Lain mukaan muun muassa lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelutarpeen selvitykset sekä toimeentulotukipäätökset pitää käsitellä lain edellyttämässä määräajassa.

– Esimerkiksi lastensuojelussa päätös vaarantaa lastensuojelun tarpeessa olevien lasten hyvinvoinnin ja kuormittaa jo entisestään kuormittunutta lastensuojelun henkilöstöä. Toimeentulotuessa apua tarvitsevien asioiden käsittely viivästyy. Ja ikäihmisten palveluissa tarvitaan koko henkilöstön työpanos, Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki (kuvassa) korostaa tiedotteessa.

Seinäjoen lomautuspäätöksen vaihtoehdoksi on tarjottu paikallista sopimusta, jossa työntekijä välttyy lomaukselta, mikäli hän ei ota vastaan kunta-alan työehtosopimuksen mukaista yleisen linjan palkankorotusta ennen tammikuuta 2021, vaikka hänellä on siihen oikeus jo 1.8.2020 alkaen. Kaupan päälle tulisi kaksi vapaapäivää, mutta sijaista ei saa palkata.

– Tämän sopimuksen vaikutus esimerkiksi lastensuojeluun tai toimeentulotukeen on sama kuin lomautuksella. Työtä jää tekemättä, asiakkaat kärsivät ja kuormittunut henkilöstö kuormittuu yhä enemmän. Osa liitoista on tämän hyväksynyt, Talentia ei, Ristimäki toteaa.

Kunta-alalla päästiin koronan keskellä toukokuun lopulla sopimukseen palkankorotuksista. Sopimus toi oikeudenmukaisesti kunta-alalle ns. yleisen linja mukaisen 1,22 prosentin yleiskorotuksen 1.8.2020 alkaen.

– Vähintään sen ovat sosiaalialan ammattilaiset ansainneet nyt, ei vasta tammikuussa, Ristimäki sanoo.

Seinäjoen paikallinen sopimus sekä lomautus loukkaavat sosiaalialan korkeakoulutettujen käsitystä oikeudenmukaisuudesta ja ammattietiikasta.

Seinäjoen kaupunki teki vastaavia sosiaalitoimen lomautuksia vuonna 2013. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja sen alueyhdistys Talentia Pohjanmaan valittivat tuolloin kaupungin päätöksestä.

Hallinto-oikeus totesi kesällä 2015, että Seinäjoen kaupunginhallitus teki lainvastaisen päätöksen, kun se lomautti toimeentulotukiyksikön ja lastensuojeluyksikön sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät.