Lomarahaleikkausten kompensaatio nyt selkeäsanaisesti vihreiden agendalla – vaihtoehtobudjetissa asiaa ei mainittu

Kuva: Lehtikuva

Vihreät vaati puheenjohtajansa Touko Aallon suulla pari päivää sitten Aamulehdessä hallitusta palauttamaan kevään kehysriihessä kunnille valtionosuuksia sen verran, että kunnat voivat kompensoida työntekijöilleen kiky-sopimuksen sisältämiä lomarahaleikkauksia.

– Rahat pitää palauttaa kehysriihessä valtionosuuksina kunnille, jotta ne voivat maksaa lomarahat työntekijöilleen, vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoi.

Aalto tuli tässä entistä selväsanaisemmin SDP:n ja Vasemmistoliitonkin linjalle. Aalto ei ole lomarahaleikkausten perumisesta kovin paljon ääntä pitänyt, mutta astui nyt julkisuuteen konkreettisella vaateella, kun kunta-alan neuvottelut olivat loppusuoralla. Aalto ei kuitenkaan itse allekirjoita sitä, että veto olisi populistinen ja vihreät ei olisi aiemmin asiaa pitänyt selvästi esillä.

– Ei. Me olemme puhuneet jo ihan kiky-sopimuksesta lähtien, että aikaisemminkin tuotiin esiin, että ei ole oikein se, että talouden menosopeutusta tehdään niin, että kaikkein suurimmaksi koko taloudellisen tasapainotuksen taakan kantajaksi joutuvat julkisen sektorin pienipalkkaiset naisvaltaiset alat.

– Minä olen sanonut sen, että minun mielestäni ei ole oikein, että ihmisten lomarahoja lähdetään leikkaamaan.

Aallon mielestä asia tuntuukin saivartelulta.

– Tätä yhtä keinoa en ole varmaan sillä tapaa sanonut, näin konkreettista yhtä keinoa, mutta saman asian eri tilanteissa, eri muodoissa, erilaisia tapoja olen monta kertaa tarjonnut, hän kuitenkin sanoo.

Entäs vaihtoehtobudjetti?

Aalto on viime elokuussa moittinyt hallitusta siitä etteivät sen puheet ole toteutuneet esimerkiksi pienituloisten etuuksien sitomisena indeksiin ja julkisen sektorin lomarahaleikkausten lyhentämisenä. ”Keneltä on otettu eniten, sille pitäisi antaa ensimmäisenä takaisin”, hän totesi tuolloin.

SDP on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan, että julkisen sektorin lomarahat on maksettava normaalisti vuosina 2018–2019. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa lomarahojen maksua takaisin ei kuitenkaan esitetä. Aalto tosin sanoo, ettei itse muista tätä asiaa tarkkaan.

– Meillä on haettu erityyppisiä kohtia. Minun pitäisi katsoa se, miten vaihtoehtobudjetti kokonaisuudessan menee.

– Kun minä yritän hakea, mitä tähän tilanteeseen pitäisi tehdä, niin muun muassa Aamulehden haastattelussa toin esiin koko sen historian, mitä tässä on tapahtunut. Olen tuonut koko ajan esiin ihan saman asian. Ihmisten perusturvasta ei pidä lähteä leikkaamaan. Koulutuksesta ei pidä lähteä leikkaamaan.

Jos lomarahojen kompensointi ei ole vaihtoehtobudjetissanne, mistä rahat otettaisiin vaihtoehtobudjetissa pois?

– Me olemme lähteneet eri kohtaan purkamaan sitä. Me emme hyväksyneet sitä, että lähdetään tekemään yleiset veronalennukset ennen kuin ihmiset saavat lomarahat ajallaan ja ennen kuin Kelan sitomat indeksijäädytykset on hoidettu. Nämä me olemme tuoneet koko ajan esiin meidän vaihtoehtobudjeteissa.

Aalto halua yhteisen näkemyksen summasta työntekijäosapuolen kanssa.

Aamupäivällä haastattelua tehdessä Aalto ei ollut vielä ehtinyt tutustua kunta-alan neuvottelutulokseen. Aallon mukaan selvää on, että valtion on kompensoitava lomarahojen leikkaus. Kunta-alan neuvotteluissa kompensaatiosta on puhuttu termillä kertaerä.

– Se on ihan selvä asia, että meidän vaatimus on ja pysyy ja hallituksen pitää pystyä antamaan oman osansa siihen. Kehysriihessä on mahdollisuus arvioida tilanne. Siinä vaiheessa valtion pitää edelleen kompensoida osaltaan. Mikä se summa on, se pitää katsoa edelleen, miten neuvottelutulos on mennyt. Minun pitää ensin lukea se huolellisesti, keskustella työntekijäosapuolen kanssa, jotta meillä on myös yhteinen käsitys siitä, mikä on kompensoitava summa.

Hallitus on valtiovarainministeri Petteri Orpon suulla sanonut, että valtiolta ei rahaa heru.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja älähtää oikeuden ratkaisusta: ”Yleinen asevelvollisuus on vaarassa”

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) vaatii, että puolustusministeriö ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin poistaakseen Jehovan todistajien vapautuksen asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittamisesta.

Helsingin hovioikeus on hylännyt tänään syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että

Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta. Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

Kärnän mukaan tällainen ratkaisukäytäntö tarkoittaa, että koko yleinen asevelvollisuus on vaarassa.

Kärnä toteaa, että Jehovan todistajien erityisaseman poistaminen on perusteltua, sillä kenenkään vakaumus ei voi olla toisen vakaumusta arvokkaampi.

”Samassa yhteydessä kun Jehovan todistajien vapautus poistetaan, voisi olla paikallaan tarkastella myös naisten asevelvollisuutta. Kaikkia kansalaisia ei tarvitse kouluttaa sotilaiksi, mutta kokonaisturvallisuuden kannalta olisi perusteltua, että kaikki osaavat toimia yhteiskuntaa hyödyttäen kriisitilanteissa.”

Keskustelua aiheesta

Sipilä vihjaili Ahvenanmaasta – ”Suomi kyllä ottaisi lisäpaikan vastaan”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ota vielä kantaa siihen, annettaisiinko Suomelle tuleva Euroopan parlamentin lisäpaikka Ahvenanmaalle.

Sipilä kirjoitti perjantaina Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa pitävänsä huolen siitä, että parlamentin lisäpaikan jakamisessa ”kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä”. Brysselissä Sipilä kertoi, että keskustelua paikan täyttämisestä ei ole vielä aloitettu, vaan se käydään kun paikkajaosta on päätetty.

EU-johtajien odotetaan näyttävän tänään vihreää valoa sille, että Suomi ja useat muut jäsenmaat saavat lisäpaikkoja EU-parlamenttiin. Suomelle olisi tulossa yksi paikka nykyisen 13 mepin lisäksi.

Kokous on epävirallinen, mutta EU-johtajilta odotetaan poliittista ratkaisua siitä, mitä Britannialta vapautuville paikoille Euroopan parlamentissa tehdään. Virallisesti päätökset tehdään myöhemmin.

Suomi olisi halunnut jättää Britannialta vapautuvat paikat kokonaan täyttämättä. Päätös parlamentin paikkaluvusta vaatii kaikkien maiden yksimielisen päätöksen, ja halutessaan Suomi voisi estää sovun.

Britannialla on tällä hetkellä 73 paikkaa, joista 27 oltaisiin jakamassa jäljelle jäävien maiden kesken. Parlamentti on pienentymässä nykyisestä 751 mepistä 705 meppiin.

Sipilän mukaan Suomi ottaa lisäpaikan kyllä vastaan, jos sellaisen saa.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Pidän järkyttävänä” – Liki 400 000 ulosottoa liittyy sote-maksuihin

Kansanedustajat Satu Taavitsainen (sd.) ja Maria Tolppanen (sd.) ovat perustaneet eduskuntaan Ulosottoon joutuneiden tukijat Eduskunnassa -ryhmän. He kertovat haluavansa parantaa ulosottoon joutuneiden asemaa ja helpottaa heidän elämäänsä. Tilapäinen rahapula, sairastuminen taikka työttömyys eivät saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen.

– Pidän järkyttävänä sitä, että vuodessa lähes 400 000 ulosotto-asiaa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Asiakasmaksujen taso on yksi tärkein sote-uudistuksen asia. Tasoa pitää tuntuvasti laskea tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Sote-maksujen vuoksi ulosotossa olevat tulee armahtaa ja aloittaa sote-uudistuksen jälkeinen aika puhtaalta pöydältä, sanoo ryhmän puheenjohtaja Satu Taavitsainen.

Ulosottoon joutuneiden tukiryhmä pitää epäeettisenä kuntien ja kuntayhtymien tapaa myydä laskujaan kansainvälisille perintäyhtiöille.

”Kenenkään rahat eivät riitä, jos velka kasvaa perintäyhtiöiden takia kaksin- tai kolminkertaiseksi.”

– Satoja tuhansia eläkeläisiä, työttömiä, lapsiperheitä, nuoria ja jopa alaikäisiä lapsia on härskisti toimivien perintäyhtiöiden armoilla, jotka myyvät näiden pienten ihmisten velkoja toisilleen, perivät velkoja moneen kertaan, dokumentteja veloista ei löydy eivätkä velat vanhene säädetyssä ajassa. Tähän toimintaan pitää saada muutos, sanoo Taavitsainen.

–  Ylipäätään haluamme, että ulosottoon joutuneiden ihmisten velkataakkaa ei kasvateta keinotekoisesti ylimääräisillä kuluilla ja koroilla. Suomalainen maksaa velkansa, mutta kenenkään rahat eivät riitä, jos varsinainen velka kasvaa esimerkiksi perintäyhtiöiden toimien takia kaksin- tai kolminkertaiseksi, toteaa ryhmän varapuheenjohtaja Maria Tolppanen.

Ulosottoon joutuneiden tukiryhmä aikoo järjestää yleisötilaisuuksia ja koulutusta, seuraa alan kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä lakialoitteita. Ryhmä toimii yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa.

Keskustelua aiheesta

Järjestö vaatii terveyspalveluihin tasa-arvoa – ”Asiakasmaksut eivät saa olla este”

Kuva: lehtikuva / milla takala

Työttömien keskusjärjestö vaatii kuntia tulkitsemaan asiakasmaksulakia työttömien ja vähävaraisten hyväksi. Asiakasmaksulain 11:sta pykälän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrätyn maksun voi alentaa tai jättää perimättä, jos henkilöllä ei ole maksukykyä.

Käytännöt lain tulkinnassa kuitenkin vaihtelevat keskusjärjestön mukaan suuresti kunnissa ja kuntayhtymissä. Useimmiten alennusta asiakasmaksuihin ei sen mukaan saada, vaan kunnissa kehotetaan hakemaan maksuihin toimeentulotukea, vaikka se on lain mukaan viimesijainen taloudellinen tuki asiakkaalle.

Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) vaatii kuntia ottamaan asiakasmaksulain 11§ tulkinnan käsittelyyn kuntapolitiikassa ja tekemään lain sovellusohjeet siten, että asiakkaan etu toteutuu.

– Me, jotka työttömien parissa olemme, pidämme tätä maksuasiaa tärkeimpänä sote-uudistuksen asiana. Sote-uudistuksen yhteydessä on hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Myös perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta. Eli on ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole työttömille esteenä palvelujen käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa, Taavitsainen sanoo.

Hän vaatii kuntia myös lopettamaan maksamattomien asiakasmaksujen myymisen kansainvälisille perintäyhtiöille.

”Hallituksen on toimittava, jotta ihmiset eivät luisu ulosottoon vain välttämättömien terveydenhoitokulujen takia.”

– Vuosittain liki 400 000 ulosotto-asiaa tulee valtakunnan voudille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi. Tämä on järkyttävä tilanne. Hallituksen on toimittava, jotta ihmiset eivät luisu ulosottoon vain välttämättömien terveydenhoitokulujen takia.

Kelan selvitysten mukaan sairaalamaksuja, terveyskeskuskäyntejä ja muita terveydenhuollon tasamaksuja maksettiin toimeentulotuesta suoraan laskuttajille noin 15 000 kappaletta kesäkuussa 2017. Keskimääräinen laskun hinta oli 70 euroa. Lisäksi toimeentulotuen saajille itselleen on maksettu tämän lisäksi maksusitoumuksena esimerkiksi lääkkeitä ja muita terveydenhoitomenoja.

Työttömien keskusjärjestön ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisen Terveydeksi-hankkeen työntekijät ovat todenneet, että työttömät jättävät menemättä terveyspalveluihin, erityisesti suun terveydenhuoltoon, koska heillä ei ole varaa maksaa maksuja. Myös lääkkeitä jätetään ostamatta vähävaraisuuden vuoksi.

Keskustelua aiheesta

”Tämä ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä” – SDP:n Lindtman tyrmää kokoomuskritiikin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tyrmää kokoomuksesta esitetyn kritiikin, jonka mukaan SDP politikoisi kansalaisten turvallisuuden kustannuksella. Muun muassa kansanedustajat Arto Satonen (kok.) ja Kari Tolvanen (kok.) ovat kutsuneet SDP:n toimintaa puhemiesneuvoston työjärjestystä koskevassa käsittelyssä erittäin valitettavaksi poliittisten irtopisteiden keräämiseksi vakavan asian kustannuksella.

SDP esitti työjärjestykseen lisäystä, jonka mukaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtäväksi tulisi Supon kokonaisvalvonta. Hallituspuolueissa esityksen on väitetty tulleen puskasta.

Lindtman muistuttaa, että keskustelua supon parlamentaarisesta valvonnasta on käyty jo kymmenen vuotta.

– Tämä ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Sitä on esimerkiksi meiltä edustaja Mika Kari vuonna 2013 esittänyt, Lindtman sanoo.

Heti kun tiedustelulakien uudistaminen käynnistyi, SDP viestitti Lindtmanin mukaan hallitukselle ja silloiselle sisäministerille, että supon valvonta on ratkaistava samassa yhteydessä.

– Viime syksynä SDP lausui kirjallisesti, että edellytämme supon kokonaisvalvonnan kirjaamista eduskunnan työjärjestykseen. Tuula Haatainen on ottanut tämän viime vuonna erikseen esille puhemiesneuvostossa. Keskustelua on käyty jo vuosien ajan ja SDP on johdonmukaisesti viestittänyt, että tämä asia pitää ratkaista tiedustelulakien yhteydessä.

Lindtmanin mukaan laajat uudet oikeudet, joita supo on tiedustelulakien myötä saamassa, tarvitsevat vastapainokseen vahvaa parlamentaarista valvontaa.

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia oikeuksia.

Puhemiesneuvoston äänestyksellä hyväksymä työjärjestys, joka määrittää supoa valvovan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävät, jättää SDP:n mukaan supon kokonaistoiminnan harmaalle alueelle. Valiokunta olisi saamassa oikeudet valvoa vain tiedustelua.

”On kaikkien etu, että sekä eduskunnassa että supossa tiedetään kenellä kokonaisvastuu supon valvonnasta on.”

– Supon tehtäväksi esitetään laissa myös sellaista toimintojen havaitseminen, estäminen ja paljastaminen, jotka uhkaavat turvallisuutta. Supon tehtävänä on myös ylläpitää yleistä valmiutta yhteiskuntaa uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi, Lindtman listaa valiokunnan tehtävänannon ulkopuolelle jääviä asioita.

Supon päällikkö on saamassa oikeuden päättää ulkomailla tapahtuvasta tiedustelusta sekä Suomen kansalaisen vakoilusta ulkomailla. Päällikölle on tulossa myös valta päättää ulkomaisten tiedustelupalveluiden oikeuksista supon operaatioiden yhteydessä kotimaassa.

– On kaikkien etu, että sekä eduskunnassa että supossa tiedetään kenellä kokonaisvastuu supon valvonnasta on. Supon valvonta ei saa jäädä harmaalle alueelle.

Lindtmanin mukaan tiedustelulakien edellyttämiä perustuslain muutoksia on käytännössä hyvin vaikea saada läpi kiireellisenä tai normaalissa säätämisjärjestyksessä ilman suurimman oppositiopuolue SDP:n apua. Perustuslain muuttamiseen tarvitaan myös normaalissa säätämisjärjestyksessä lopulta kahden kolmasosan määräenemmistö.

– SDP:n lähtökohta on ollut se, että tässä haetaan yhteisymmärrystä yli hallitus-oppositio-rajojen. Kaikki muut polut ovat kyllä vaikeita ja riskinä on, että Suomeen ei saada riittävän ajantaisia tiedustelulakeja, Lindtman sanoo.