LM-poliisikysely: SDP:tä kannatti viime vaaleissa vain 5%

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Neljä viidestä Lännen Median kyselyyn vastanneesta poliisista pitää turvapaikanhakijatilannetta vähintään melko suurena uhkana Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle. Lähes joka neljännen mielestä uhka on erittäin suuri.

Kyselyyn vastasi lähes 2 500 poliisia eli noin joka kolmas suomalainen poliisimies. Siihen sai vastata myös nimettömästi.
Vanhemmat poliisit pitivät turvallisuusuhkaa vähäisempänä kuin nuoremmat.

Joka kolmannen vastaajan mielestä maahanmuuttopolitiikka on viimeisen vuoden aikana onnistunut erittäin huonosti. Lähes puolet arvioi onnistumisen melko huonoksi. Tornion järjestelykeskus sai kuitenkin kiitosta.

Vastausten perusteluissa korostui se, että maahanmuuttajien henkilöllisyyksiä tai taustoja ei pystytä varmasti selvittämään. Poliisit kertoivat myös näkevänsä työssään aiemman kotouttamisen epäonnistumisia, ja niiden pelätään lisääntyvän.

Polttopulloiskujen kaltaista rasistista rikollisuutta noin puolet vastaajista pitää vähintään melko suurena turvallisuusuhkana. Suurimmassa osassa avoimia vastauksia iskuja pidettiin kuitenkin yksittäisten humalaisten hölmöilynä.

Kaksi puoluetta poliisien suosiossa

Poliisikyselyssä selvitettiin myös, mitä puolueita poliisit äänestivät viime eduskuntavaaleissa. Vastaukset osoittivat, että kaksi puoluetta on poliisien suosiossa. Vastaajista noin puolet äänesti viime vaaleissa kokoomusta tai perussuomalaisia.

Kokoomusta äänesti 25,1 prosenttia, perussuomalaisia 24,4 prosenttia vastanneista. SDP:tä äänesti vain viisi prosenttia. Noin joka viides vastaaja ei paljastanut puoluekantaansa.

Viime vaaleissa kokoomus sai 18,2 ja perussuomalaiset 17,7 prosenttia äänistä.

Erityisen epäsuosittu puolue poliisien keskuudessa oli vasemmistoliitto 0,8 prosentilla.

Keskustelua aiheesta

Apulaisoikeusasiamies jyrähtää Kelalle: viivästykset hyvitettävä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan Kelan tulisi hyvittää asiakkaille toimeentulotuen käsittelyn lainvastaista viivästymistä. Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja esittää, että Kela suorittaa hyvitystä ihmisille, joille on tullut taloudellista vahinkoa, haittaa ja vaivannäköä Kelan menettelystä.

Pajuoja myös katsoo, että Kelan pitäisi toimia asiassa oma-aloitteisesti ja tiedottaa asiakkaille, miten nämä saavat hyvitystä.

Kelan toimintaa toimeentulotuen käsittelyssä ja järjestämisessä apulaisoikeusasiamies pitää erityisen moitittavana siksi, että tuki on tarkoitettu tilanteeseen, jossa ihmisten varat eivät riitä jokapäiväisiin, välttämättömiin menoihin.

Yle Teema ja Fem ovat nyt samalla kanavalla

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Tänään aloittava Yle Teema & Fem -televisiokanava yhdistää ruotsinkielisen Yle Femin ja kulttuurikanava Teeman ohjelmiston. Uusi kanava näkyy kanavapaikalla 5.

Ylen mukaan kanavien yhdistämistä on perusteltu muun muassa sillä, etteivät ne erillisinä kyenneet täysin täyttämään ohjelmakaaviota. Esimerkiksi Yle Fem lähetti myös Ruotsin SVT:n ohjelmia.

Alkuilta on kanavalla Yle Femin hallussa, ja Teeman ohjelmistoa tulee pääasiassa kello 20 alkaen. Poikkeuksina ovat sunnuntait ja maanantait, jolloin Teema ei lähetä ohjelmaa. Kino Klassikko siirtyy sunnuntaista torstaihin, musiikkidokumentit lauantai-iltaan ja Yle Live -konsertit sunnuntaista perjantaihin. Kino Suomen kotimaisia elokuvia nähdään tiistai-illoissa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Oikeus: 100 000 uhkasakko ei ole kohtuuton – Posti: Sakolle ei tarvetta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Viestintävirasto sai asettaa Postille uhkasakon, jotta Posti laittaisi jakelun kuntoon, katsoo Helsingin hallinto-oikeus. Marraskuussa määrätty uhkasakko on suuruudeltaan 100 000 euroa.

Uhkasakko liittyy Postin yleispalvelukirjeiden jakeluhäiriöihin. Viestintävirasto on määrännyt Postin vähentämään jakeluhäiriöitä ja seuraamaan jakelun toteutumista tehostetusti.

Postin mukaan viestintäviraston uhkasakolle taas  ei ole tarvetta laatutasovaatimusten toteuduttua.

– Kesällä ja syksyllä 2016 jakelussa oli valitettavia ajoittaisia alueellisia häiriöitä, joihin puututtiin korjaustoimilla. Jakeluvelvoite on kuitenkin toteutunut yli 99 %:n tasolla syyskuusta lähtien, Posti toteaa tiedotteessaan.

Viestintäviraston päätöksen mukaan Postin on tämän vuoden tammikuun lopussa päästävä siihen, että jakelun ulkopuolelle jää kuukaudessa korkeintaan 0,4 prosenttia yleispalvelukirjeistä. Huhtikuun lopussa jakamatta jääviä kirjeitä saa olla korkeintaan 0,2 prosenttia kuukaudessa.

– Posti raportoi huhtikuun tulokset meille 15. toukokuuta, kertoo Viestintäviraston lakimies Markus Ström.

Strömin mukaan Posti onnistui tammikuussa pienentämään jakamatta jääneen postin osuuden 0,14 prosenttiin.

Hallinto-oikeuden mukaan Viestintäviraston asettama aikataulu jakeluhäiriöiden poistamiselle ei ole kohtuuton. Oikeus toteaa, että Viestintävirasto on aiemminkin vaatinut Postilta toimia jakeluhäiriöiden vähentämiseksi.

Hallinto-oikeuden saaman selvityksen mukaan Posti on 20 kuukauden aikana saavuttanut Viestintäviraston asettaman 0,4 prosentin rajan yksitoista kertaa. Näistä kerroista kuusi on alittanut 0,2 prosentin rajan.

Viestintävirasto sai viime vuonna yli 500 yhteydenottoa ja kirjallista valitusta Postin jakelusta. Vuonna 2016 määrä oli parinsadan paikkeilla.

KHO: kristityksi kääntyneiden vakaumus selvitettävä huolellisesti

Kuva: Jari Soini
Kristityksi kääntyminen ei kelvannut ulkomaalaisvirastolle. Kuvassa Helsingin tuomiokirkon kaksi apostolia.

Kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden vakaumuksen aitous on selvitettävä huolellisesti, painottaa korkein hallinto-oikeus. KHO on myöntänyt valitusluvan kymmenille turvapaikanhakijoille, jotka ovat Suomeen saavuttuaan kääntyneet kristinuskoon ja pelkäävät siksi joutuvansa vainotuiksi kotimaassaan.

Tänään antamassaan päätöksessä KHO palautti Iranista tulleen turvapaikanhakijan tapauksen hallinto-oikeuteen ja määräsi, että asiassa on pidettävä suullinen käsittely.

Maahanmuuttovirasto oli hylännyt hakijan turvapaikkahakemuksen. Hallinto-oikeus taas myönsi turvapaikan kirjallisen aineiston perusteella.

AVAINSANAT

Näitä työpaikkoja opiskelijat himoitsevat – ja rahakaan ei merkitse kaikkea

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Opiskelijat arvostavat työnantajia, joilla on monipuolisia työtehtäviä ja ystävällinen työilmapiiri. Odotuksissa työnantajia kohtaan ovat eniten nousseet omaa kehitystä tukevan esimiestyön sekä selkeiden etenemispolkujen merkitys. Opiskelijat arvostavat myös työn ja vapaa-ajan tasapainoa ja työtä, jolla on merkitystä.

Tiedot selviävät Universumin tutkimuksesta, joita tehdään vuosittain 60 maassa. Suomessa siihen osalllistui vajaa 14 000 opiskelijaa. Universum on kansainvälinen työnantajakuvan tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijayritys.

Kaupallisten alojen opiskelijoiden suosituimpana työnantajana jatkaa Finnair. Google myös säilyttää viime vuoden kakkospaikkansa. Useina vuosina suosituimpana pankkitoimialan työnantajana ollut Nordea menettää paikkansa OP Ryhmälle, joka nousee nyt sijalle 3. OP kiinnostaa yhä enemmän myös IT-alan opiskelijoita.

Opiskelijat arvostavat työtä, jolla on merkitystä.

IT-alan opiskelijoiden suosimien työnantajien kärjessä ei ole suuria yllätyksiä. Viime vuoden kärkikolmikko, Google, Microsoft ja Supercell pysyvät ennallaan.

Tekniikan ja luonnontieteiden alan opiskelijoiden listalla on muutoksia. Suosikkina jatkaa Kone, mutta kakkossijalle nousee ABB. Rakennusalan työnantajat eivät kiinnosta nuoria enää vanhaan malliin.

Humanistisen-, kulttuuri- ja kasvatusalan ihanteellisimmaksi työnantajaksi nousee Yle sijalta kaksi. YK putoaa toiselle sijalle ja kolmantena on Helsingin kaupunki. Mielenkiintoisena nousijana on Museovirasto, joka parantaa 14 sijaa listautuen sijalle 16.

Juridiikan opiskelijoiden kiinnostavimpana työnantajana jatkavat tuomioistuimet. Suosituimpana asianajotoimistona säilyy Castrén & Snellman.

Julkinen puoli on menettänyt kiinnostavuutta lääketieteen ja terveydenhuollon alojen opiskelijoiden keskuudessa. Ykkösenä on Terveystalo ja kakkosena Mehiläinen. Kolmanneksi kiinnostavin on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS).