Lukijaristeily2017

LM: Valtion omaisuutta myyntiin — rahat korkeakouluille

Kuva: Kari Hulkko

Hallitus valmistelee satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.

Asiasta kertoo Lännen Media. Lehden mukaan korkeakoulujen pääomittamisesta on tarkoitus päättää ensi kevään kehysriihessä.

Pääomitus voidaan tehdä myymällä valtion omaisuutta, kertoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) Lännen median uutisessa.

Grahn-Laasonen sanoo uutisessa, että lisärahoituksella on tarkoitus kääntää hallituksen kurssi.

Hallitus teki alkukaudellaan koulutusleikkauksia, jotka johtivat irtisanomisiin korkeakouluissa. Esimerkiksi Helsingin yliopisto irtisanoi toukokuussa 371 työntekijää. Helsingin yliopiston säästötarve oli tänä vuonna lähes 50 miljoonaa euroa, ja säästötarpeen oli määrä kasvaa tulevina vuosina.

Koulutusleikkauksia ovat arvostelleet yliopistojen lisäksi useat tahot, kuten oppositiopuolueet, Elinkeinoelämän keskusliitto, ammattijärjestöt sekä taloustieteilijät.

Arvostelijat ovat vedonneet muun muassa koulutustason ja kilpailukyvyn laskuun.

Lännen median uutisessa kerrotaan, että esityksen korkeakoulujen lisärahoituksesta valmistelee hallituksen nimittämä työryhmä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Pyhimmistä periaatteista ei voi tinkiä” – tuore oikeusministeri puolusti EU:ta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) arvioi, että EU joutuu kriisien keskellä kertomaan entistä selvemmin, mitä hyötyä eurooppalaisesta yhteistyöstä on kansalaisille. Se onnistuu hänen mukaansa pitämällä kiinni yhteisistä arvoista.

– Eurooppalainen integraatio on aina perustunut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Näistä pyhimmistä periaatteista ei voi tinkiä. Euroopan unionin tulee jatkossa vaatia jäsenvaltioiltaan yhä selkeämpää sitoutumista oikeusvaltion perustan turvaamiseen, hän totesi puhuessaan EU-tuomioistuimen tuomareille Helsingissä oikeusvaltiokehityksestä.

Häkkänen korosti puheessaan EU-tuomioistuimen keskeistä roolia EU:n kriisien keskellä.

– Avoimuuden lisääminen kaikessa hallintotoiminnassa vahvistaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään.

Hän huomautti, että poliittinen ilmapiiri  Euroopassa kertoo kansalaisten kasvaneesta epäluottamuksesta viranomaisia ja vakiintuneita instituutioita kohtaan.

– Vastavoimana avoin, tehokas ja riippumaton hallinto on välttämätön tekijä, kun halutaan vahvistaa kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin ja sen toimielimiin, Häkkänen muistutti.

Suomi pääsi tarkkailuluokalta – Orpon olo helpottui

Kuva: LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo olevansa helpottunut EU-komission tämänpäiväisestä ilmoituksesta lopettaa Suomen talouden erityistarkkailu.

Orpo kertoi ennen euroministerien kokousta Brysselissä, että osasi odottaa päätöstä, koska Suomi on käynyt komission kanssa tiivistä keskustelua ja tehnyt päätöksiä rakenteellisista uudistuksista.

Komissio kertoi tänään, ettei ryhdy toimiin, vaikka Suomi rikkoo EU:n velkasääntöä. Suomen julkinen velka on viime vuosina ylittänyt yhdessä sovitun rajan, 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Orpon mukaan minkään näköistä syytä löysätä otetta ei kuitenkaan ole, vaikka Suomi ei joutunutkaan komission ohjaukseen. Rakenteellisia uudistuksia ja tiukkaa finanssipolitiikkaa pitää jatkaa.

– Sitä kautta pääsemme kestävään kasvuun, ja siihen meillä on matkaa vielä, Orpo sanoo.

Komissio kiittelee päätöksessään Suomen rakenteellisia uudistuksia, joiden odotetaan lisäävän tuottavuutta ja työvoiman saatavuutta.

– Me olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta nyt jos joskus pitää tiukasti jatkaa työtä, Orpo sanoo.

