Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Lomasankarit (2014): Kadonneen aarteen metsästäjät

Alle kymmenvuotiaille suunnatuille näytelmäfilmeille on selvä tilaus kotimaisilla elokuvamarkkinoilla. Omalla kielellä tehdyt lasten- tai varhaisnuorten elokuvat toimivat myös ponnistuslautana myöhempään laajempaan elokuvasivistykseen, joten niitä myös tarvitaan.

Rane Aunimo

Kirjoista ja televisiosta jo entuudestaan tutut Risto Räppääjä ja Rölli ovat vuorollaan vetäneet perheen nuorimpia yleisöön salien ääriä myöten. Nuorimpien elokuvat liikkuvat kuitenkin epävarmemmalla alustalla poistuttuaan valmiin tuotemerkin turvallisuudesta.

Siitä osoituksena uusimman oikeiden näyttelijöiden kanssa tehdyn Röllin (2013) ohjanneen Taavi Vartian kiusallisen ontuva Lomasankarit (2014). Se tuntuu lähinnä verukkeelta maksattaa pohjoisen elokuvantekijät Kosin saarelle Kreikkaan nauttimaan aurinkoisesta kesästä.

Vartian mukaan hänen tavoitteenaan on ollut Pertsa ja Kilun tyylinen seikkailuhenkisyys. Poikakirjojen päähenkilöjen uusista kuvioista Vartia ohjasikin televisioon vuosituhannen alussa. Tällä kertaa vauhtia haetaan uimarannoista, hotellikeskitttymistä ja vedenalaisista luolista, jotka ovatkin elokuvan elävintä antia.

Pyssyjä ja takaa-ajoja

Jossain Lomasankarit sentään osuu Pertsan ja Kilun pirtaan, sillä senkin aikuishahmoissa jumahdetaan pintaan. Silti Ville Myllyrinne ja Laura Malmivaara tuntuvat rooleissaan tyystin hukatuilta mahdollisuuksilta nauruttomissa ja töksähtelevissä vuoropuhelun pätkissä, poseerauksien yritelmissä ja mukavaleasuissa.

Keskeistä on kolmen pojan heittäytyminen salaperättömään aarteenmetsästysjuttuun etelän tuulten lämmössä. Saarella on nimittäin pitkäkyntisiä, joita arkeologiset kätköt kiinnostavat vain sadonkorjaajina. Poikien neuvokkuutta tarvitaan paikallisen tytön kidnappauksen selvittelyssä, jossa vehkeilevä virkavalta ei auta. On siis rakennettava luottamusta uusioperheen sisällä, mistä elokuvalle löytyy sanoma.

Kaunis ajatus totta kai, mutta pidän silti outona, että näin nuorille tarkoitetussa filmissä heiluteltiin pyssyjä jo alkuvaiheessa, kaahataan maalla ja merellä roistojen kanssa ja uhataan hukuttamisellakin. Onneksi pelastajilla on aikaa jahkailla nokosilla ja mukavan mummon aamiaisella.

Totinen aikuiskatsoja jää jutusta ulos. Hänelle tarinan tyyli ei ole sarjakuvallisen iloitteleva ja hauska vaan lämpöön uuvahtanut, tönkkö.

Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä @raneaunimo

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE