tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Lottoatko päävoiton toivossa? Ensi lauantaina se on niin vaikeaa, että harva osaa edes laskea

Kuva: Jari Soini
Eikö taaskaan tärpännyt? Ensi lauantaina se on vieläkin vaikeampaa.

Kukapa ei haavailisi Loton muhkeasta päävoitosta. Tulevana lauantaina sen saaminen on entistäkin vaikeampaa.

Kun Loton 40 numerosta arvotaan seitsemän, on mahdollisia erilaisia lottorivejä 18 643 560 kappaletta. Joka viikko arvotaan yksi seitsemän numeron rivi, jonka mahdollisuus toteutua on 1:18 643 560.

Jos siis täytät yhden rivi kupongille  on mahdollisuutesi saada päävoitto  yksi vajaasta 19 miljoonasta. Vertailun vuoksi: Suomessa asuu alle kuusi miljoonaa ihmistä. Jos heistä jokainen täyttää kaksi erilaista riviä, ei sekään vielä vuorenvarmasti takaa kenellekään täysosumaa. Ja yksi ihminen, jos hän päättäisi täyttää liki 19 miljoonaa erilaista riviä, menisi niiden täyttämiseen iäisyys. ja vaikka hän saisikin kuponkinsa täytettyä, ei hänelle syntyisi kunnon businesta silloinkaan. Koskaan lottopotti ei ole kohonnut Suomessa suuremmaksi kuin 14,1 miljoonaa. Yksi rivi maksaa yhden euron, 19 miljoonaa lottoriviä maksaan 19 miljoonaa.

Tämän lisäksi Lotossa arvotaan yksi numero 40:sta tuplausnumeroksi. Todennäköisyys, että Tuplausnumero osuu pelaajan peliriville, on 7:40 eli noin joka kuudes pelirivi sisältää Tuplausnumeron. Tuplauksena pelatulla pelirivillä pelaaja saa lottovoittonsa kaksinkertaisena Tuplausnumeron sisältyessä voittavalle peliriville.

Suomalaiset lottoajat luottavat vanhoihin, hyviksi koettuihin numeroihin. Suomalaisten suosikkirivi on nykyisin 3, 9, 15, 21, 27, 33 ja 39. Suuriin voittorahoihin luottorivillä ei kuitenkaan pääse käsiksi, sillä jos myös arvontakone valitsisi kolmannen pystyrivin numerosarjan, täysosumalla voittaisi normaalikierroksella vain muutamia satoja euroja.

Järjellä ajatellen Loton pelaamisessa ei olekaan mitään järkeä. Silti se on säilynyt vuosikymmenestä toiseen suomalaisten suosikkipelinä. Jopa 80 prosenttia suomalaisista on pelannut Lottoa joskus elämänsä aikana. Ja onpa joku aina joskus voittanutkin.

Vuonna 2015 Lotossa tuli peräti 44 miljonääriä, joista 20 yhdellä rysäyksellä, kun ystävänpäivän potti tuplautui ja meni jakoon kahdelle 10 osuuden porukalle.

Numerosarja 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 on säilynyt vuodesta toiseen yhtenä suosikkiriveistä. Myös lottoruudukon ensimmäinen pystyrivi on suomalaisten lottoajien suosiossa. Viiden kertotaulu 5:stä 35:een vetoaa niin ikään lottokansaan. Jotkut taas yrittävät muodostaa lottonumeroillaan ruudukkoon jonkinlaisen kuvion, ja moni hakee suurvoittoa edellisen kierroksen oikealla rivillä.

Yksittäisistä lottonumeroista eniten käytetään numeroita 9, 2 ja 7. Useat lottoajat tavoittelevat miljoonia ilmeisesti omilla ja läheistensä merkkipäivillä, sillä kalenterikuukausien numerot pärjäävät suosikkinumeroiden kisassa yleisesti ottaen hyvin. Numeroita 32–39 lototaan keskimääräistä vähemmän. Kierroksesta 48/2016 alkaen lottoajien on ollut mahdollista valita riveihinsä myös numero 40.

Numeroiden suosio ei ole juuri muuttunut ajan kuluessa. Omat vakirivit tai yksittäiset onnennumerot on myös mahdollista tallettaa Veikkaus-kortille tai pelitilille omiksi suosikkiriveiksi.

Jos lottoaja hamuaa suuria voittoja, kannattaa unohtaa suosituimmat lottorivit ja -numerot. Pikapeli, jossa kone tekee rivin asiakkaan puolesta, arpoo tasapuolisesti kaikkia numeroita.

Lotosta löytyi seitsemän 36 000 euron voittoa 6+1-tuloksilla lauantaina (kierros 47/2016). Voitot menivät Saloon, Espooseen, Nurmijärvelle, Tampereelle, Lapinjärvelle, Karkkilaan ja Pudasjärvelle.

Loton viimeisessä arvonnassa ennen numeron 40 takaisin tuovaa uudistusta ei löytynyt täysosumia, joten potti kasvaa 2,5 miljoonaan euroon (kierros 48/2016). Kuusi ja lisänumero -tuloksia sen sijaan löytyi seitsemän, ja niiden voitto-osuus on 36 091,70 euroa.

Voitoista kolme meni nettipelaajille. He ovat Salosta, Espoosta ja Tampereelta.

Nurmijärvellä voittorivin myyntipaikka oli Röykän Valintatalo, Lapinjärvellä Pukaron Neste, Karkkilassa R-kioski ja Pudasjärvellä Teboil. Lapinjärven ja Nurmijärven voittajat käyttivät Veikkaus-korttia, joten he saavat nettipelaajien tapaan voittonsa suoraan tililleen.

 

Leena Laitinen valittiin Alkon toimitusjohtajaksi – siirtyy tehtävään Snellman Groupilta

Kuva: Kari Hulkko

Alkon toimitusjohtajaksi on valittu Leena Laitinen. Hän työskentelee tällä hetkellä Snellman Groupin konsernijohtajana. Laitinen aloittaa tehtävässään syksyllä.

Alko palkkasi uuden toimitusjohtajan, koska Hille Korhonen siirtyi Nokian Renkaiden toimitusjohtajaksi.

Uudella toimitusjohtajalla on 28 500 euron kuukausipalkka.

– Alko saa erinomaisen toimitusjohtajan, jolla on vahva vähittäiskaupan ja liiketoiminnan kehittämisen osaaminen, Alkon hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas sanoi.

– Laitinen on oikea henkilö jatkamaan yhtiön kehittämistä monikanavaisesti palvelevaksi erikoisliikkeeksi, joka on laajalti suomalaisten hyväksymä.

Keskustelua aiheesta

Ihmiskäsi on turvallisempi – lähes 66 prosenttia ei antaisi robotin hoitaa itseään tai läheisiään

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Pepper -palvelurobotti mediatilaisuudessa Helsingissä tammikuussa.

Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista ei antaisi robotin hoitaa itseään tai läheisiään, selviää Solitan teettämästä kyselytutkimuksesta.

Vain viisi prosenttia kyselyyn vastanneista on täysin sitä mieltä, että voisi antaa robotin hoitaa itseään ja lähiomaisiaan. Miehet suhtautuvat ajatukseen robotin hoidosta paljon naisia myönteisemmin.

Noin joka viides vastaaja pitää robotteja uhkana työpaikalleen. Alle 30-vuotiaista lähes joka kolmas pelkää, että robotit vievät oman alan työpaikat.

Alle 30-vuotiaista lähes joka kolmas pelkää, että robotit vievät työpaikat.

Kaksi kolmasosaa pitää kuitenkin hyvänä asiana, että robotit korvaavat raskaat ja rutiininomaiset työt, jotta ihmiset voivat keskittyä mielekkäämpiin töihin.

– Useissa tapauksissa robotit eivät vie ihmisen paikkaa työssä, vaan muuttavat sitä. Automatisaatio ja robotisaatio vapauttavat ihmisiä tuottavampaan ja luovempaan työhön, Solitan Digital Society -liiketoiminnoista vastaava johtaja Timo Honko sanoo.

Kyselyn mukaan suomalaiset eivät pidä robotteja hyvänä ratkaisuna yksinäisyyteen. Vain joka kymmenes vastaajista uskoo, että robotit voivat olla ratkaisu yksinäisyyteen ja pystyvät korvaamaan ihmisen seuran.

Honko arvioi, että kyselyn vastausten perusteella suomalaiset ovat hyvin perillä robotisaation vaikutuksista.

Kyselytutkimuksen teki Consumer Compass, ja siihen vastasi huhtikuussa yli tuhat suomalaista.

”Nesteytä mieluummin autosi kuin itsesi” – Juhannuksen menoliikenne alkaa 

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kerkiää sinne juhannusmökin riippumattoon puoli tuntia myöhemminkin.

Maan etelä- ja länsiosassa on tänään luvassa vaihtelevaa pilvisyyttä ja sadekuuroja, kertoo Ilmatieteen laitos. Paikoin voi myös ukkostaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan päivän ylin lämpötila vaihtelee etelässä ja lännessä 12 ja 16 asteen välillä.

Maan itä- ja pohjoisosassa sää on puolipilvinen tai pilvinen. Paikalliset sadekuurot ovat myös mahdollisia. Päivän ylin lämpötila vaihtelee idässä ja pohjoisessa 8 ja 14 asteen välillä.

Suomenlahden itä- ja länsiosaan, Pohjois-Itämeren itäosaan, Saaristomerelle sekä Selkämeren etelä- ja pohjoisosaan on annettu tuulivaroitus.

Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa on voimassa metsäpalovaroitus.

Olennaisinta, että etupenkin ja ratin välissä on ajokuntoinen kuljettaja

Juhannusruuhkaan lähtiessä kannattaa kuljettajan sijaan nesteyttää auto, muistuttaa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

– Kannattaa ainakin tehdä perustarkistus, että on jäähdytinnestettä, tuulilasinpesunestettä, öljyt kohdallaan ja jarrunesteet paikallaan.

Autosta kannattaa tarkistaa myös rengaspaineet, koska juhannusreissulla autossa on helposti enemmän painoa kuin arkisella markettimatkalla.

Kuljettaja lähtee matkaan selvin päin ja muutenkin tarkkaavaisena.

– Olennaista on, että etupenkin ja ratin välissä on kuljettaja, joka on ajokunnossa ja jolla on malttia ajaa, kun liikennettä on enemmän. Hermot ovat kunnossa, monin paikoin mennään jonossa. Hurttia huumoria, niin kyllä se siitä, Nieminen sanoo.

Juhannusliikenne on vilkkaimmillaan tänään kello 11–20 ja sunnuntaina kello 11–22. Liikennettä on reippaasti varsinkin pääkaupunkiseudun ulosmenoteillä.

AVAINSANAT

Yli kuutenakymmenenä juhannuksena esiintynyt Eino Grön työväentaloista: ”Niissä on tavannut varmasti hengenheimolaisia”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Eino Grön osallistui vuonna 1958 Tervakosken juhannukseen. Se oli hänen ensimmäinen suuri juhannusesiintymisensä. Grön oli tehnyt esikoisalbuminsa juuri keväällä.

– Oli tosi isot juhlat, väkeä oli tuhansittain. Oli aika jännittävää.

Tapahtumaa juonsi Jukka Virtanen. Bändissä soittivat Esa Katajavuori ja Otto Donner. Helsinkiläinen bändi tuntui pienen pitäjän pojasta isolta. Oli nuoren ihmisen uudet kokemukset, muuta ei tarvittu.

Kolmea kesää aiemmin Grön kuuli ensimmäistä kertaa Olavi Virtaa livenä. Silloin hän ei vielä aavistanut, että heidän välilleen syttyisi Virran kuolemaan asti kestänyt ystävyys.

– Se oli hieno juttu nuorelle, jonka laulajanura vasta orasti. Olavi Virta oli mun idolini. Sain häneltä hienoja vinkkejä.

Grön on ollut esiintymässä yli kuutenakymmenentenä juhannuksena. Joku aatto on jäänyt väliin, mutta silloinkin hän on esiintynyt juhannuspäivänä. Tänä juhannusaattona Grön esiintyy Valkeakoskella pitkän perinteen juhannustansseissa Apianniemessä.

Työväentaloissa Grön on kokenut olonsa kotoisaksi. Hän voitti iskelmälaulun Suomen mestaruuskilpailutkin vuonna 1958 Helsingin työväentalolla. Vuotta aiemmin hän oli osallistunut Porin työväentalolla Toivo Kärjen luotsaamiin maakunnallisiin iskelmälaulukilpailuihin. Grön voitti kilpailun, ja Kärki kannusti jatkamaan.

– Työväentalot ovat olleet minulle luontaisia huvipaikkoja. Niissä on tavannut varmasti hengenheimolaisia.

Olavi Virta oli mun idolini. Sain häneltä hienoja vinkkejä.

Grön on esiintynyt useita kertoja presidentti Martti Ahtisaarelle. Se on ollut molemminpuolinen ilo.

– Oli hieno olla mukana avajaistilaisuudessa hänen lähtiessään presidentinvaaleihin ehdokkaaksi, Grön tunnelmoi.

He ovat olleet yhdessä myös golfaamassa. Kerrankin he lähtivät suoraan Kultarannasta Turkuun pelaamaan. Kilpailua tärkeämpää on ollut kuitenkin yhdessäolo.

– Meillä on hyvin lämmin ystävyyssuhde. Ahtisaari on myös vaatimaton ja hänen kanssaan on helppo keskustella.

Gröniä harmittaa, että he ehtivät tapaamaan vain harvoin. Yksi mieleenpainuvista esiintymisistä Ahtisaarelle on ollut presidentinlinnassa Argentiinan presidentin vierailun yhteydessä.

Todella hienoinan muistoina ovat myös mukanaolo Martti Ahtisaaren ja presidentti Tarja Halosen seurueessa Naganon olympialaisissa ja Salt Lake Cityn Utahissa.

Lue koko Eino Grönin laaja haastattelu torstain 22. kesäkuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

Ainakin täällä räpsähtää varmat sakot peltipoliisilta – lue lista!

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Peltipoliisi Vantaalla,

Helsingin poliisi on julkistanut juhannuksen menoliikennettä varten listan 30 nopeusvalvontakameran varmasta paikasta. Kameroita on menoliikenteen aikana päällä noin 90. Viikonloppuna määrä saattaa vähentyä.

– Pälkäne, valtatie 12, Kärväntälä etelä
– Nokia, valtatie 12, Sorvantie itä
– Kalajoki, valtatie 8, Kalajoki manner pohjoinen
– Pudasjärvi, valtatie 20, Taipaleenharju länsi
– Mäntsälä, valtatie 25, valtatie 4:n liittymä itä
– Kuusankoski, valtatie 12, Koria itä
– Eurajoki, valtatie 8, Lapijoki
– Ulvila, valtatie 2, Friitala etelä
– Nastola, valtatie 12, Arola länsi itä
– Savonlinna, valtatie 14, Kallislahti länsi
– Leppävirta, valtatie 5, Paukarlahti pohjoinen
– Kruunupyy, valtatie 8, Hopsalantien risteys pohjoinen
– Helsinki, Kehä I, Myllypuro itä
– Luumäki, valtatie 6, Kaitjärvi itä länsi
– Inkoo, kantatie 51 Degerby itä
– Ii, valtatie 4, Merihelmi pohjoinen
– Hämeenkyrö, valtatie 3, Pentinmaa pohjoinen
– Lapinlahti, valtatie 5, Alapitkä pohjoinen
– Iisalmi, valtatie 27, Runni itä
– Leppävirta, valtatie 9, Airaksela länsi
– Parainen, maantie 180, Kirkkosalmi länsi
– Lieto, valtatie 10, Nuolemo länsi
– Nokia, valtatie 12, Tottijärvi itä
– Loimaa, valtatie 9, Ristimäenkulma etelä
– Nastola, valtatie 12, Arola itä länsi
– Keminmaa, valtatie 4, Ruottala pohjoinen K1
– Tuusula, kantatie 45, Vuohikkaankaar.liitt. pohjoinen
– Rovaniemi, valtatie 4, Lentoasema pohjoinen R18
– Mynämäki, maantie 192, Lauttanpää etelä
– Mynämäki, valtatie 8, Mynämotelli pohjoinen