Lottoatko päävoiton toivossa? Ensi lauantaina se on niin vaikeaa, että harva osaa edes laskea

Kuva: Jari Soini
Eikö taaskaan tärpännyt? Ensi lauantaina se on vieläkin vaikeampaa.

Kukapa ei haavailisi Loton muhkeasta päävoitosta. Tulevana lauantaina sen saaminen on entistäkin vaikeampaa.

Kun Loton 40 numerosta arvotaan seitsemän, on mahdollisia erilaisia lottorivejä 18 643 560 kappaletta. Joka viikko arvotaan yksi seitsemän numeron rivi, jonka mahdollisuus toteutua on 1:18 643 560.

Jos siis täytät yhden rivi kupongille  on mahdollisuutesi saada päävoitto  yksi vajaasta 19 miljoonasta. Vertailun vuoksi: Suomessa asuu alle kuusi miljoonaa ihmistä. Jos heistä jokainen täyttää kaksi erilaista riviä, ei sekään vielä vuorenvarmasti takaa kenellekään täysosumaa. Ja yksi ihminen, jos hän päättäisi täyttää liki 19 miljoonaa erilaista riviä, menisi niiden täyttämiseen iäisyys. ja vaikka hän saisikin kuponkinsa täytettyä, ei hänelle syntyisi kunnon businesta silloinkaan. Koskaan lottopotti ei ole kohonnut Suomessa suuremmaksi kuin 14,1 miljoonaa. Yksi rivi maksaa yhden euron, 19 miljoonaa lottoriviä maksaan 19 miljoonaa.

Tämän lisäksi Lotossa arvotaan yksi numero 40:sta tuplausnumeroksi. Todennäköisyys, että Tuplausnumero osuu pelaajan peliriville, on 7:40 eli noin joka kuudes pelirivi sisältää Tuplausnumeron. Tuplauksena pelatulla pelirivillä pelaaja saa lottovoittonsa kaksinkertaisena Tuplausnumeron sisältyessä voittavalle peliriville.

Suomalaiset lottoajat luottavat vanhoihin, hyviksi koettuihin numeroihin. Suomalaisten suosikkirivi on nykyisin 3, 9, 15, 21, 27, 33 ja 39. Suuriin voittorahoihin luottorivillä ei kuitenkaan pääse käsiksi, sillä jos myös arvontakone valitsisi kolmannen pystyrivin numerosarjan, täysosumalla voittaisi normaalikierroksella vain muutamia satoja euroja.

Järjellä ajatellen Loton pelaamisessa ei olekaan mitään järkeä. Silti se on säilynyt vuosikymmenestä toiseen suomalaisten suosikkipelinä. Jopa 80 prosenttia suomalaisista on pelannut Lottoa joskus elämänsä aikana. Ja onpa joku aina joskus voittanutkin.

Vuonna 2015 Lotossa tuli peräti 44 miljonääriä, joista 20 yhdellä rysäyksellä, kun ystävänpäivän potti tuplautui ja meni jakoon kahdelle 10 osuuden porukalle.

Numerosarja 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 on säilynyt vuodesta toiseen yhtenä suosikkiriveistä. Myös lottoruudukon ensimmäinen pystyrivi on suomalaisten lottoajien suosiossa. Viiden kertotaulu 5:stä 35:een vetoaa niin ikään lottokansaan. Jotkut taas yrittävät muodostaa lottonumeroillaan ruudukkoon jonkinlaisen kuvion, ja moni hakee suurvoittoa edellisen kierroksen oikealla rivillä.

Yksittäisistä lottonumeroista eniten käytetään numeroita 9, 2 ja 7. Useat lottoajat tavoittelevat miljoonia ilmeisesti omilla ja läheistensä merkkipäivillä, sillä kalenterikuukausien numerot pärjäävät suosikkinumeroiden kisassa yleisesti ottaen hyvin. Numeroita 32–39 lototaan keskimääräistä vähemmän. Kierroksesta 48/2016 alkaen lottoajien on ollut mahdollista valita riveihinsä myös numero 40.

Numeroiden suosio ei ole juuri muuttunut ajan kuluessa. Omat vakirivit tai yksittäiset onnennumerot on myös mahdollista tallettaa Veikkaus-kortille tai pelitilille omiksi suosikkiriveiksi.

Jos lottoaja hamuaa suuria voittoja, kannattaa unohtaa suosituimmat lottorivit ja -numerot. Pikapeli, jossa kone tekee rivin asiakkaan puolesta, arpoo tasapuolisesti kaikkia numeroita.

Lotosta löytyi seitsemän 36 000 euron voittoa 6+1-tuloksilla lauantaina (kierros 47/2016). Voitot menivät Saloon, Espooseen, Nurmijärvelle, Tampereelle, Lapinjärvelle, Karkkilaan ja Pudasjärvelle.

Loton viimeisessä arvonnassa ennen numeron 40 takaisin tuovaa uudistusta ei löytynyt täysosumia, joten potti kasvaa 2,5 miljoonaan euroon (kierros 48/2016). Kuusi ja lisänumero -tuloksia sen sijaan löytyi seitsemän, ja niiden voitto-osuus on 36 091,70 euroa.

Voitoista kolme meni nettipelaajille. He ovat Salosta, Espoosta ja Tampereelta.

Nurmijärvellä voittorivin myyntipaikka oli Röykän Valintatalo, Lapinjärvellä Pukaron Neste, Karkkilassa R-kioski ja Pudasjärvellä Teboil. Lapinjärven ja Nurmijärven voittajat käyttivät Veikkaus-korttia, joten he saavat nettipelaajien tapaan voittonsa suoraan tililleen.

 

Setan puheenjohtaja Viima Lampinen: ”Mikään vähempi ei tule riittämään kuin itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki”

Kuva: Jari Soini
Viima Lampinen.

Setan tuore puheenjohtaja Viima Lampinen kertoo Demokraatin videohaastattelussa, mihin suuntaan hän haluaisi viedä Setan toimintaa.

– Haluan olla viemässä Setan toimintaa hyvään suuntaan. Haluun, että meistä tulee eräänlainen kansanliike, että jokainen ottaa meidät omakseen. Haluun vahvistaa Setassa vielä enemmän sukupuolivähemmistöjen asioita, Lampinen selvittää.

–  Henkilökohtaisesti koen, että meillä on nyt Suomessa tilanne, että tarvitsemme vahvasti lisää vaikuttamista esimerkiksi trans- ja intersukupuolisten asioihin. Sukupuolivähemmistöt on otettava huomioon, hän jatkaa.

Lisäksi Lampinen kertoo, mitä translaissa pitäisi hänen mielestään ensisijaisesti uudistaa.

–  Kaikkein tärkeintä olisi saada kokonaisuudistus. Tällä hetkellä se ei tunnu yksinkertaisesti miltään osin toimivalta. Kiireellisimpänä on steriilisaatiovaatimus, siitä on ehdottomasti päästävä pois. Mikään vähempi ei tule riittämään kuin itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki.

– Ei meidän työt tule olemaan ohi, ennen kuin meillä on lainsäädäntö, jossa jokaisen tarpeet tulee huomioiduksi ja kuulluksi ja jokainen saa sen avun, minkä tarvitsee.

Viima Lampisen laaja haastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä torstaina 23. helmikuuta ja verkkoversio jutusta keskiviikkona 22. helmikuuta.

Liikenneturva: Turvavyön käyttöä laiminlyödään edelleen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomalaisilla on yhä petrattavaa turvavyön käytössä, katsoo Liikenneturva. Tämä koskee etenkin vyön käyttöä takapenkillä.

Etupenkillä valtaosa kiinnittää turvavyön ajettaessa sekä taajamassa että sen ulkopuolella. Liikenneturvan seurantojen mukaan vain viitisen prosenttia etupenkillä matkustavista jättää vyön kiinnittämättä.

Keskustelua aiheesta

Yhä useampi turvapaikkapäätös muuttui hallinto-oikeudessa – professori toivoo riippumatonta tutkimusta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden leiri ja mielenosoitus Rautatientorilla Helsingissä tiistaina 21. helmikuuta 2017.

Helsingin hallinto-oikeus on muuttanut selvästi aiempaa useammin Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiä vuoden aikana. Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professorin Elina Pirjatanniemen mukaan tilastosta ei voi kuitenkaan päätellä Maahanmuuttoviraston ratkaisujen laatua.

Hänen mukaansa oikeusasteiden ulkopuolella viraston ratkaisuja ei ole läpivalaistu riippumattomasti.

Pirjatanniemi toivoo, että tutkijat saavat jatkossa luvan, jolla he pääsevät tutkimaan viraston ratkaisuja ja tulkintoja.

– Pelkästään tilastoista ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että asioita on hoidettu huonosti.

Pirjatanniemen mukaan tällä hetkellä puhutaan paljon siitä, että valtiot yrittävät etsiä minimitasoa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Oikeusasteiden toimintaa hän ei lähtisi nykytiedoillaan kyseenalaistamaan.

Enemmän huolestuisin siitä, jos hallintotuomioistuimissa päätökset eivät lainkaan muuttuisi.

Suurin osa muutoksesta selittyy hallinto-oikeuden mukaan korkeimman hallinto-oikeuden linjauksella, jonka mukaan Dublin-sopimuksen nojalla ei voitu enää palauttaa turvapaikanhakijaa Unkariin.

Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan se teki viime vuonna laintulkinta- tai menettelyvirheen 3,6 prosentissa ratkaisuista.
Hallinto-oikeuden muuttamat turvapaikkaratkaisut suhteessa käsiteltyjen turvapaikkajuttujen kokonaismäärään ovat lisääntyneet vuoden aikana 8 prosenttiyksiköllä 17 prosenttiin. Ratkaistavien juttujen määrä loikkasi reilusta tuhannesta vajaaseen neljääntuhanteen. Hallintotuomioistuimista STT pyysi tilastot viime vuoden helmikuulta tämän vuoden tammikuun loppuun ja vuotta tätä edeltävältä ajalta.

Ylijohtaja Jorma Vuorio sisäministeriöstä pitää normaalina, että hallintotuomioistuimet ovat luomassa käytäntöä asiaan.

– Enemmän huolestuisin siitä, jos hallintotuomioistuimissa päätökset eivät lainkaan muuttuisi, Vuorio sanoo.

KHO ei myöntänyt turvapaikka-asioissa valituslupaa 87 prosentille sitä hakeneista, mutta yksittäiset ratkaisut voivat vaikuttaa merkittävästi koko linjaan.

Keskustelua aiheesta

Autoilija, mietipä tätä: Helsingissä kökötät ruuhkissa yli 100 tuntia vuodessa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Helsingin, Turun ja Tampereen ruuhkat pahenivat viime vuonna, kertoo tuore raportti. Pääkaupungissa ruuhkat veivät tavalliselta autoilijalta jo yli 100 tuntia vuodessa. Päivässä ruuhkat venyttivät matka-aikaa noin puoli tuntia. Kaupungin pahin ruuhkasuma viime vuonna oli keskustassa Mechelininkadun ja Porkkalankadun risteyksessä lähellä Länsisatamaa.

Turussa ruuhkat veivät päivässä autoilijalta 20 ja Tampereella 13 minuuttia. Tampereella pahin liikennejumi oli Tampereen valtatien ja Hatanpään valtatien risteyksessä. Turussa eniten ruuhkaa oli risteyksessä, jossa kohtaavat Koulukatu, Naantalin pikatie ja Puistokatu.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa.

Raportin mukaan Helsinki oli Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisin kaupunki. Helsingissä ruuhka kasvatti ajoaikoja 26 prosenttia verrattuna aikoihin, jolloin ruuhkia ei ole. Pohjoismaiden pahimmat ruuhkat ovat Oslossa. Siellä ruuhkat pidensivät automatkaan käytettävää aikaa keskimäärin 30 prosenttia.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa. Mexicossa ruuhka-aikaan ajaminen pidensi päivittäistä matka-aikaa 59 minuuttia verrattuna ruuhkattomaan aikaan.

Tiedot ilmenevät Tom Tom -yhtiön raportista, joka selvittää ruuhkatilannetta 390 kaupungissa kautta maailman. Raportti julkaistiin tänä vuonna kuudetta kertaa.

AVAINSANAT

Salakatselija-Smithille syyte: Vaaditaan 1,5 vuotta ehdollista ja sakkoja

Syyttäjä vaatii juontaja Axl Smithille puolentoista vuoden ehdollista vankeutta ja sataa päiväsakkoa.

Smithiä syytetään salakatselusta, kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Syytteiden mukaan hän kuvasi lukuisia seksikumppaneitaan ja myös jakoi kuvaamiaan videoita tuttavilleen.

Kihlakunnansyyttäjä Yrjö Reenilä esitti rangaistusvaatimuksensa maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeus antaa ratkaisunsa ensi viikon tiistaina. Juttua on käsitelty suljetuin ovin.

Syyttäjän rangaistusvaatimuksesta kertoi ensimmäisenä MTV:n toimittaja Jarkko Sipilä Twitterissä. Sipilän mukaan salakatselun uhrien korvausvaatimukset nousevat yli 170 000 euroon.

AVAINSANAT