Lukukausimaksut portti ”kovempiin aineisiin”? – Rehtori: ”Miksi siitä haluttaisiin luopua?”

EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta Suomeen tulevat opiskelijat joutuvat jatkossa pulittamaan vähintään 1 500 euron lukukausimaksun opinnoistaan. Helsingin yliopistossa kaavaillaan koulutusohjelmasta riippuen 10–25 000 euron maksuja syksystä 2017.

Soittokierros neljään yliopistoon ja yhteen ammattikorkeakouluun paljastaa, että muissakin oppilaitoksissa suunnitellaan kevään mittaan apurahaohjelmia sekä kartoitetaan, mitä koulutuksia aiotaan tarjota ja mihin hintaan. Monin paikoin englanninkielisiä ohjelmia karsitaan ja keskitytään valikoitujen ohjelmien laatuun.

– Ei ole Suomen kannalta hyvä, jos ainoa vetovoimatekijämme on opintojen maksuttomuus. Pitää pystyä kilpailemaan laadulla, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen summaa.

Kun opiskelijamäärät romahtavat, emme saa verotuloja heistä ja menetämme myös heidän mukanaan tulevan aivovuodon.

Päivän sana on koulutusvienti. Siitä halutaan siivu Suomelle. Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin katsoo, että esimerkiksi maisteriohjelmat opettajakoulutuksen, metsä- ja ict-alojen sekä julkisen terveydenhuollon saralla voivat olla käypää kauppatavaraa koulutusmarkkinoilla. Melin sanoo, että yliopiston johdon ja useiden opettajienkin mielestä on kohtuullista periä ulkomaisilta opiskelijoilta korvaus koulutuksesta.

– Kysymys on siitä, onko suomalaisten veronmaksajien velvollisuus kustantaa muualta tulevan keskiluokan koulutus, Melin summaa.

Monet opiskelijajärjestöt suhtautuvat maksuihin penseästi, mutta avosylin maksuja ei oteta vastaan kaikissa yliopistoissakaan. Muutospaineita on muutenkin, sanoo Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä. Hän toki näkee mahdollisuudet, mutta haasteetkin ovat suuret. Esimerkiksi Ruotsissa opiskelijamäärät romahtivat maksujen myötä.

Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonk ry:n puheenjohtaja Hanna Huumonen pitää lukukausimaksuja lyhytnäköisenä politiikkana.

– Kun opiskelijamäärät romahtavat, emme saa verotuloja heistä ja menetämme myös heidän mukanaan tulevan aivovuodon, Huumonen muistuttaa.

Korkeakouluista kerrotaan, että oppilasmäärien romahtamiseen varaudutaan. Ruotsin esimerkki näyttää, että muutaman vuoden kuopan jälkeen opiskelijamäärät taas nousevat, rehtorit painottavat.

Korkeakouluissa uskotaan, että laatuun panostamalla ja markkinoinnilla haasteista selvitään.

– Usko ei mielestäni riitä, kun meillä on näin rajut koulutusleikkaukset. Mistä löydetään porukkaa tekemään se laatu ja markkinointi, Huumonen kysyy.

Hänestä on myös vaikea uskoa, että Suomi näyttäytyisi nyt houkuttelevana opiskelupaikkana. Huoli ei ole tuulesta temmattu. Se on huomattu Oulussa.

– Joidenkin maiden edustoista on kysytty, miten kykenemme säilyttämään laadun, kun hallitus suuntaa korkeakouluihin vähemmän resursseja ja samaan aikaan opinnoista tulee maksullisia, lukukausimaksujen tulon ajankohtaa tästä syystä outona pitävä Hentilä kertoo.

Koulutusleikkaukset vievät, mutta Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Jussi Halttunen ja Itä-Suomen yliopiston Mönkkönen muistuttavat, että laadukas koulutus, josta peritään käypä hinta, on myös omiaan tuomaan lisäresursseja oppilaitoksille. Syntyvillä varoilla voidaan kehittää koulutusta edelleen.

Lukukausimaksukeskustelussa on myös pohdittu, avattiinko nyt Pandoran lipas. Halutaanko pian maksut laajentaa muillekin kuin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville – myös suomalaisille? Esimerkiksi kokoomuksen suunnalta asiasta on kuultu sekä myönteisiä että kielteisiä kantoja.

Korkeakoulujen rehtorit viittaavat kintaalla koko porttiteorialle, että nämä lukukausimaksut johtaisivat niin sanotusti ”kovempiin aineisiin” eli lukukausimaksuihin kaikille.

– Kaikille avoin väylä koulutukseen tuloista ja taustasta riippumatta on osoittautunut niin merkittäväksi yhteiskuntaa kehittäväksi voimaksi, etten näe yhtään syytä, miksi siitä haluttaisiin luopua, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoo.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat