Lottoatko päävoiton toivossa? Ensi lauantaina se on niin vaikeaa, että harva osaa edes laskea

Kuva: Jari Soini
lottosoini1
Eikö taaskaan tärpännyt? Ensi lauantaina se on vieläkin vaikeampaa.

Kukapa ei haavailisi Loton muhkeasta päävoitosta. Tulevana lauantaina sen saaminen on entistäkin vaikeampaa.

Kun Loton 40 numerosta arvotaan seitsemän, on mahdollisia erilaisia lottorivejä 18 643 560 kappaletta. Joka viikko arvotaan yksi seitsemän numeron rivi, jonka mahdollisuus toteutua on 1:18 643 560.

Jos siis täytät yhden rivi kupongille  on mahdollisuutesi saada päävoitto  yksi vajaasta 19 miljoonasta. Vertailun vuoksi: Suomessa asuu alle kuusi miljoonaa ihmistä. Jos heistä jokainen täyttää kaksi erilaista riviä, ei sekään vielä vuorenvarmasti takaa kenellekään täysosumaa. Ja yksi ihminen, jos hän päättäisi täyttää liki 19 miljoonaa erilaista riviä, menisi niiden täyttämiseen iäisyys. ja vaikka hän saisikin kuponkinsa täytettyä, ei hänelle syntyisi kunnon businesta silloinkaan. Koskaan lottopotti ei ole kohonnut Suomessa suuremmaksi kuin 14,1 miljoonaa. Yksi rivi maksaa yhden euron, 19 miljoonaa lottoriviä maksaan 19 miljoonaa.

Tämän lisäksi Lotossa arvotaan yksi numero 40:sta tuplausnumeroksi. Todennäköisyys, että Tuplausnumero osuu pelaajan peliriville, on 7:40 eli noin joka kuudes pelirivi sisältää Tuplausnumeron. Tuplauksena pelatulla pelirivillä pelaaja saa lottovoittonsa kaksinkertaisena Tuplausnumeron sisältyessä voittavalle peliriville.

Suomalaiset lottoajat luottavat vanhoihin, hyviksi koettuihin numeroihin. Suomalaisten suosikkirivi on nykyisin 3, 9, 15, 21, 27, 33 ja 39. Suuriin voittorahoihin luottorivillä ei kuitenkaan pääse käsiksi, sillä jos myös arvontakone valitsisi kolmannen pystyrivin numerosarjan, täysosumalla voittaisi normaalikierroksella vain muutamia satoja euroja.

Järjellä ajatellen Loton pelaamisessa ei olekaan mitään järkeä. Silti se on säilynyt vuosikymmenestä toiseen suomalaisten suosikkipelinä. Jopa 80 prosenttia suomalaisista on pelannut Lottoa joskus elämänsä aikana. Ja onpa joku aina joskus voittanutkin.

Vuonna 2015 Lotossa tuli peräti 44 miljonääriä, joista 20 yhdellä rysäyksellä, kun ystävänpäivän potti tuplautui ja meni jakoon kahdelle 10 osuuden porukalle.

Numerosarja 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 on säilynyt vuodesta toiseen yhtenä suosikkiriveistä. Myös lottoruudukon ensimmäinen pystyrivi on suomalaisten lottoajien suosiossa. Viiden kertotaulu 5:stä 35:een vetoaa niin ikään lottokansaan. Jotkut taas yrittävät muodostaa lottonumeroillaan ruudukkoon jonkinlaisen kuvion, ja moni hakee suurvoittoa edellisen kierroksen oikealla rivillä.

Yksittäisistä lottonumeroista eniten käytetään numeroita 9, 2 ja 7. Useat lottoajat tavoittelevat miljoonia ilmeisesti omilla ja läheistensä merkkipäivillä, sillä kalenterikuukausien numerot pärjäävät suosikkinumeroiden kisassa yleisesti ottaen hyvin. Numeroita 32–39 lototaan keskimääräistä vähemmän. Kierroksesta 48/2016 alkaen lottoajien on ollut mahdollista valita riveihinsä myös numero 40.

Numeroiden suosio ei ole juuri muuttunut ajan kuluessa. Omat vakirivit tai yksittäiset onnennumerot on myös mahdollista tallettaa Veikkaus-kortille tai pelitilille omiksi suosikkiriveiksi.

Jos lottoaja hamuaa suuria voittoja, kannattaa unohtaa suosituimmat lottorivit ja -numerot. Pikapeli, jossa kone tekee rivin asiakkaan puolesta, arpoo tasapuolisesti kaikkia numeroita.

Lotosta löytyi seitsemän 36 000 euron voittoa 6+1-tuloksilla lauantaina (kierros 47/2016). Voitot menivät Saloon, Espooseen, Nurmijärvelle, Tampereelle, Lapinjärvelle, Karkkilaan ja Pudasjärvelle.

Loton viimeisessä arvonnassa ennen numeron 40 takaisin tuovaa uudistusta ei löytynyt täysosumia, joten potti kasvaa 2,5 miljoonaan euroon (kierros 48/2016). Kuusi ja lisänumero -tuloksia sen sijaan löytyi seitsemän, ja niiden voitto-osuus on 36 091,70 euroa.

Voitoista kolme meni nettipelaajille. He ovat Salosta, Espoosta ja Tampereelta.

Nurmijärvellä voittorivin myyntipaikka oli Röykän Valintatalo, Lapinjärvellä Pukaron Neste, Karkkilassa R-kioski ja Pudasjärvellä Teboil. Lapinjärven ja Nurmijärven voittajat käyttivät Veikkaus-korttia, joten he saavat nettipelaajien tapaan voittonsa suoraan tililleen.

 

”Pidetty ihminen, kuolema vaikuttaa kaikkiin” – Imatralla surmattiin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen puheenjohtaja

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
LKS 20161204 Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta Imatralla sunnuntaina 4. joulukuuta 2016. Koskenpartaalla yöllä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa kuoli kolme imatralaista naista. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vas) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN
Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta iltapäivällä. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vasemmalla) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen.

Yksi Imatralla surmatuista naisista toimi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Puoluekannaltaan hän oli sosialidemokraatti.

Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vahvisti STT:lle, että kyseessä on Imatran kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.).

Kaupunginjohtaja Lintunen on sanaton ja järkyttynyt tiedosta.

– Henkilökohtaisesti tunnen hänet erittäin hyvin, samoin nämä kaksi toimittajaakin tunnen. Puheenjohtaja on hyvin läheinen ihminen tässä työssä, ja hänen kanssaan olen monta vuotta työskennellyt, Lintunen kertoo STT:lle puhelimitse.

– Todella järkyttävää, eikä siihen osaa sanoakaan mitään.

Tapaus vaikuttaa kaikkiin imatralaisiin, Lintunen sanoo.

– Valtuuston puheenjohtaja oli tunnettu ja pidetty ihminen, se varmasti vaikuttaa kaikkiin.

Lintusella ja Wilén-Jäppisellä piti olla maanantaina viikoittainen tapaaminen. Lintunen on jäämässä ensi vuonna eläkkeelle, ja uuden kaupunginjohtajan hakua oli määrä käsitellä yhdessä. Wilén-Jäppisen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Anna Helmisen (kok.) oli määrä tavata asiasta tänään.

LKS 20161204 Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa. Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vahvisti STT:lle, että kyseessä oli Tiina Wilen-Jäppinen (sd.). Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilen-Jäppinen ajoi ensimmäisenä tutustumiskierroksen International Road Race Championship (IRRC) kilpailujen Imatran Ajoissa Imatralla 19. elokuuta 2016. Kuva Lauri Heino LEHTIKUVA / LAURI HEINO

Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa. Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen ajoi ensimmäisenä tutustumiskierroksen International Road Race Championship (IRRC) kilpailujen Imatran Ajoissa Imatralla 19. elokuuta 2016. (Kuva: Lehtikuva / Lauri Heino)

Juttua ja otsikkoa on muokattu.

Imatran uhreissa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kaksi toimittajaa

Kuva: Lehtikuva / Lauri Heino
LKS 20161204 Imatralla on tapahtunut lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ampumavälikohtaus, jossa on tiettävästi kuollut kolme ihmistä. Viranomaiset tutkivat rikospaikkaa varhain sunnuntaina aamuyöllä. LEHTIKUVA / LAURI HEINO

Parhaillaan on käynnissä klo 14.00 alkanut poliisin tiedotustilaisuus Imatran ampumisesta. Tiedotustilaisuus pidetään Imatran poliisiasemalla.

Surmatut naiset on alustavasti tunnistettu, ja suruviesti on viety omaisille, kertoo poliisi.

Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista toimi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Kaksi muuta uhria olivat toimittajia. Laukauksia ammuttiin poliisin arvion mukaan neljästä viiteen.

Epäilty ampuja ei tehnyt kiinniottotilanteessa vastarintaa. Ampujaa aiotaan kuulustella vielä tämän päivän aikana. Tämänhetkisen tiedon mukaan tekoon ei liity muita epäiltyjä.

Ase oli luvallinen metsästyskivääri, joka ei kuulunut ampujalle.

Uhreista kaksi syntynyt 1960-luvulla, yksi 1980-luvulla.

Poliisin mukaan Imatran epäillyn ampujan veressä ei ollut alkoholia. Motiivista ei ole vielä mitään tietoa.

Uhrien henkilöllisyys nostaa joka tapauksessa kysymyksen mielettömän surmatyön mahdollisesta poliittisesta motiivista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Uusnatsit marssivat itsenäisyyspäivänä Helsingissä — verkkosivusto kehottaa panemaan natsit marssimaan itseään vastaan

Verkkosivusto pernatsi.fi kerää lahjoituksia Suomessa toimiville, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja monimuotoisuutta edistäville järjestöille. Kampanja on vastaisku useiden uusnatsististen ja äärioikeistolaisten järjestöjen aikeille marssia itsenäisyyspäivänä Helsingissä.