 

Entiset adjutantit laskevat Koiviston hautaan – muistotilaisuudessa puhuu muun muassa Paavo Lipponen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Presidentti Mauno Koiviston arkun laskevat hautaan presidentin entiset adjutantit Helsingin Hietaniemen hautausmaalla helatorstaina. Hautaan laskuun osallistuu pieni joukko omaisia ja kutsuvieraita.

Koiviston hautajaisissa ei ammuta kunnialaukauksia. Kunnialaukauksia ei ollut myöskään presidentti Urho Kekkosen hautajaisissa. Hautajaisten sotilasseremonioihin ottaa osaa kaikkiaan noin 800 sotilasta.

Koiviston muistotilaisuudessa Säätytalolla puhuvat pääministeri Juha Sipilä (kesk.), entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) sekä omaisten edustaja Heikki Allonen.

Siunaustilaisuus on Helsingin tuomiokirkossa kello 13. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua tuomiokirkossa pidettävään siunaustilaisuuteen. Sisäänkäynti tapahtuu kirkon sivuovista klo 11.30 alkaen. Kirkossa pyydetään olemaan paikoillaan viimeistään klo 12.30.

Hautaan siunaamisen toimittaa piispa Eero Huovinen. Siunaustilaisuus alkaa Jean Sibeliuksen Surusoitolla, jonka jälkeen Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores laulaa Taneli Kuusiston Suomalaisen rukouksen.

Kukkatervehdyksen laskevat omaiset, tasavallan presidentti, presidentti Martti Ahtisaari, presidentti Tarja Halonen, eduskunta ja valtioneuvosto.

Professori Jorma Hynninen esittää Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuudon yhdessä Cantores Minoresin ja Kaartin soittokunnan kanssa.

Muistopuheen pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen.

Surusaatto lähtee liikkeelle Tuomiokirkolta siunaustilaisuuden jälkeen noin kello 14.30.  Saattue pysähtyy Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan edessä.

Kunnianosoitukset Presidentinlinnan edustalla suorittaa kunniaosasto, joka koostuu maa-, meri- ja ilmavoimien kunniajoukkueista. Surusaatto ja kunniaosasto viettävät hiljaisen hetken, jonka aikana tasavallan presidentin lippu lasketaan tervehdykseen presidentti Koiviston kunniaksi. Hiljaisen hetken jälkeen osasto suorittaa sotilaalliset kunnianosoitukset entisen ylipäällikön tarkastaessa sotilasjoukon viimeisen kerran.

Kaikkien Helsingin luterilaisten kirkkojen kellot soittavat saattokelloja surusaaton ajan. Saaton tullessa Hietaniemeen kirkkojen kellonsoitto lakkaa ja Hietaniemen kappelin kellojen soitto käynnistyy.

Tuomiokirkolta Hietaniemeen n. klo 14.30 lähtevää surusaattoa on mahdollista seurata reitin varrella Hietaniemen hautausmaalle saakka. Hautajaissaattuetta seuraamaan odotetaan saapuvan kymmeniätuhansia kansalaisia, mahdollisesti jopa yli satatuhatta, arvioi ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisista.

Surusaaton vuoksi saattueen reitin varrelta suljetaan katuja kokonaan ajoneuvoliikenteeltä. Katuja on suljettuna noin kello 14–16 välillä, sulut voivat aiheuttaa liikenteen ruuhkautumista. Tämän vuoksi toivotaan välttämään autoilua Tuomiokirkon ja Hietaniemen hautausmaan välisellä alueella.

Valtioneuvoston kanslia on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan koko maassa valtiollisten hautajaisten ajan. Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen. Liputus alkaa helatorstaina klo 8 ja päättyy klo 21. Muistotilaisuuden arvioidaan päättyvän klo 17.30, jolloin liput nostetaan kokosalkoon.

Hautajaisia valmisteleva toimikunta kertoi Koiviston hautajaisten kulusta ja yksityiskohdista maanantaina. Hautajaisten toteutuksessa on huomioitu valtiollisten hautajaisten perinteet, presidentti Koiviston henkilöhistoria sekä omaisten toivomukset.

Juttua päivitetty kauttaaltaan klo 16.15.

 

Kaupan alan kiistassa syntyi viimein sovinto

Kuva: Thinkstock

Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan kaupan alaa koskenut työriita on ratkennut. Työriidan osapuolet eli Ylemmät toimihenkilöt ja Kaupan liitto ovat hyväksyneet viime torstaina annetun sovintoehdotuksen. Sovintoon sisältyy tavoite vahvistaa YTN:n ja Kaupan liiton välistä luottamusta ja yhteistyötä.

Kiistassa on on ollut kyse siitä, että työntekijät vaativat ylemmille toimihenkilöille työehtosopimusta. Työnantajapuoli ei ole halunnut työehtosopimusta, vaan haluaa sopia työehdoista työpaikoilla.

YTN on perustellut vaatimustaan sillä, että palkattomat ylityöt ovat lisääntyneet niin paljon, että työehtosopimusta tarvitaan. YTN:n mukaan kaupan alan asiantuntijat tekevät keskimäärin 200 tuntia ylitöitä vuodessa, mutta vain noin kymmenen prosenttia saa lainmukaisen korvauksen. Myös työajanseuranta on retuperällä, liitto moitti aiemmin toukokuussa.

Kaupan liitto sanoi aiemmin toukokuussa, ettei työehtosopimus ole oikea ratkaisu YTN:n esille nostamiin kysymyksiin.

”Yhtiöitä pilkotaan ja myydään eteenpäin” – Teollisuuden palkansaajat varoittavat riskeistä hallituksen omistajapolitiikassa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Teollisuuden palkansaajat TP pelkää, että valtio-omisteisten yhtiöiden työpaikat ovat vaarassa, jos niiden omistusrakenteessa tehdään liian nopeita ja harkitsemattomia muutoksia.

Hallitus esitti tänään, että valtion vähimmäisomistusrajaa lasketaan energiayhtiö Nesteessä ja turveyhtiö Vapossa nykyisestä 50,1 prosentista 33,4 prosenttiin. Tällä hetkellä valtio omistaa molemmista yhtiöistä 50,1 prosenttia.

TP pelkää, että yritysten pilkkomisen, osaamisen menetysten ja työpaikkojen vaarantumisen riski kasvaa, kun valtion vaikuttamismahdollisuudet kapenevat.

Omistusrajan muutos antaisi hallitukselle mahdollisuuden siirtää 33,4 prosentin ylittävät omistusosuudet Valtion kehitysyhtiö Vakeen.

Tämä vaarantaa osaamisen ja viime kädessä työpaikat.

Ensimmäisessä vaiheessa sinne on päätetty siirtää osakkeita 2,4 miljardin euron arvosta. TP:n mielestä on riski, että yhtiöiden osakkeet on siirretty Vakeen vain myyntitarkoituksessa. Mainittuja yhtiöitä ovat muun muassa Nesteen ja Vapon lisäksi Posti Group ja Altia.

– Vakessa piilee vaara, että sen omistamia yhtiöitä pilkotaan ja niitä myydään eteenpäin. Tämä vaarantaa sekä yhtiöissä olevan osaamisen että viime kädessä työpaikat, TP:n varapuheenjohtaja Heli Puura korostaa.

Valtion osakkeistaan saama osinkotuotto oli vuonna 2016 noin 900 miljoonaa euroa. Summa on mahdollista käyttää tuotekehitykseen, uuden liiketoiminnan luomiseen sekä työllisyyden kasvuun.

– Mikäli valtionosakkeita myydään, niistä saatavat tulot pienenevät pysyvästi ja yhtiöiden yhteiskunnalle tuoma hyöty pitkällä tähtäimellä päättyy, Puura sanoo.

Kun Vake Oy lähtökohtaisesti toimii budjettitalouden ulkopuolella, TP:n mielestä sen tehtävä ei voi olla yksinomaan valtion omistusten myynti.

TP:n mielestä Vake Oy:n tuleekin toimia aktiivisena yhtiöiden omistajana ja kehittäjänä. Tällä hetkellä yhtiössä ei ole nimitettyä toimitusjohtajaa eikä hallitusta.

– Yksistään tämä herättää epäluottamusta valtion omistajapolitiikan pitkäjänteisyyteen. Me näemme valtion omistajapolitiikan avainsanoina aktiivisuuden, liiketoiminnan kehittämisen ja työpaikkojen synnyttämisen. Se palvelee myös hallituksen asettamaa 72 prosentin työllisyysastetavoitetta, Puura painottaa.