– Nyt annetulla esityksellä etenemme kohti sosiaalisesti kestävää ja perhemyönteisempää yhteiskuntaa, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) kuvasi tänään hallituksen uudistusta käsitelleessä tiedotustilaisuudessa.

– Tämä on merkittävä askel perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi ja tasa-arvon parantamiseksi, hän jatkoi.

Hänen mukaansa uudistuksen tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Vanhempainpäivärahan lukumäärä ja vanhempainvapaiden pituus kasvavat nykyiseen verrattuna. Vanhempainpäivärahan joustot lisääntyvät.

Uudistuksen myötä kaikista lapsista olisi oikeus yhteensä 320 vanhempainpäivärahaan riippumatta vanhempien sukupuolesta tai siitä, onko kyseessä biologinen vai adoptioperhe sekä ovatko vanhemmat keskenään avio- tai avoliitossa. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin monikkoperheet, jolloin päiviä saisi 320 + 84. Myös lapsen sosiaaliset vanhemmat huomioidaan Sarkkisen mukaan nykyistä järjestelmää paremmin.

Vanhempi voi luovuttaa osan vanhempainrahakiintiöstään eli 0-63 vanhempainrahaa puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle tai lapsen oheishuoltajalle.

Perheen niin halutessa äidillä on kuitenkin edelleen mahdollisuus pitää ansiosidonnaista perhevapaata yhtä pitkään kuin nykyisessäkin mallissa.

Yksinhuoltaja taasen voisi luovuttaa tuplakiintiön eli 0–126 päivärahaa. Yksinhuoltajan kiintiö on kokonaisuudessaan kaksinkertainen eli 160 + 160 päivää.

– Uudistuksella halutaan kannustamaan etenkin isiä käyttämään perhevapaita nykyistä enemmän ja ottamaan enemmän vastuuta pienen lapsen hoidosta. Uudistuksella halutaan välittää viestiä tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja vanhempien yhteisestä vastuusta lapsen hoivasta. Molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen oikeus käyttää vapaita, Sarkkinen sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.

Sarkkinen sanoi uskovansa, että uudistuksella on merkitystä koko perheen hyvinvointiin.

– Uskon myös, että vanhempainvapaiden tasaisemmalla jakautumisella voi olla myönteinen vaikutus myös vanhempien parisuhteeseen.

– Uskon, että hoivavastuun tasaisempi jakautuminen tärkeinä varhaisina elinvuosina voi myös heijastua siihen, että hoivavastuu myös myöhemmin jakautuu tasaisemmin esimerkiksi sairaan lapsen hoitotilanteissa.

Sarkkinen totesi, että jos jatkossa myös miehet nähdään potentiaalisina perhevapaiden käyttäjinä, tämä voi myös vähentää naisiin kohdistuvaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää työmarkkinoilla.

– Hoivavastuun tasaisemmalla jakautumisella on myös positiivinen vaikutus naisten ura- ja palkkakehitykseen ja tätä kautta myös tulevien eläkkeiden määriin.

Sarkkisen mukaan uudistuksen toimeenpano ratkaisee, kuinka hyvin edellämainitut myönteiset tavoitteet saavutetaan. Satsausta tarvitaan niin koulutukseen, tiedottamiseen kuin kampanjointiin. Yhteiskunnassa tarvitaan myös asennemuutosta.

– Työelämän toimijat vaikuttavat suuresti siihen, miten hyvin uudistus onnistuu tavoitteissaan. Uudistukseen kannattaa valmistautua myös alkavissa tes-neuvotteluissa ja konkreettisesti työpaikoilla.

Olennaista on esimerkiksi se, miten perhevapaisiin suhtaudutaan miesvaltaisilla aloilla. Sarkkinen ei usko muutokseen heti, mutta hän näkee, että asenteet muuttuvat jo, kun perhevapaista käydään nyt keskustelua.

Perhevapaauudituspaketti kävi myös lausuntopalautekierroksen. Lisäksi sanansa pääsivät sanomaan perhe- ja tasa-arvojärjestöt. Esitykseen on tehty tältä pohjalta muutoksia.

Esimerkiksi päivärahapäivien luovuttamiseen on tehty viilauksia.

Vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi voisi luovuttaa päiviä toiselle huoltajavanhemmalle, lapsen muulle huoltajalle tai lapsen toisen vanhemman puolisolle. Kun lapsella on yksi vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi, hän voisi luovuttaa omasta 320 vanhempainrahapäivän kiintiöstään yhteensä 126 vanhempainrahapäivää esimerkiksi puolisolleen.

Muutoksia tehtiin myös osittaisiin vanhempainrahaan ja -vapaaseen. Yksi osittainen vanhempainrahapäivä kuluttaisi vanhempainrahakiintiöstä puolikkaan päivän. Eli kaksi osittaisena maksettua päivärahapäivää vastaa yhtä kokonaista päivää.

Myös lapsen kuoleman tilanteisiin on tehty muutoksia. Lapsen syntyessä kuolleena tai kuollessa myöhemmin, ennen kahden vuoden ikää maksettaisiin vanhempainrahaa lapsen kuoleman jälkeen 24 arkipäivää tai enintään niin monelta päivältä kuin vanhempainrahapäiviä on jäljellä.

Lapsen syntyessä kuolleena tai kuollessa myöhemmin synnyttäneen vanhemman raskaus- ja vanhempainrahajakso jatkuisi yhtäjaksoisesti 105 arkipäivän ajan.

– Uudistus ei heikentäisi raskaina olleiden tilannetta nykyisestä ja parantaisi muiden vanhempien tilanteita lapsen kuoleman tilanteissa, Sarkkinen sanoi.

Sarkkinen tiivisti, että perhevapaauudistuksessa vanhempainpäivärahojen kokonaismäärä kasvaa 43 arkipäivällä eli vajaalla kahdella kuukaudella.

– Tämä tarkoittaa sitä, että jos vanhemmat käyttävät kaikki vanhempainrahapäivät ja vanhempainvapaat, lasta voi hoitaa kotona nykyistä pidempään päivärahan turvin.

Nykyiset vanhempainpäivärahat eli äitiys-, isyys- ja vanhempainraha korvautuvat uudistuksessa raskausrahalla ja vanhempainrahalla.

– Raskaana olevan vanhemman mahdollisuus jäädä pois työstään loppuraskaudesta on turvattu raskausrahalla vastaavasti kuin nykyisinkin.

Raskausrahakausi on 40 päivärahapäivää eli reilut yksi ja puoli kuukautta. Lapsen hoitamisen mahdollistavaa vanhempainrahaa taasen voi saada yhteensä 320 päivärahapäivää eli vajaa 13 kuukautta lasta kohden.

Jos lapsella on kaksi vanhempaa, on päivärahapäivien käyttäminen kiintiöitä puoleksi molemmille vanhemmille. Eli molemmilla vanhemmilla on käytössään yhteensä 160 vanhempainrahapäivää eli vajaat kuusi ja puoli kuukautta.

Jos taas lapsella on vain yksi vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi, hän voi käyttää koko lapsikohtaisen kiintiön eli 320 päivää.

Monikkoperheet on huomioitu siten, että toisesta lapsesta ja sitä seuraavista lapsista maksetaan 84 ylimääräistä vanhempainpäivärahaa lasta kohden.

Sarkkisen mukaan uudistus on investointi lapsiperheisiin ja tärkeisiin varhaisiin vuosiin.

– Uudistuksen kustannukset riippuvat paljolti siitä, miten uudistus käytännössä muuttaa vanhempien käyttäytymistä ja vapaiden jakautumista. Toisin sanoen siitä, missä määrin isät lisäävät vanhempainrahan käyttöä.

Hallituksen esityksessä uudistuksen kustannuksiksi on arvioitu vuositasolla noin 80 miljoonaa euroa.

Uudistus vaikuttaa myös varhaiskasvatukseen. Sarkkinen kuvasi hallituksen pyrkivän vanhempainvapaiden ja varhaiskasvatuksen joustavaan ja yhtenäiseen kokonaisuuteen.

Esityksessä oikeus kotihoidon tukeen alkaa, kun vanhempainpäiviä on lapsen osalta käytetty 160 päivää eli lapsen ollessa noin 6 kuukauden ikäinen.

Oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen ja yksityisen hoidon tukeen alkaa jatkossa sen kuukauden alusta, jona lapsi täyttää 9 kuukautta.

Edelleen varhaiskasvatuspaikan voi kuitenkin saada jo ennen lapsen 9 kuukauden ikää, jos se arvioidaan tarpeelliseksi esimerkiksi vanhemman työllistymisen vuoksi.

Jatkossa vanhempainvapaiden joustavuus mahdollistaa perhevapaiden käytön lapsen jo aloitettua varhaiskasvatuksessa.

– Kun lapsi on siirtynyt varhaiskasvatuksen piiriin, on tärkeää, että lapsi voi jatkaa samassa varhaiskasvatuspaikassa, vaikka jäisi välillä perhevapaalle.

Varhaiskasvatuslakia muutetaan siten, että oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy lapsen ollessa poissa varhaiskasvatuksen vanhempainvapaan vuoksi, mikäli poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa. Tällaiset poissaolot varhaiskasvatuksesta ovat jatkossa maksuttomia.

– Jatkossa lapsi voi olla välillä varhaiskasvatuksessa ja välillä kotona lapsen 2 ikävuoteen asti. Eli joustavuus perhevapaiden käytön ja varhaiskasvatuksen välillä kasvaa huomattavasti nykyisestä.