Sosiaalisessa mediassa muun muassa moni tunnettu poliittinen vaikuttaja on sunnuntaina kertonut lahjoituksestaan kampanjan tueksi.

Sivuston mukaan muun muassa kansallissosialistinen Pohjoismainen Vastarintaliike PVL järjestää marssin Hakaniemestä Kruununhakaan J. V. Snellmanin patsaalle.

Sivustolla perustellaan kampanjaa:

”Nämä natsit ja muut äärioikeistolaiset ryhmät ovat omineet itsenäisyyspäivän omiin tarkoitusperiinsä. Enemmistölle suomalaisista itsenäisyys merkitsee kuitenkin tasa-arvoista, demokraattista ja monimuotoista yhteiskuntaa.”

”Kampanjan avulla halutaan kehottaa äärioikeistolaisia pysymään kotona, sillä marssimalla he päätyvät rahoittamaan tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja monimuotoisuutta tukevien järjestöjen toimintaa.”

Lahjoituksia kerätään siten, että lahjoittaja valitsee, kuinka paljon on halukas antamaan rahaa jokaista marssille tullutta ihmistä kohti. Arvion tekee poliisi. Sivuston mukaan se ei tee rahankeruuta itse eikä raha kulje sivuston kautta.

Kampanjan järjestäjät sanovat toimivans anonyymisti, koska kokevat turvallisuutensa voivan olla uhattuna.

23-vuotias kiväärimies valikoi uhrinsa sattumanvaraisesti – epäillään kolmesta murhasta

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
Police guards the area were three people were killed in a shooting incident outside of a restaurant in Imatra, Eastern Finland after midnight on Sunday, 4th December, 2016. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN

Poliisin mukaan Imatran ampumisesta epäillyllä 23-vuotiaalla miehellä on taustallaan muun muassa väkivaltarikoksia.

Poliisin mukaan Imatran ampujaa epäillään tässä vaiheessa kolmesta murhasta, sillä teko edellytti suunnitelmallisuutta.

Ase oli tiettävästi luvallinen, mutta ei kuulunut epäillylle itselleen. Poliisin mukaan se ei ollut sarjatuliase.

Epäiltyä ei ole vielä kuulusteltu, mutta tämänhetkisen tiedon mukaan näyttää siltä, että uhrit ovat valikoituneet ihan sattumanvaraisesti, sanoo poliisi.

Laukauksia oli silminnäkijätietojen mukaan kolmesta neljään.

Poliisi epäilee Imatran ampujaksi 23-vuotiasta paikkakuntalaista miestä. Ampumisessa kuoli kolme imatralaisnaista. Heitä ammuttiin kiväärimallisella aseella.

Poliisi sai ilmoituksen ampumisesta keskiyöllä, ja partio löysi uhrit kuolleina ravintola Vuoksenvahdin edestä.

Poliisin tiedossa ei ole muita uhreja.

Uhrien ikiä poliisi ei kerro ennen kuin kaikki omaiset ovat saaneet suruviestin. Uhrit olivat suomalaisia.

Poliisin mukaan tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että uhri olisi toiminut yksin.

Poliisi kuitenkin selvittää, onko hänellä ollut apuria tai onko joku muu ollut tietoinen hänen aikeistaan.

Epäillyn auto oli tapahtumapaikalla, mutta näyttää siltä, että ampumiset tehtiin ulkona.

Juttua ja otsikkoa on täydennetty uusilla viranomaistiedoilla tapahtumapaikalta.

AVAINSANAT

Imatran kaupunginjohtaja: ”Todella järkyttävää”

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
Candles in front of the restaurant Vuoksenvahti where three women were killed in a shooting incident in Imatra, Eastern Finland on Sunday, 4th December, 2016. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN
Imatralla ravintola Vuoksenvahdin eteen on tuotu kynttilöitä, ja poliisin eristykset on purettu. Ampuminen tapahtui ravintolan ulkopuolella.

Imatran öinen ampuminen on todella järkyttävä tapahtuma, sanoo kaupunginjohtaja Pertti Lintunen STT:lle.

Hän on toiminut kaupunginjohtajana vuodesta 2006 lähtien, eikä muista vastaavaa tapahtuneen kaupungissa. Hän kertoo alkavansa poliisin kanssa purkamaan asiaa ja syventymään, onko jotain, mitä kaupunki voi asian suhteen tehdä.

Lintunen ei itse koe Imatraa turvattomammaksi kuin muutakaan Suomea. Pienellä paikkakunnalla asiat kuitenkin korostuvat enemmän, Lintunen sanoo.

AVAINSANAT