Lottoatko päävoiton toivossa? Ensi lauantaina se on niin vaikeaa, että harva osaa edes laskea

Kuva: Jari Soini
Eikö taaskaan tärpännyt? Ensi lauantaina se on vieläkin vaikeampaa.

Kukapa ei haavailisi Loton muhkeasta päävoitosta. Tulevana lauantaina sen saaminen on entistäkin vaikeampaa.

Kun Loton 40 numerosta arvotaan seitsemän, on mahdollisia erilaisia lottorivejä 18 643 560 kappaletta. Joka viikko arvotaan yksi seitsemän numeron rivi, jonka mahdollisuus toteutua on 1:18 643 560.

Jos siis täytät yhden rivi kupongille  on mahdollisuutesi saada päävoitto  yksi vajaasta 19 miljoonasta. Vertailun vuoksi: Suomessa asuu alle kuusi miljoonaa ihmistä. Jos heistä jokainen täyttää kaksi erilaista riviä, ei sekään vielä vuorenvarmasti takaa kenellekään täysosumaa. Ja yksi ihminen, jos hän päättäisi täyttää liki 19 miljoonaa erilaista riviä, menisi niiden täyttämiseen iäisyys. ja vaikka hän saisikin kuponkinsa täytettyä, ei hänelle syntyisi kunnon businesta silloinkaan. Koskaan lottopotti ei ole kohonnut Suomessa suuremmaksi kuin 14,1 miljoonaa. Yksi rivi maksaa yhden euron, 19 miljoonaa lottoriviä maksaan 19 miljoonaa.

Tämän lisäksi Lotossa arvotaan yksi numero 40:sta tuplausnumeroksi. Todennäköisyys, että Tuplausnumero osuu pelaajan peliriville, on 7:40 eli noin joka kuudes pelirivi sisältää Tuplausnumeron. Tuplauksena pelatulla pelirivillä pelaaja saa lottovoittonsa kaksinkertaisena Tuplausnumeron sisältyessä voittavalle peliriville.

Suomalaiset lottoajat luottavat vanhoihin, hyviksi koettuihin numeroihin. Suomalaisten suosikkirivi on nykyisin 3, 9, 15, 21, 27, 33 ja 39. Suuriin voittorahoihin luottorivillä ei kuitenkaan pääse käsiksi, sillä jos myös arvontakone valitsisi kolmannen pystyrivin numerosarjan, täysosumalla voittaisi normaalikierroksella vain muutamia satoja euroja.

Järjellä ajatellen Loton pelaamisessa ei olekaan mitään järkeä. Silti se on säilynyt vuosikymmenestä toiseen suomalaisten suosikkipelinä. Jopa 80 prosenttia suomalaisista on pelannut Lottoa joskus elämänsä aikana. Ja onpa joku aina joskus voittanutkin.

Vuonna 2015 Lotossa tuli peräti 44 miljonääriä, joista 20 yhdellä rysäyksellä, kun ystävänpäivän potti tuplautui ja meni jakoon kahdelle 10 osuuden porukalle.

Numerosarja 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 on säilynyt vuodesta toiseen yhtenä suosikkiriveistä. Myös lottoruudukon ensimmäinen pystyrivi on suomalaisten lottoajien suosiossa. Viiden kertotaulu 5:stä 35:een vetoaa niin ikään lottokansaan. Jotkut taas yrittävät muodostaa lottonumeroillaan ruudukkoon jonkinlaisen kuvion, ja moni hakee suurvoittoa edellisen kierroksen oikealla rivillä.

Yksittäisistä lottonumeroista eniten käytetään numeroita 9, 2 ja 7. Useat lottoajat tavoittelevat miljoonia ilmeisesti omilla ja läheistensä merkkipäivillä, sillä kalenterikuukausien numerot pärjäävät suosikkinumeroiden kisassa yleisesti ottaen hyvin. Numeroita 32–39 lototaan keskimääräistä vähemmän. Kierroksesta 48/2016 alkaen lottoajien on ollut mahdollista valita riveihinsä myös numero 40.

Numeroiden suosio ei ole juuri muuttunut ajan kuluessa. Omat vakirivit tai yksittäiset onnennumerot on myös mahdollista tallettaa Veikkaus-kortille tai pelitilille omiksi suosikkiriveiksi.

Jos lottoaja hamuaa suuria voittoja, kannattaa unohtaa suosituimmat lottorivit ja -numerot. Pikapeli, jossa kone tekee rivin asiakkaan puolesta, arpoo tasapuolisesti kaikkia numeroita.

Lotosta löytyi seitsemän 36 000 euron voittoa 6+1-tuloksilla lauantaina (kierros 47/2016). Voitot menivät Saloon, Espooseen, Nurmijärvelle, Tampereelle, Lapinjärvelle, Karkkilaan ja Pudasjärvelle.

Loton viimeisessä arvonnassa ennen numeron 40 takaisin tuovaa uudistusta ei löytynyt täysosumia, joten potti kasvaa 2,5 miljoonaan euroon (kierros 48/2016). Kuusi ja lisänumero -tuloksia sen sijaan löytyi seitsemän, ja niiden voitto-osuus on 36 091,70 euroa.

Voitoista kolme meni nettipelaajille. He ovat Salosta, Espoosta ja Tampereelta.

Nurmijärvellä voittorivin myyntipaikka oli Röykän Valintatalo, Lapinjärvellä Pukaron Neste, Karkkilassa R-kioski ja Pudasjärvellä Teboil. Lapinjärven ja Nurmijärven voittajat käyttivät Veikkaus-korttia, joten he saavat nettipelaajien tapaan voittonsa suoraan tililleen.

 

Viljelijät vaikeuksissa sään vuoksi – merkittävä osa sadosta jää korjaamatta

Liian runsaat sateet ovat haitanneet puinteja kautta maan.

Syyskuun vaihteleva sää on hidastanut puintitöitä ja kasvustojen puintikuntoon valmistumista koko maassa, kertoo ProAgria Keskusten Liitto.

Syysviljojen puinnit ovat lopuillaan, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken.

ProAgria Keskusten Liiton mukaan merkittävä osa sadosta jää korjaamatta, mikä tarkoittaa tiloille huomattavia taloudellisia menetyksiä.

Liitto kertoo korjaamatta jäävän sadon rahallisen arvon olevan varovaisimpienkin arvioiden mukaan vähintään 150–200 miljoonaa euroa.

TM: Mies teki viinaa ilmasta

Kuva: Kari Hulkko
Suoraan pulloon ei alkoholia vielä saa. On toistaiseksi tyydyttävä muihin keinoin.

Tekniikan Maailman mukaan hollantilaisen Delftin teknillisen korkeakoulun tohtoriopiskelija on keksinyt menetelmän, jonka avulla hiilidioksidi voidaan muuttaa käytännössä miksi tahansa hiilipohjaiseksi tuotteeksi. Esimerkiksi viinaksi. Etanolin kemiallinen merkki on C2H6O. Juuri tuo C kertoo kemian tunneilla hereille olleille hiiliperäisestä aineesta.

Tutkijat kehittävät valtavan paineen alla uusia ilmastonmuutosta hidastavia ja hiilidioksidipäästöjä rajoittavia innovaatioita.

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on osoittautunut lupaavaksi menetelmäksi vähentää suurten yksiköiden päästöjä. Viime vuosina tutkijat ovat ottaneet edistysaskelia myös hiilidioksidin pilkkomisessa vähemmän haitallisiksi yhdisteiksi.

Delftin teknillisen yliopiston tohtoriopiskelija Ming Ma esittelee opinnäytetyössään uudenlaista nanoteknologiaan pohjautuvaa sähköpelkistysmenetelmää, jonka avulla talteenotettu hiilidioksidi voidaan muuttaa käytännössä miksi tahansa hiilipohjaiseksi aineeksi.

Eri metalleihin perustuvien nanolankojen avulla voidaan tuottaa esimerkiksi hiilimonoksidia, metaania, eteeniä ja muurahaishappoa – tai etanolia, Tekniikan Maailma valaisee.

Nanolankojen pituuden ja sähkökapasiteetin muutoksilla prosessia on mahdollista ohjata hyvin tarkasti, Tekniikan Maailma kertoo.

Tutkimus voi osoittautua tärkeäksi energian kiertokulun ympyrän sulkevaksi tekijäksi, kun talteenotetusta hiilidioksidista voidaan tuottaa jälleen uusia synteettisiä polttoaineita. Esimerkiksi muurahaishappoa pidetään lupaavana polttokennoteknologian kohdalla.

Tutkimustyön on saatava vielä tiedeyhteisön hyväksyntä.

”Äärimmäisen kiehtova hahmo” – Tutkijan uuden fiktiokirjan päähenkilönä Suomen pääministerin haamu

Kuva: Demokraatti
Teoksen kustantajaa edustava Matti Ylipiessa sekä kirjailija Arto Luukkanen (oikealla) "Todellinen Sorsa" -teoksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Kirjailija ja yliopistolehtori Arto Luukkanen julkaisi tänään kolmannen kaunokirjallisen teoksensa, joka kantaa juhlallisesti nimeä ”Todellinen Sorsa”.

Fiktiivisessä teoksessa käsitellään Suomen pitkäaikaisimman pääministerin Kalevi Sorsan (1930–2004) elämää, merkitystä ja jälkikaikuja tämän haamun kautta, joka ilmestyy umpikujaan ajautuneelle kirjailijalle.

Aikaisemmissa kaunokirjallisissa teoksissaan Luukkanen on keskittynyt varsinaiseen pääaineeseensa, Venäjään. Myös papinkirjat omaava Luukkanen toimiikin Helsingin yliopistolla Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtorina.

Vaikka uutuuskirjassa löytyy yhteytensä etenkin Ukrainaan, on Kalevi Sorsan nostaminen yhdeksi kirjan päähenkilöistä silti hieman yllättävä veto Venäjään keskittyneeltä tieteenharjoittajalta.

– Sorsa on äärimmäisen kiehtova hahmo. Tietyllä tavalla hänen arvonsa kasvaa koko ajan ajatellen Suomen lähihistoriaa, Luukkanen perustelee.

Kirjan kerronnan keskiöön nousee historiallisten faktojen ja fiktion sekoittaminen.

Teoksen kirjoitusasu pyrkii noudattamaan pitkälti Jari Tervon ”Myyrä”-teosta, joskaan jälkimmäisenä mainitun akrobaattisuuteen teoksessa ei lähdetä. Kirjan kerronnan keskiöön nousee Myyrälle ja Luukkasen aikaisemmille kirjoille tyypillinen historiallisten faktojen ja fiktion sekoittaminen. Ominaispiirteensä sille toisaalta antaa päivän politiikan hämmentäminen.

Lopputuloksena on taatusti lennokasta kerrontaa sekä todentuntuisia anekdootteja, joiden paikkansapitävyyteen lukijan kannattanee suhtautua terveellä kriittisyydellä.

Fiktio on fiktiota saatesanoista huolimatta.

Perussuomalaisten jäsenkirjan omaava Luukkanen on tunnettu kirjojensa lisäksi väkevistä Venäjä-lausunnoistaan. Aikaisempien kaunokirjallisten teosten tapaan myös ”Todellisessa Sorsassa” lienee selvää, että Luukkanen pyrkii ujuttamaan näkemyksiään myös fiktiiviseksi satiiriksi puettuun toimintakertomukseen. Teoksessa flirttaillaankin Sorsan yhteyksillä jos jonkinmoiseen tiedustelujärjestöön.

– Kaunokirjallisuus on erilainen tapa käsitellä vaikeita aiheita, Luukkanen itse esittää.

Hän kuitenkin huomauttaa useampaan kertaan, että teos on tehty satiiriseksi kaunokirjallisuudeksi. Tämä onkin syytä muistaa teosta lukiessa. Fiktio on fiktiota saatesanoista huolimatta.

STT ja Yle ottivat kantaa Aamulehden avaukseen

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Ylellä Aamulehden uutta linjausta poistaa sukupuolittuneet termit pidetään tärkeänä avauksena, josta keskustellaan jo ensi viikon kokouksessa.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vt. vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten huomauttaa, että neutraalimpaan kielenkäyttöön siirtyminen on joidenkin nimikkeiden kohdalla helpompaa kuin toisten.

Af Björkestenin mukaan nähtäväksi jää, missä järjestyksessä asiassa edetään: muuttuuko ensin kielenkäyttö vai lainsäädännön termit, kuten puhemies.

Af Björkesten katsoo, että toimittajien tulee tarkkailla sanavalintojaan, sillä kieli ohjaa ihmisten ajattelua.

Suomen Tietotoimisto ei ole ainakaan toistaiseksi muuttamassa käytäntöä sukupuolineutraalien tittelien käytöstä Aamulehden esimerkin mukaisesti. Uutispäätoimittaja Minna Holopainen toteaa, että tilannetta ja asiakasmedioiden linjauksia asiassa seurataan.

Jos yhtä yksiselitteistä ratkaisua ei ole tarjolla, STT toimii yleensä samalla tavalla kuin enemmistö asiakkaista, hän toteaa. Näin mahdollisimman harva asiakas joutuu tekemään muutoksia STT:n teksteihin.

AVAINSANAT

Ruumis löytyi Helsingin Hakaniemestä – poliisin mukaan tapahtuneeseen ei epäillä liittyvän rikosta

Helsingin Hakaniemestä löytyi merestä kuollut mies sunnuntaina.

Pelastuslaitos oli saanut ilmoituksen meressä olevasta kuolleesta aamupäivällä yhdentoista tienoilla, ja se kävi nostamassa ruumiin John Stenbergin rannan tuntumasta.

Poliisilla oli jo alkuiltapäivästä oletus vainajan henkilöllisyydestä. Poliisi kertoo myös, että tapahtuneeseen ei epäillä liittyvän rikosta, mutta asian selvittely jatkuu kuolemansyyntutkintana.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta