Kotimaa

Lukioiden ja ammattikoulujen yhteishaku syksyn koulutuksiin alkamassa – Tutkija: Taikakeinoa nuorten syrjäytymisen torjumiseen ei ole

LEHTIKUVA / PATRICIA GABRIEL-ROBEZ
Opiskelijat kuuntelevat ryhmätyön esittelyä Laurea-ammattikorkeakoulussa.
LEHTIKUVA / PATRICIA GABRIEL-ROBEZ
Opiskelijat kuuntelevat ryhmätyön esittelyä Laurea-ammattikorkeakoulussa.
LEHTIKUVA / PATRICIA GABRIEL-ROBEZ
Opiskelijat kuuntelevat ryhmätyön esittelyä Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Yhteishaun kynnyksellä nuorten syrjäytyminen on jälleen ajankohtainen kysymys.

Lukioiden ja ammattikoulujen yhteishaku syksyn koulutuksiin käynnistyy alkaneella viikolla. Yhteishaku alkaa tiistaina 20. helmikuuta ja päättyy tiistaina 13. maaliskuuta.

Ammatillinen koulutus on muuttumassa merkittävästi. Tarjolla olevien tutkintojen määrä on puolittumassa, jolloin ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56.

Vaikka ammatillisen koulutuksen hakukohteet vähenevät, opiskelijat saavat tutkintonsa sisällä tehdä yksilöllisiä valintoja huomattavasti enemmän kuin aiemmin.

Ppiskelijoilta vaaditaan aiempaa itsenäisempää otetta opintoihin.

Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Anu Gretschel muistuttaa, että yksinkertaista taikakeinoa syrjäytymisen torjumiseksi ei ole.

STT:n haastattelemat Gretschel ja yliopistonlehtori Anne-Mari Souto Itä-Suomen yliopistosta ovat huolissaan, onko nuoruuden ymmärtäminen ylipäätään unohtunut, kun syrjäytymistä ehkäiseviä toimia suunnitellaan.

Sipilän hallitus esitti jo viime vuoden budjettiriihessään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi. Souto ja Gretschel kysyvät, vastaako tämä siihen tosiasiaan, että kaikki nuoret eivät ole vielä 15-vuotiaina varmoja koulutusvalinnastaan.

Lisäksi ammatillinen koulutus on uudistunut voimakkaasti, ja opiskelijoilta vaaditaan aiempaa itsenäisempää otetta opintoihin. Henkilökohtaisen suunnitelman mukaan etenevissä opinnoissa tehdään paljon itse ja työn kautta oppien.

Souton mukaan yleinen harha on, että työssäoppimisen lisääminen parantaisi yksiselitteisesti ammatillisen koulutuksen onnistumista. Seurannassa on huomattu monen nuoren keskeyttävän opinnot juuri työssäoppimisjakson aikana.

– Voiko työelämälle sysätä vastuuta kasvatuksellisista tehtävistä, joita tarvitaan, kun kyseessä ovat alaikäiset ja kasvavat yksilöt? Souto kysyy.

Tutkijat eivät suoraan tyrmää uudistusta. Souto muistuttaa, että vuodenvaihteessa voimaan tulleen uudistuksen seurauksia on vielä liian aikaista arvioida.

– Yhtäältä olen todella huolissani ja toisaalta siitä voi tulla paljon hyvääkin.

Uudistus haastaa pedagogisia ratkaisuja.

Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto kertoo, että uudistus haastaa pedagogisia ratkaisuja.

Hän pohtii, että syrjäytymisuhan alla olevien nuorten auttamisessa pitääkin ottaa huomioon koko perusopetuksen ja toiseen asteen nivelvaihe.

– Ylipäätään ydinkysymys on, onko nuorella edellytyksiä tavoitteelliseen, pitkäjänteiseen oppimiseen. Jos niitä ei ole, sellaista henkilöä ei pitäisi vielä siinä vaiheessa ottaa koulutukseen, vaan hoitaa ensin asiat kuntoon, että tavoitteellinen oppiminen on mahdollista. Tarvitaan yhteistyötä niin koulutuksen järjestäjän, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorisotoimen kesken, Tammilehto sanoo.

Peruskoulun päättäneet nuoret voivat hakeutua ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen (Valma). Sitä ei yleensä kuitenkaan tarjota ensimmäisenä vaihtoehtona, vaan vasta sitten, kun muiden koulujen ovet ovat sulkeutuneet.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat