaiset vaalitavat kuten esimerkiksi Ruotsissa, jossa äänestäjä voi muuttaa puolueen asettamaa ehdokkaiden järjestystä.

Listavaalin edut ovat selviä. Vaaleissa äänestäjä ottaa kantaa siihen, mistä vaaleissa on kysymys: poliittiseen linjaan

Enemmistö Euroopan äänestäjistä äänestää ensisijaisesti puoluetta. Täysin suljetut puoluelistat ovat käytössä esimerkiksi Espanjassa, Islannissa, Norjassa, Italiassa ja Portugalissa. Muiden muassa Hollannissa, Belgiassa, Itävallassa, Ruotsissa, Sloveniassa, Tanskassa, Tsekissä ja Virossa käytössä on listavaali, johon on lisätty mahdollisuus äänestää myös henkilöä. Britanniassa ja Ranskassa käytössä on enemmistövaali yhden henkilön vaalipiireineen. Saksassa on eräänlainen enemmistövaalin ja suhteellisen vaalin sekamuoto, jossa äänestäjällä on käytössään kaksi ääntä.

Listavaalin edut ovat selviä. Vaaleissa äänestäjä ottaa kantaa siihen mistä vaaleissa on kysymys: poliittiseen linjaan. Henkilöpainotteisessa vaalisysteemissä äänestäjälle saattaa tulla virheellinen käsitys siitä, että valittava henkilö ratkaisisi linjan. Ei ratkaise. Kansalaiset eivät pääse äänestämään esimerkiksi hallitusohjelmasta.

Henkilöpainotteisen systeemin haitat ovat yhtä selviä. Vaalikampanjoiden kilpavarustelu on viime vuosien vaalirahoitusuudistuksista huolimatta johtamassa kansanvallan kaventumiseen. SDP:n edellinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman kirjoitti pari vuotta sitten kolumnissaan, että listavaalien häviäjiä olisivat henkilöihin keskittyvä pintajulkisuus ja rahan valta, voittajia syvällisempi politiikan linjakeskustelu ja kansanvalta.

Listavaalissa puolueet asettavat ehdokkaat järjestykseen. Järjestelmään siirryttäessä voitaisiin toki varmistaa puoluelainsäädäntöä tarkentamalla, että puolueiden sisäinen demokratia toimii.

JK Hallitus on päättänyt, että Suomi saa juhlavuoden 2017 kunniaksi uuden kansallispuiston, Suomussalmen Hossan. Siitä plussaa. Metsähallituslain puolisalainen valmistelu taas viittaa siihen, että muun muassa Metsähallituksen luontopalvelut ja kansallispuistojen hoito vaarantuvat. Siitä miinusta.

AVAINSANAT

Nyt, taas, puhuu HS:n vastaava päätoimittaja: ”Ymmärsin pian, että jokin oli mennyt vikaan”

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo uudessa kirjoituksessaan myöhään sunnuntaina, että artikkeli Viestikoekeskuksesta olisi pitänyt perustella paremmin lukijoille. Niemi perusteli jo eilen ensimmäisen kerran HS:n uutista.

”Ymmärsin pian, että jokin oli mennyt vikaan. Jos uutisen ja sen julkaisun perusteista käydään näin kovaa jälkikäteistä keskustelua, on toimituksellekin selvää, että on syytä katsoa peiliin.”

Tässä emme selvästikään onnistuneet.

Niemi kirjoittaa, että monelle lukijalle oli jäänyt epäselväksi se, miksi HS oli julkaissut artikkelin, jonka jotkut sanoivat jopa vaarantavan kansallisen turvallisuuden.

”Jutun julkaisua etukäteen perustelleet seikat – erityisesti artikkelin sisällön suhde valmisteilla olevaan tiedustelulakiin – olivat jääneet liian vähälle huomiolle julkaistussa tekstissä. Alkuperäisessä jutussa olisimme voineet myös kertoa selkeämmin, että olemme hyödyntäneet ainoastaan muutamia useiden vuosien takaisia asiakirjoja ja niitäkin vain osittain, perusteellisen harkinnan pohjalta.”

”Jos artikkeli olisi perustellut ymmärrettävämmin salaiseksi luokiteltujen tietojen käytön, se olisi auttanut lukijaa kytkemään jutussa esitetyt tiedot osaksi tiedustelulain valmistelua. Tässä emme selvästikään onnistuneet”, Niemi myöntää sunnuntaina.

Onko HS julkistanut oikeudettomasti tietoa sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, Niemi kysyy.

”Jos tällainen oikeudenkäynti Helsingin Sanomia vastaan toteutuisi, se olisi Suomessa ensimmäinen kerta. Oikeudessa asettuisivat vastakkain sananvapaus ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Mahdollisen oikeudenkäynnin lopputulosta on vaikeaa ennakoida.”

”Silti merkillepantavaa on se, että lainsäätäjä on ottanut sananvapauden suojaan nimenomaisesti kantaa, kun turvallisuussalaisuuksia koskevaa lakia valmisteltiin. Tiedotusvälineillä on oikeus kerätä turvallisuuteen liittyviä tietoa.”

Sananvapaus on yksi suomalaisen demokratian kulmakiviä.

Niemi kertoo saaneensa Sanoman hallitukselta tehtäväkseen laatia selvityksen kyseiseen juttuun liittyvästä toimitusprosessista.

”Pyrin tekemään pyydetyn selvityksen mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta hallituksella on käytettävissä riittävät tiedot omaa arviointiaan varten. Parhaimmillaan tiedustelujutuista tehtävä selvitys tuottaa arvokasta tietoa siitä, miltä osin toimitusprosessimme toimii hyvin, ja mistä kohtaa toiminnastamme löytyy parantamisen varaa. Olen jo tähän mennessä pitänyt Sanoman hallituksen informoituna saamastani lukijapalautteesta.”

Puolustusvoimien pääesikunta on tehnyt HS:lle vuodettujen salaisten asiakirjojen käytöstä tutkintapyynnön keskusrikospoliisille.

”Sananvapaus on yksi suomalaisen demokratian kulmakiviä. Demokratiaan kuuluu elimellisesti myös se, että sananvapauden rajoja aika ajoin koetellaan”, Niemi kirjoittaa HS:ssa sunnuntaina.

Suomen hallitus on havainnut ongelman ja tarttunut toimeen, mutta tämä on varsinaista hölmöläisten peiton jatkamista

Kuva: Kari Hulkko

Koti on perusta, josta ponnistaa. Tämä on ollut suomalaisen asunnottomuuden poistamiseen pyrkivän politiikan keskeinen oivallus. Asuminen ensin -ajatuksella asunnottomuutta on saatu vähennettyä merkittävästi. Valitettavasti tilanne ei pysy vakiona. Asunnottomuuteen ajaa sosiaalisten ongelmien ohella asumisen hinta. Kohtuuhintaisia asuntoja ei ole siellä mihin ihmiset muuttavat, tai mihin ihmisten halutaan työn perässä muuttavan.

Suomen hallitus on havainnut asiantilan ja tarttunut toimeen. Asumisen halpuuttamiseksi se on käynyt käsiksi asumistukeen. Hallituksen ajatus kulkee niin, että kun asumistukea leikataan, leikkaantuvat myös vuokrat. Enempää Kelan kuin VTT:n tutkimukset eivät kuitenkaan tätä johtopäätöstä tue.

Tämä yhtälö on melkoinen tulppa työvoiman liikkuvuudelle.

Vuokrat ovat nousseet, vaikka asumistukea on leikattu. Seurauksena on, että asumistuen leikkaus siirtyy toimeentulotukeen. Tämä on varsinaista hölmöläisten peiton jatkamista, jota hallitus jatkuvilla asumistuen leikkauksilla vain edelleen kiihdyttää.

Kalliin asumisen perussyy on siinä, että asuminen on omistamista ja omistamiseen liittyy aina pyrkimys voittoon. Voittoa halutaan maasta, rakentamisesta ja asunnon jokaisesta kaupasta. Omistajan kannalta on edullista, että asunnoista on niukkuutta. Tätä kautta asumisen hinta kasvukeskuksissa on noussut kipurajoille samalla kun muuttotappioalueilla asuntoja jää tyhjilleen ja niiden arvo laskee. Tämä yhtälö on melkoinen tulppa työvoiman liikkuvuudelle.

Lakiehdotus ei lupaa hyvää.

Asumisen kalleuden juurisyihin pureutumiseksi on asuntoja oltava riittävästi siellä, minne työpaikat syntyvät. Erityinen pula on kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Asumistuen leikkausten sijaan on ARA-järjestelmää kehitettävä, niin että vuokrataso saadaan nykyistä alemmaksi. Tämä asia on nyt hallituksen pöydällä.

Lausunnoilla ollut lakiehdotus ei lupaa hyvää. Vain kosmeettisia uudistuksia esitetään. Panostaminen kohtuuhintaisiin asuntoihin on kuitenkin ainoa keino, jolla alati nousevia asumistukimenoja voidaan hillitä. Kun kohtuuhintaisia asuntoja on riittävästi eivät myöskään markkinavuokrat voi jatkaa nousuaan.

Keskustelua aiheesta

Trooppisen myrskyn aiheuttamat maanvyöryt vaatineet ainakin 26 hengen Filippiineillä

Kuva: Lehtikuva

Filippiineillä kymmeniä ihmisiä on kuollut tai joutunut kateisiin trooppisen myrskyn aiheuttamissa maanvyöryissä. Viranomaiset kertoivat sunnuntaina 26 ihmisen kuolleen ja yli 20:n olevan kateissa.

Kai-Tak-myrsky moukaroi lauantaina Filippiinien itäosia. Se katkoi sähkölinjoja ja nostatti tulvia. Lauantaina myrsky laantui, mutta viranomaiset varoittivat uusien tulvien ja vyöryjen vaarasta.

Lauttaliikenne myrskyn piinaamalla alueella oli sunnuntaina yhä poikki, ja 15 000 ihmistä oli sen vuoksi jäänyt jumiin.

– Olen ollut jumissa kolme päivää ja nukkunut bussissa. Haluan vain päästä kotiin perheeni luo joulua viettämään, valitti 55-vuotias maanviljelijä AFP:lle.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ay-pomo sai totaalisesti tarpeekseen: ”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä”

Kuva: Kari Hulkko

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ottaa sunnuntaina rajusti kantaa työttömien niin sanottuun aktiivimalliin, jota työttömien kyykyttämiseksikin ja pakottamiseksi on kutsuttu.

Malinen antaa palaa oikein kunnolla Twitter-tilillään.

”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä. Tässä entinen hyvinvointiyhteiskunta rankaisee niitä jotka ovat heikoimmilla.”

Malisen mukaan vastuuministeri Jari Lindström (sin.) ja hallitus osoittavat ”täydellistä ylenkatsetta ihmisyydelle”.

Twiittiä on kommentoinut muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

”Hallitusohjelman pyrkimys: 1. alennetaan rekrytoinnin kynnystä työpaikkasopimisella 2. parannetaan henkilöstön asemaa 3. työttömyysturvasta velvoittavampi. Järjestöt estivät 1:n ja 2:n kikyssä. Nyt politiikka todella painottuu liikaa 3:een. Siksi työpaikkasopiminen!”

Malinen vastaa Vartiaiselle yhtä suorapuheisesti kuin alkujaan twiittasi.

”Kokeilepa vaikka vuotta peruspäivärahalla tai toimeentulotuella torkkupeiton ja punaviinin sijasta.”

SDP on vastustanut voimakkaasti hallituksen ajamaa työttömyysturvan aktiivimallia pitäen sitä työttömien rankaisemisena. Mikäli niin kutsutun aktiivimallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty, seurauksena on 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan.

”Poikkeuksellinen tapahtuma” – puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari: ”Vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kohu Helsingin Sanomien eilisestä artikkelista koskien salaisten sotilastiedustelutietojen julkaisemista jatkuu. HS on saanut haltuunsa asiakirja-aineistoa, josta paljastuu tietoa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toiminnasta. Aineiston perusteella lehti kertoo muun muassa, että Tikkakoskella toimivaa, hyvin salassa pidettyä Viestikoekeskusta ja muuta sotilastiedustelua kiinnostaa ylipäätään kaikki Venäjään liittyvä.

Tapaus sai maan korkeimman johdon reagoimaan viranomaisia myöten. Presidentti Sauli Niinistö piti omassa lausunnossaan salaisten asiakirjojen vuotoa vakavana. Niinistö sanoi, että asiaa koskeva rikostutkinta on käynnistetty. Niinistö huomautti myös, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on Suomen turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Mika Kari sanoo sunnuntaina Demokraatille, että vuoto on erittäin vakava asia.

Salaisiksi turvaluokiteltuja tietoja vuodetaan tarkoituksellisesti mediaan. Esillä olleiden tietojen perusteella voi jo nähdä, että kyseessä oli tarkoituksellinen vuoto, kyse ei ollut vahingosta.

Kari sanoo, että kyse on erittäin poikkeuksellisesta tapahtumasta, joka ei ole mitenkään normaalia.

Vuodon motiiveja voi hänen mukaansa vain arvailla, ja se on poliisin tutkittava asia. On esimerkiksi väläytetty, että vuoto voisi liittyä uusien tiedustelulakien käsittelyyn.

– En lähde spekuloimaan näidenkään asioiden yhteydellä. Antaa asianosaisten viranomaisten tutkia asia ja käydä se kunnolla läpi. Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Kari kuitenkin arvioi, että vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan.

Helsingin Sanomien haltuunsa saama, salaiseksi luokiteltu aineisto on eri vuosilta. Mika Kari pohtii, missä menee median vapauden, velvollisuuden ja toisaalta vastuun raja.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan Viestikoekeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin aineistoa ei ole hankittu oikeudettomasti.

Lisäksi tietoja on julkaistu huolellisella harkinnalla, Niemi kirjoitti eilen lehden verkkosivuilla.

Niemi ei kertonut, miten Helsingin Sanomat sai salaiset asiakirjat tietoonsa. Hänen mukaansa lehdellä on lähdesuojan perusteella oikeus olla ilmaisematta omaa tietolähdettään.

”Kaikkia käytössä olleita tietoja ei ole myöskään julkaistu, vaan seulottu vastuullisen journalistisen harkinnan kautta. Julkaistuissa tiedoissa ei ole käsityksemme mukaan mitään sellaista uutta tietoa, joka vaarantaisi esimerkiksi kansallisen turvallisuuden. Tiedot olivat peräisin vuosien takaa, ja koko Suomen turvallisuusympäristö on sen jälkeen muuttunut oleellisesti.”

Niemi on sunnuntaina luvannut kertoa vielä tänään, kuinka lehti aikoo käsitellä aihetta jatkojutuissa.

Keskusrikospoliisi kertoi omalta osaltaan eilen, että tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

Siitä laki sanoo:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.”

Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) puolestaan sanoi jo eilen STT:lle, että julkisuuteen tullut materiaali on sellaista, joka ei ole ollut eduskunnan käsittelyssä.

– Ei ole minun käsieni kautta kulkenut missään kohtaa mikään näistä papereista. Kun systeemi on ylipäätäänkin sellainen, että nämä eivät kulje eduskuntaan. On luonnollista, että ei minulla ainakaan ole, ja väittäisin, että ei muillakaan eduskunnassa ole ollut, näitä asiakirjoja nähtävänään. Nämä eivät ole eduskunnan käsittelyyn liittyviä papereita miltään osin.

Mika Kari sanoo niin ikään, ettei ole nähnyt kyseisiä asiakirjoja.

– Korkeimman tason turvaluokiteltu tieto on pääsääntöisesti valtion ylimmän johdon ja ylimmän virkamiesjohdon käytössä olevaa tietoa. Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Korjattu lainkohtaa: turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.