Lottoatko päävoiton toivossa? Ensi lauantaina se on niin vaikeaa, että harva osaa edes laskea

Kuva: Jari Soini
Eikö taaskaan tärpännyt? Ensi lauantaina se on vieläkin vaikeampaa.

Kukapa ei haavailisi Loton muhkeasta päävoitosta. Tulevana lauantaina sen saaminen on entistäkin vaikeampaa.

Kun Loton 40 numerosta arvotaan seitsemän, on mahdollisia erilaisia lottorivejä 18 643 560 kappaletta. Joka viikko arvotaan yksi seitsemän numeron rivi, jonka mahdollisuus toteutua on 1:18 643 560.

Jos siis täytät yhden rivi kupongille  on mahdollisuutesi saada päävoitto  yksi vajaasta 19 miljoonasta. Vertailun vuoksi: Suomessa asuu alle kuusi miljoonaa ihmistä. Jos heistä jokainen täyttää kaksi erilaista riviä, ei sekään vielä vuorenvarmasti takaa kenellekään täysosumaa. Ja yksi ihminen, jos hän päättäisi täyttää liki 19 miljoonaa erilaista riviä, menisi niiden täyttämiseen iäisyys. ja vaikka hän saisikin kuponkinsa täytettyä, ei hänelle syntyisi kunnon businesta silloinkaan. Koskaan lottopotti ei ole kohonnut Suomessa suuremmaksi kuin 14,1 miljoonaa. Yksi rivi maksaa yhden euron, 19 miljoonaa lottoriviä maksaan 19 miljoonaa.

Tämän lisäksi Lotossa arvotaan yksi numero 40:sta tuplausnumeroksi. Todennäköisyys, että Tuplausnumero osuu pelaajan peliriville, on 7:40 eli noin joka kuudes pelirivi sisältää Tuplausnumeron. Tuplauksena pelatulla pelirivillä pelaaja saa lottovoittonsa kaksinkertaisena Tuplausnumeron sisältyessä voittavalle peliriville.

Suomalaiset lottoajat luottavat vanhoihin, hyviksi koettuihin numeroihin. Suomalaisten suosikkirivi on nykyisin 3, 9, 15, 21, 27, 33 ja 39. Suuriin voittorahoihin luottorivillä ei kuitenkaan pääse käsiksi, sillä jos myös arvontakone valitsisi kolmannen pystyrivin numerosarjan, täysosumalla voittaisi normaalikierroksella vain muutamia satoja euroja.

Järjellä ajatellen Loton pelaamisessa ei olekaan mitään järkeä. Silti se on säilynyt vuosikymmenestä toiseen suomalaisten suosikkipelinä. Jopa 80 prosenttia suomalaisista on pelannut Lottoa joskus elämänsä aikana. Ja onpa joku aina joskus voittanutkin.

Vuonna 2015 Lotossa tuli peräti 44 miljonääriä, joista 20 yhdellä rysäyksellä, kun ystävänpäivän potti tuplautui ja meni jakoon kahdelle 10 osuuden porukalle.

Numerosarja 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 on säilynyt vuodesta toiseen yhtenä suosikkiriveistä. Myös lottoruudukon ensimmäinen pystyrivi on suomalaisten lottoajien suosiossa. Viiden kertotaulu 5:stä 35:een vetoaa niin ikään lottokansaan. Jotkut taas yrittävät muodostaa lottonumeroillaan ruudukkoon jonkinlaisen kuvion, ja moni hakee suurvoittoa edellisen kierroksen oikealla rivillä.

Yksittäisistä lottonumeroista eniten käytetään numeroita 9, 2 ja 7. Useat lottoajat tavoittelevat miljoonia ilmeisesti omilla ja läheistensä merkkipäivillä, sillä kalenterikuukausien numerot pärjäävät suosikkinumeroiden kisassa yleisesti ottaen hyvin. Numeroita 32–39 lototaan keskimääräistä vähemmän. Kierroksesta 48/2016 alkaen lottoajien on ollut mahdollista valita riveihinsä myös numero 40.

Numeroiden suosio ei ole juuri muuttunut ajan kuluessa. Omat vakirivit tai yksittäiset onnennumerot on myös mahdollista tallettaa Veikkaus-kortille tai pelitilille omiksi suosikkiriveiksi.

Jos lottoaja hamuaa suuria voittoja, kannattaa unohtaa suosituimmat lottorivit ja -numerot. Pikapeli, jossa kone tekee rivin asiakkaan puolesta, arpoo tasapuolisesti kaikkia numeroita.

Lotosta löytyi seitsemän 36 000 euron voittoa 6+1-tuloksilla lauantaina (kierros 47/2016). Voitot menivät Saloon, Espooseen, Nurmijärvelle, Tampereelle, Lapinjärvelle, Karkkilaan ja Pudasjärvelle.

Loton viimeisessä arvonnassa ennen numeron 40 takaisin tuovaa uudistusta ei löytynyt täysosumia, joten potti kasvaa 2,5 miljoonaan euroon (kierros 48/2016). Kuusi ja lisänumero -tuloksia sen sijaan löytyi seitsemän, ja niiden voitto-osuus on 36 091,70 euroa.

Voitoista kolme meni nettipelaajille. He ovat Salosta, Espoosta ja Tampereelta.

Nurmijärvellä voittorivin myyntipaikka oli Röykän Valintatalo, Lapinjärvellä Pukaron Neste, Karkkilassa R-kioski ja Pudasjärvellä Teboil. Lapinjärven ja Nurmijärven voittajat käyttivät Veikkaus-korttia, joten he saavat nettipelaajien tapaan voittonsa suoraan tililleen.

 

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Kuva: Thinkstock

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

Keskustelua aiheesta

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta

Kuva: Ilkka Yrjä

Helsingin postikeskuksessa järjestettiin keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä poliittinen mielenilmaus, käytännössä ulosmarssi, joka saattaa viivästyttää myös Demokraatti-lehden vappunumeron jakelua.

Postin mukaan ammattiosaston järjestämä mielenilmaus viivästyttää osittain postinkulkua tänään torstaina.

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta Lehtiluukussa.

linkki: http://www.lehtiluukku.fi/lue/demokraatti-27.4.2017/146062.html

Toimitus pahoittelee lehden tilaajille mahdollisesti koituvaa harmia.

Tilapäinen oleskelulupa tarpeen – Diakonissalaitokselta ratkaisu paperittomien tilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Paperittomille ihmisille pitäisi myöntää tilapäinen oleskelulupa, esittää Helsingin Diakonissalaitos. Lisäksi heillä pitäisi olla paremmat mahdollisuudet laillistaa Suomessa oleskelunsa työn kautta.

Diakonissalaitoksella arvioidaan, että Suomessa on vastaisuudessa yhä enemmän kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joita ei saada poistetuksi maasta. Paperittomien tilannetta on selvitetty laitoksen Suojattomat-hankkeessa.

Selvityksen perusteella Suomeen jäädään luvattomasti silloin, kun elämä paperittomana on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Monilla paperittomiksi jääneillä on toiveena löytää työpaikka ja sitä kautta oleskelulupa.

– Monilla on (…) osaamista, jonka avulla heillä olisi täysin realistisia mahdollisuuksia työllistyä Suomessa, jos heillä olisi työntekoon oikeus, raportissa arvioidaan.

Paperiton on altis hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle.

Paperittomien hätämajoituksen tarve on selvityksen mukaan ollut toistaiseksi vähäinen. Monilla on Suomessa sellaisia verkostoja, joiden tuella he pystyvät majoittumaan tilapäisesti.

Sen sijaan omakielistä neuvontaa ja psykososiaalista tukea tarvittaisiin runsaasti. Diakonissalaitoksen mukaan järkevintä on keskittää paperittomien vähäiset palvelut saman katon alle.

Kun paperittomilla ei ole normaaleja mahdollisuuksia järjestää asumistaan ja toimeentuloaan, he ovat vaarassa päätyä pimeille asunto- ja työmarkkinoille. Paperiton on myös altis hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle. Epätoivoisessa tilanteessa myös radikalisoitumisen riski kasvaa, todetaan raportissa.

Raportin mukaan on huolestuttavaa, jos paperittomina elävät menettävät kokonaan luottamuksensa suomalaisia viranomaisia kohtaan.