Lottoatko päävoiton toivossa? Ensi lauantaina se on niin vaikeaa, että harva osaa edes laskea

Kuva: Jari Soini
Eikö taaskaan tärpännyt? Ensi lauantaina se on vieläkin vaikeampaa.

Kukapa ei haavailisi Loton muhkeasta päävoitosta. Tulevana lauantaina sen saaminen on entistäkin vaikeampaa.

Kun Loton 40 numerosta arvotaan seitsemän, on mahdollisia erilaisia lottorivejä 18 643 560 kappaletta. Joka viikko arvotaan yksi seitsemän numeron rivi, jonka mahdollisuus toteutua on 1:18 643 560.

Jos siis täytät yhden rivi kupongille  on mahdollisuutesi saada päävoitto  yksi vajaasta 19 miljoonasta. Vertailun vuoksi: Suomessa asuu alle kuusi miljoonaa ihmistä. Jos heistä jokainen täyttää kaksi erilaista riviä, ei sekään vielä vuorenvarmasti takaa kenellekään täysosumaa. Ja yksi ihminen, jos hän päättäisi täyttää liki 19 miljoonaa erilaista riviä, menisi niiden täyttämiseen iäisyys. ja vaikka hän saisikin kuponkinsa täytettyä, ei hänelle syntyisi kunnon businesta silloinkaan. Koskaan lottopotti ei ole kohonnut Suomessa suuremmaksi kuin 14,1 miljoonaa. Yksi rivi maksaa yhden euron, 19 miljoonaa lottoriviä maksaan 19 miljoonaa.

Tämän lisäksi Lotossa arvotaan yksi numero 40:sta tuplausnumeroksi. Todennäköisyys, että Tuplausnumero osuu pelaajan peliriville, on 7:40 eli noin joka kuudes pelirivi sisältää Tuplausnumeron. Tuplauksena pelatulla pelirivillä pelaaja saa lottovoittonsa kaksinkertaisena Tuplausnumeron sisältyessä voittavalle peliriville.

Suomalaiset lottoajat luottavat vanhoihin, hyviksi koettuihin numeroihin. Suomalaisten suosikkirivi on nykyisin 3, 9, 15, 21, 27, 33 ja 39. Suuriin voittorahoihin luottorivillä ei kuitenkaan pääse käsiksi, sillä jos myös arvontakone valitsisi kolmannen pystyrivin numerosarjan, täysosumalla voittaisi normaalikierroksella vain muutamia satoja euroja.

Järjellä ajatellen Loton pelaamisessa ei olekaan mitään järkeä. Silti se on säilynyt vuosikymmenestä toiseen suomalaisten suosikkipelinä. Jopa 80 prosenttia suomalaisista on pelannut Lottoa joskus elämänsä aikana. Ja onpa joku aina joskus voittanutkin.

Vuonna 2015 Lotossa tuli peräti 44 miljonääriä, joista 20 yhdellä rysäyksellä, kun ystävänpäivän potti tuplautui ja meni jakoon kahdelle 10 osuuden porukalle.

Numerosarja 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 on säilynyt vuodesta toiseen yhtenä suosikkiriveistä. Myös lottoruudukon ensimmäinen pystyrivi on suomalaisten lottoajien suosiossa. Viiden kertotaulu 5:stä 35:een vetoaa niin ikään lottokansaan. Jotkut taas yrittävät muodostaa lottonumeroillaan ruudukkoon jonkinlaisen kuvion, ja moni hakee suurvoittoa edellisen kierroksen oikealla rivillä.

Yksittäisistä lottonumeroista eniten käytetään numeroita 9, 2 ja 7. Useat lottoajat tavoittelevat miljoonia ilmeisesti omilla ja läheistensä merkkipäivillä, sillä kalenterikuukausien numerot pärjäävät suosikkinumeroiden kisassa yleisesti ottaen hyvin. Numeroita 32–39 lototaan keskimääräistä vähemmän. Kierroksesta 48/2016 alkaen lottoajien on ollut mahdollista valita riveihinsä myös numero 40.

Numeroiden suosio ei ole juuri muuttunut ajan kuluessa. Omat vakirivit tai yksittäiset onnennumerot on myös mahdollista tallettaa Veikkaus-kortille tai pelitilille omiksi suosikkiriveiksi.

Jos lottoaja hamuaa suuria voittoja, kannattaa unohtaa suosituimmat lottorivit ja -numerot. Pikapeli, jossa kone tekee rivin asiakkaan puolesta, arpoo tasapuolisesti kaikkia numeroita.

Lotosta löytyi seitsemän 36 000 euron voittoa 6+1-tuloksilla lauantaina (kierros 47/2016). Voitot menivät Saloon, Espooseen, Nurmijärvelle, Tampereelle, Lapinjärvelle, Karkkilaan ja Pudasjärvelle.

Loton viimeisessä arvonnassa ennen numeron 40 takaisin tuovaa uudistusta ei löytynyt täysosumia, joten potti kasvaa 2,5 miljoonaan euroon (kierros 48/2016). Kuusi ja lisänumero -tuloksia sen sijaan löytyi seitsemän, ja niiden voitto-osuus on 36 091,70 euroa.

Voitoista kolme meni nettipelaajille. He ovat Salosta, Espoosta ja Tampereelta.

Nurmijärvellä voittorivin myyntipaikka oli Röykän Valintatalo, Lapinjärvellä Pukaron Neste, Karkkilassa R-kioski ja Pudasjärvellä Teboil. Lapinjärven ja Nurmijärven voittajat käyttivät Veikkaus-korttia, joten he saavat nettipelaajien tapaan voittonsa suoraan tililleen.

 

Kantelut vaikuttivat: Kuopion sairaalan epäkohdat selvitetään

Kuva: lehtikuva / timo hartikainen

Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikan henkilökuntatilanne selvitetään perusteellisesti, lupaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri.

Päivystyksen ruuhkautumisesta ja henkilöstön riittämättömyydestä on tehty useita kanteluita aluehallintovirastoon (avi). Päivystyksen johto sai myös toukokuussa avoimen kirjeen, jossa henkilökunta listasi lukuisia kokemiaan epäkohtia, kertoi sairaanhoitopiiri tiedotteessaan torstaina.

Sairaanhoitopiiri kertoi jo käyneensä kantelut läpi ja lähettäneensä selvitykset aviin. Nyt käynnissä on selvitys päivystyksen henkilöstön mitoituksesta.

Sairaanhoitopiirin johtajan Risto Miettusen mukaan yksi syy ruuhkiin ovat äkilliset sairaustapaukset. Hänen mukaansa tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa henkilöstövaje olisi vaarantanut potilasturvallisuutta.

Suomelta tullaan vaatimaan satoja miljoonia? – Liikemies Fryckman sai poikkeusluvan viedä vanhan oikeusjuttunsa Haagin välitystuomioistuimeen

Kuva: lehtikuva / matti björkman
Suurliikemies Peter Fryckman Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 1993. Fryckmania syytettiin ns. Kouri-kaupoilla hankkimiensa voittojen siirtämisestä verottajan ulottumattomiin.

Liikemies Peter Fryckman on saanut luvan viedä vanhan oikeusjuttunsa Haagin välitystuomioistuimeen, vahvistaa entinen oikeusministeri Jari Lindström (uv.) STT:lle.

Tuomioistuimessa käsitellään yleensä valtioiden välisiä riitoja, ja yksityishenkilö tarvitsee sinne päästäkseen luvan kotimaansa hallitukselta.

– On hyvä, että asia saadaan eteenpäin EU-tasolla, ja näin ollen mahdollinen ratkaisu ennakkotapauksena. Se oli minulle syy puoltaa hakemusta, Lindström kertoo.

Fryckmanin aikeista viedä juttu Haagiin kertoi aiemmin Seiska. Lehden tietojen mukaan Fryckman aikoo vaatia Suomelta satoja miljoonia euroja.

Vaatimus liittyy niin sanottuihin Kouri-kauppoihin 1980-luvun lopulla, joista Fryckman tuomittiin talousrikoksista. Hän istui lähes neljä vuotta vankilassa. Fryckman tuomittiin maksamaan veroja kaupoista, joissa hän oli toiminut pankin bulvaanina.

Oikeusjuttuja käsiteltiin 2000-luvun alussa korkeimpaan oikeuteen asti.

”Vakava ihmisoikeusongelma” – Professorin mukaan Suomi ei pysty suojelemaan naisia väkivallalta

Kuva: Lehtikuva / Trond H. Trosdahl

Suomessa naisia ei pystytä suojelemaan väkivallalta tai sen uhkalta riittävän hyvin, sanoo oikeusvertailun ja yleisen oikeustieteen emeritaprofessori Kevät Nousiainen Turun yliopistosta.

Nousiaisen mukaan Suomessa suojelun hakeminen on pitkälle uhrin itsensä vastuulla ja viranomaisten huomio keskittyy tekijään. Nousiaisen mukaan esimerkiksi viranomaiset voivat hakea lähestymiskieltoa sitä tarvitsevalle, mutta pääsääntöisesti uhri joutuu tekemään sen itse.

– Länsi-Euroopassa perinteisesti ajatellaan, että nainen on heikko ja lain pitää suojella häntä väkivallalta. Suomessa tällaista ajattelua ei niinkään ole.

Yksi ongelma on Nousiaisen mukaan myös poliisin resurssit.

– Ei nykyisillä resursseilla ole mahdollista, että väkivallan uhri saisi poliisilta suojelua pidemmäksi aikaa, että poliisi esimerkiksi vartioisi uhrin kotia.

Lainsäädäntöuudistukset etenevät hitaasti.

Professori Nousiainen teki kahden muun suomalaisjuristin kanssa vuodenvaihteessa Suomesta valituksen YK:n CEDAW-komitealle, joka valvoo naisten syrjinnän poistamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa.

Valituksen mukaan Suomi ei täytä velvollisuuttaan suojella naisia väkivallalta.

Nousiainen pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa erittäin vakavana ihmisoikeusongelmana Suomessa.

– Vaikka naisiin kohdistuva väkivaltaa on meillä kansainvälisesti vertailtuna paljon, silti siihen liittyvät lainsäädäntöuudistukset etenevät hitaasti ja vastentahtoisesti.

Esimerkiksi Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa pitkään käytössä ollut lähestymiskielto tuli Suomen lakiin vasta 90-luvun lopulla. Vainoamisesta tuli rangaistavaa vasta vuonna 2014 ja senkin kriminalisointia vastustettiin, Nousiainen sanoo.

Suomi ratifioi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä koskevan Istanbulin sopimuksen vuonna 2015, mutta Nousiaisen mukaan sen täytäntöönpanemiseksi ei ole vieläkään tehty velvoittavaa valtakunnallista ohjelmaa.

– Esimerkiksi viranomaisyhteistyö on jätetty kuntien vastuulle ja eri kuntien välillä on paljon eroja.

Hallitus antaa ensi viikolla vastineensa YK:lle juristikolmikon tekemästä valituksesta. Ulkoministeriöstä arvioidaan, että asian käsittelyyn menee kaikkiaan vielä pari vuotta.

STT – Jecaterina Mantsinen

SEY:n toiminnanjohtaja maa- ja metsätalousministeriön linjauksista turkistarhaukseen: ”Tämä on melko häpeällistä”

Kuva: Jari Soini

Maa- ja metsätalousministeriön kertoi alkukesästä uusista linjauksistaan eläinsuojelulakiin. Suomen Eläinsuojelyhdistysten liiton (SEY) toiminnanjohtaja Kati Pullin mukaan niissä on suuria puutteita, mutta myös yksittäisiä askelia parempaan suuntaan.

– Lain lähtökohdat ovat hyvät, kunhan niitä vain toteutettaisiin myös käytännössä.

Merkittäviä epäkohtia ovat lehmien paikalleenkytkeminen ja se, ettei laki vaadi eläimille jatkuvasti saatavilla olevaa juomavettä niiden pysyvässä pitopaikassa.

Myöskään turkistarhaukseen uusi linjaus ei näytä tuovan muutoksia.

– Tämä on melko häpeällistä. Samaan aikaan kuulemme uutisia taas uusista Euroopan maista, joissa koko ala lopetetaan lainsäädännöllä.

Hyvinä asioina Pulli näkee emakoiden pidon kieltämisen siemennyshäkeissä sekä eläinten tainnuttamisen poikkeuksetta ennen teurastamista.

Pulli esiintyi toukokuussa turkistarhauksen epäkohtia koskevassa Ylen MOT-ohjelmassa. Palaute oli pelkästään positiivista. Vasta julkaistussa Eviran tarkastuksessa jopa 66 prosentilla turkistarhoista oli puutteita (tarkastettuja tarhoja 38). Tulos ei yllätä Pullia, koska lukemat eivät ole aiemminkaan olleet hyviä. Hän ihmettelee, miksi asiaan ei oikeasti kiinnitetä huomiota, kun puutteet toistuvat vuodesta toiseen.

– Minusta se kertoo koko alan välinpitämättömyydestä eläinsuojelusäädöksiä ja eläinten hyvinvointia kohtaan.

Pullin mukaan osalla Suomen lemmikeistä menee oikein hyvin, toisilla taas huonosti. Hän on ilahtunut varsinkin tutkimustiedosta, jota on viimeaikoina tullut paljon lisää.

Huomattavina ongelmina Pulli näkee lemmikkien ylipainon ja selkeät laiminlyönnit hoidossa. Kissojen ja koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti olisivat olennainen edistysaskel.

–  Eläimiin suhtautuminen kertoo aika paljon siitä, millainen ja kuinka hyväntahtoinen ihminen tai kulttuuri on; miten se pystyy asettumaan äänettömien ja heikoimpien asemaan ja kuinka aktiivisen edelläkävijän roolin se uskaltaa ottaa.

Pullin tunnelmat uuden eläinsuojelulain toteutumisesta ovat yhtä aikaa odottavat ja pelkäävät. Hän oudoksuu eläinsuojelurikosten rangaistusten pienuutta.

– Olisi senkin takia tärkeä saada eläimen arvo kirjattua lakiin, että eläimiin kohdistuvista rikoksista annettaisiin tuntuvampia rangaistuksia.

Pullin mukaan yhtenäisen ja selkeän linjan löytäminen eläinsuojeluasioissa olisi paikallaan myös sosialidemokraateille.

– Toivon, että myös demarit ottaisivat aktiivisemman roolin eläinsuojelussa ja eläinten hyvinvoinnin edistämisessä, hän kiteyttää.

Lähde: www.evira.fi

Lue koko Kati Pullin laaja haastattelu torstain 20. heinäkuuta Demokraatista.

Pienlentokone putosi Laukaassa – lentäjä kuoli

Kuva: HANDOUT LEHTIKUVA
Pienlentokone putosi maahan Laukaassa. Kuvan kone ei liity tapaukseen.

Laukaassa Keski-Suomessa on kuollut pienlentokoneen lentäjä koneen pudottua maahan, kertoo Keskisuomalainen.

Pelastuslaitos sai hälytyksen pienestä ilmaliikenneonnettomuudesta hieman puolenpäivän jälkeen.

Pudonnut kone on Keskisuomalaisen mukaan löydetty. Siinä ei ollut lehden mukaan ohjaajan lisäksi muita matkustajia.

Poliisin Sisä-Suomen tilannekeskuksesta kerrottiin STT:lle puoli kahden jälkeen iltapäivällä, että viranomaisilla ei ollut vielä tarkempia tietoja tapauksesta. Poliisilla ei ollut käsitystä koneen lentoonlähtöpaikasta.

Jutun otsikko muutettu klo 21.43.

Keskustelua aiheesta