ehdokaspaneli

Lukukausimaksut portti ”kovempiin aineisiin”? – Rehtori: ”Miksi siitä haluttaisiin luopua?”

EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta Suomeen tulevat opiskelijat joutuvat jatkossa pulittamaan vähintään 1 500 euron lukukausimaksun opinnoistaan. Helsingin yliopistossa kaavaillaan koulutusohjelmasta riippuen 10–25 000 euron maksuja syksystä 2017.

Soittokierros neljään yliopistoon ja yhteen ammattikorkeakouluun paljastaa, että muissakin oppilaitoksissa suunnitellaan kevään mittaan apurahaohjelmia sekä kartoitetaan, mitä koulutuksia aiotaan tarjota ja mihin hintaan. Monin paikoin englanninkielisiä ohjelmia karsitaan ja keskitytään valikoitujen ohjelmien laatuun.

– Ei ole Suomen kannalta hyvä, jos ainoa vetovoimatekijämme on opintojen maksuttomuus. Pitää pystyä kilpailemaan laadulla, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen summaa.

Kun opiskelijamäärät romahtavat, emme saa verotuloja heistä ja menetämme myös heidän mukanaan tulevan aivovuodon.

Päivän sana on koulutusvienti. Siitä halutaan siivu Suomelle. Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin katsoo, että esimerkiksi maisteriohjelmat opettajakoulutuksen, metsä- ja ict-alojen sekä julkisen terveydenhuollon saralla voivat olla käypää kauppatavaraa koulutusmarkkinoilla. Melin sanoo, että yliopiston johdon ja useiden opettajienkin mielestä on kohtuullista periä ulkomaisilta opiskelijoilta korvaus koulutuksesta.

– Kysymys on siitä, onko suomalaisten veronmaksajien velvollisuus kustantaa muualta tulevan keskiluokan koulutus, Melin summaa.

Monet opiskelijajärjestöt suhtautuvat maksuihin penseästi, mutta avosylin maksuja ei oteta vastaan kaikissa yliopistoissakaan. Muutospaineita on muutenkin, sanoo Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä. Hän toki näkee mahdollisuudet, mutta haasteetkin ovat suuret. Esimerkiksi Ruotsissa opiskelijamäärät romahtivat maksujen myötä.

Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonk ry:n puheenjohtaja Hanna Huumonen pitää lukukausimaksuja lyhytnäköisenä politiikkana.

– Kun opiskelijamäärät romahtavat, emme saa verotuloja heistä ja menetämme myös heidän mukanaan tulevan aivovuodon, Huumonen muistuttaa.

Korkeakouluista kerrotaan, että oppilasmäärien romahtamiseen varaudutaan. Ruotsin esimerkki näyttää, että muutaman vuoden kuopan jälkeen opiskelijamäärät taas nousevat, rehtorit painottavat.

Korkeakouluissa uskotaan, että laatuun panostamalla ja markkinoinnilla haasteista selvitään.

– Usko ei mielestäni riitä, kun meillä on näin rajut koulutusleikkaukset. Mistä löydetään porukkaa tekemään se laatu ja markkinointi, Huumonen kysyy.

Hänestä on myös vaikea uskoa, että Suomi näyttäytyisi nyt houkuttelevana opiskelupaikkana. Huoli ei ole tuulesta temmattu. Se on huomattu Oulussa.

– Joidenkin maiden edustoista on kysytty, miten kykenemme säilyttämään laadun, kun hallitus suuntaa korkeakouluihin vähemmän resursseja ja samaan aikaan opinnoista tulee maksullisia, lukukausimaksujen tulon ajankohtaa tästä syystä outona pitävä Hentilä kertoo.

Koulutusleikkaukset vievät, mutta Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Jussi Halttunen ja Itä-Suomen yliopiston Mönkkönen muistuttavat, että laadukas koulutus, josta peritään käypä hinta, on myös omiaan tuomaan lisäresursseja oppilaitoksille. Syntyvillä varoilla voidaan kehittää koulutusta edelleen.

Lukukausimaksukeskustelussa on myös pohdittu, avattiinko nyt Pandoran lipas. Halutaanko pian maksut laajentaa muillekin kuin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville – myös suomalaisille? Esimerkiksi kokoomuksen suunnalta asiasta on kuultu sekä myönteisiä että kielteisiä kantoja.

Korkeakoulujen rehtorit viittaavat kintaalla koko porttiteorialle, että nämä lukukausimaksut johtaisivat niin sanotusti ”kovempiin aineisiin” eli lukukausimaksuihin kaikille.

– Kaikille avoin väylä koulutukseen tuloista ja taustasta riippumatta on osoittautunut niin merkittäväksi yhteiskuntaa kehittäväksi voimaksi, etten näe yhtään syytä, miksi siitä haluttaisiin luopua, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoo.

AVAINSANAT

Trumpin Twitter-mylly jatkaa jauhamistaan: Hyökkäsi EU:ta vastaan jyrkin sanoin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hyökkäsi tiistaina jyrkin sanoin Euroopan unionia vastaan Twitterissä.

– EU on erittäin protektionistinen Yhdysvaltoja kohtaan. Lopettakaa! Trump kirjoitti.

Trump oli samassa tviitissä myös innoissaan Yhdysvaltain ja Britannian käynnistämistä kauppaneuvotteluista. Britannian kanssa neuvoteltava kauppasopimus voi Trumpin mukaan muodostua ”erittäin isoksi” ja voi näin tuoda myös amerikkalaisille lisää työpaikkoja.

Yhdysvaltain sopimusneuvottelijan Robert Lighthizerin mukaan kauppaneuvotteluissa on tarkoitus luoda perusta Yhdysvaltain ja Britannian kauppasuhteille sen jälkeen, kun Britannia on eronnut EU:sta.

Valkoinen talo: Päätös oikeusministerin kohtalosta pian – Trump jatkoi Sessionsin kurmottamista

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Jim Watson

Päätös Yhdysvaltain oikeusministerin Jeff Sessionsin kohtalosta saadaan piakkoin, sanoo Valkoisen talon uusi viestintäjohtaja Anthony Scaramucci.

Presidentti Donald Trump jatkoi tänään oikeusministerinsä kurmottamista Twitterissä. Trump tviittasi Sessionsin ottaneen erittäin heikon kannan Hillary Clintonin rikoksia ja tietovuotajia kohtaan.

Trump on jo aiemmin näyttänyt turhautumisensa Sessionsiin. Trump sanoi New York Times -lehdelle, ettei olisi valinnut Sessionsia ministeriksi, jos olisi tiennyt tämän jääväävän itsensä Venäjä-tutkinnasta.

Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä – transihmisten pakkosterilisaatio loukkaa ihmisoikeuksia

Kuva: Lehtikuva-AFP

Suomi on tätä nykyä ainoa Pohjoismaa, jossa transihmiseltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä eli sterilisaatiota, jos tämä haluaa sukupuolensa vahvistetuksi.

Useat SDP:n kansanedustajat Tuula Haataisen ja Sanna Marinin johdolla ovatkin translain muuttamista ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista ajavan lakialoitteen takana. Eduskunnassa ainakin yli 80 kansanedustajaa tukee aloitetta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen mielestä asia pitäisi saada valiokunnan käsittelyyn syksyllä.

– Toivoisin, että (translaki)asia etenisi (eduskunnassa), kun se ei kerran hallituksen kautta etene. Tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni, sanoi Haatainen STT:lle.

Hänen mukaansa syksyllä selviää, mitkä ovat valiokunnan voimasuhteet asiassa ja saako aloitteen edistäminen riittävästi tukea.

Muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kysymyksessä edellä.

Translainsäädännön muuttamiseen kohdistuu paineita kansainväliseltä tasolta, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) puolestaan arvioi.

Suomi on saanut YK:n tasolta suosituksen, että pakkosterilisaatiovaatimus poistettaisiin. Saarikon mukaan Suomi valmistelee parhaillaan vastausta asiaan ulkoministeriön johdolla.

– On tunnistettava, että muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kysymyksessä edellä, Saarikko sanoo STT:lle.

Transihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Vastuuministerinä Saarikko olisi valmis parantamaan heidän oikeuksiaan lailla, mutta hallituksella ei ole yhteisymmärrystä asiasta.

– Rohkenen sanoa, että pidän tilannetta harmillisena, mutta samalla ymmärrän, että kolmen puolueen (ryhmän) hallitusyhteistyössä on asioita, jotka joillekin muodostuvat kynnyskysymyksiksi.

Myös Saarikko on allekirjoittanut lakialoitteen translain muuttamisesta.

Ihmisoikeusjärjestö Setan mielestä vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen vahvistamisessa pitäisi poistaa viipymättä.

– Transsukupuolisten ja muunsukupuolisten keskuudessa on paljon pahoinvointia, joka tulee tästä rakenteellisesta sorrosta, jota Suomen valtio harjoittaa esimerkiksi vaatimalla pakkosterilisaatiota transihmisiltä, sanoo Setan puheenjohtaja Viima Lampinen.

Loukkaa ihmisoikeuksia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä loukkaa ihmisoikeuksia.

Myös muun muassa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on ollut huolissaan Suomen translain tilasta. Hän jätti huhtikuussa Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen transihmisten pakkosterilisaatiosta ja muista ihmisoikeutta loukkaavista käytännöistä. Komissio toteaa käytännön rikkovan perusoikeuksia ja kehottaa muuttamaan sen.

– Suomen on muutettava laki heti, Kumpula-Natri totesi Demokraatille kesäkuun lopussa.

Suomessa tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat niin ikään todenneet, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus rikkoo transsukupuolisten oikeutta tasa-arvoon, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämään.

– Näen häpeällisenä, että valtionhallinto ei tällä hetkellä kunnioita kansalaisia sitä vertaa, että ottaisi tämän asian vakavasti ja edistäisi ihmisoikeuksiin perustuvaa lainsäädäntöä transihmisille, sanoo Setan Lampinen.

Nykyisessä hallitusohjelmassa ei ole linjattu translaista mitään. Hallituskauden alkupuolella silloiset hallitusryhmät sopivat, että translain muutokset eivät etene tällä kaudella.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (uv.) ei suoraan vastaa kysymykseen, miten perussuomalaisista kesällä irronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä translain muuttamiseen suhtautuu.

– Ensisijaisesti lähtökohtana on, että kaikki hallituspuolueet noudattavat hallitusohjelmaa, sanoo Mattila.

Pohjois-Korean epäillään valmistelevan uutta ohjuskoetta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un juhli onnistunutta mannertenvälistä ohjusta heinäkuun alussa.

Pohjois-Korea saattaa tehdä uuden ohjuskokeen torstaina, kertoi eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap yhdysvaltalaisiin ja eteläkorealaisiin tiedustelu- ja armeijalähteisiin vedoten.

Torstaina tulee kuluneeksi 64 vuotta Korean sodan päättymisestä.

Kyse voisi olla jälleen mannertenvälisestä ballistisesta ohjuksesta, jollaisen Pohjois-Korea laukaisi onnistuneesti heinäkuun alussa.

Yhdysvaltain rannikkovartiosto puolestaan tiedotti aikeistaan tehdä ohjustesti tulevana viikonloppuna Kodiakista Alaskasta.

Tiedotteessa kerrottiin merenkulkijoille ohjeet, mitä alueita heidän tulee välttää. Ohjustesti tehdään Narrow Capen laukaisupaikalta Kodiakin saarella, joka sijaitsee Etelä-Alaskassa.

Asiasta uutisoineen CNN:n mukaan Yhdysvallat testasi aiemmin tässä kuussa THAAD-ohjusjärjestelmää samasta paikasta.

Viestintävirasto selvittää Postin jakelu-uudisuksen lainmukaisuutta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Viestintävirasto on lähettänyt Postille selvityspyynnön toteutetusta jakelu-uudistuksesta.

Viestintäviraston apulaisjohtaja Petri Makkonen kommentoi STT:lle sähköpostitse, että lain mukaan yleispalvelukirjeet eli postimerkillä lähetetty kirjeposti on jaettava ja kerättävä viitenä päivänä viikossa. Vastausta Postilta odotetaan elokuun alkupuoliskolla, jonka jälkeen Viestintävirasto päättää jatkotoimista.

Postin jakelupäiväuudistus tuli voimaan koko Suomessa 18. heinäkuuta. Posti on lopettanut kirjeiden jakelun tiistaisin. Maanantaina postitetut kirjeet jaetaan jatkossa pääsääntöisesti keskiviikkona.

Jatkossa tiistaisin ei jaeta myöskään aikakauslehtiä, mainoksia tai ilmaislehtiä, jos kaikki alkuviikon lähetykset on saatu jaettua jo maanantain aikana.

Jakelupäivien määrä ei kuitenkaan muutu, sillä tiistaisin jaetaan yhä osa sanomalehdistä, paketit, pikakirjeet ja laboratoriolähetykset. Sanomalehtien varhaisjakelussa ei tapahdu muutoksia. Kuitattavat kirjeet ja paketit ovat noudettavissa posteista.

Uusi postilaki mahdollistaisi kolmipäiväisen jakelun taajama-alueella. Postin mukaan tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan oteta vielä käyttöön.