Lukukausimaksut portti “kovempiin aineisiin”? – Rehtori: “Miksi siitä haluttaisiin luopua?”

EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta Suomeen tulevat opiskelijat joutuvat jatkossa pulittamaan vähintään 1 500 euron lukukausimaksun opinnoistaan. Helsingin yliopistossa kaavaillaan koulutusohjelmasta riippuen 10–25 000 euron maksuja syksystä 2017.

Soittokierros neljään yliopistoon ja yhteen ammattikorkeakouluun paljastaa, että muissakin oppilaitoksissa suunnitellaan kevään mittaan apurahaohjelmia sekä kartoitetaan, mitä koulutuksia aiotaan tarjota ja mihin hintaan. Monin paikoin englanninkielisiä ohjelmia karsitaan ja keskitytään valikoitujen ohjelmien laatuun.

– Ei ole Suomen kannalta hyvä, jos ainoa vetovoimatekijämme on opintojen maksuttomuus. Pitää pystyä kilpailemaan laadulla, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen summaa.

Kun opiskelijamäärät romahtavat, emme saa verotuloja heistä ja menetämme myös heidän mukanaan tulevan aivovuodon.

Päivän sana on koulutusvienti. Siitä halutaan siivu Suomelle. Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin katsoo, että esimerkiksi maisteriohjelmat opettajakoulutuksen, metsä- ja ict-alojen sekä julkisen terveydenhuollon saralla voivat olla käypää kauppatavaraa koulutusmarkkinoilla. Melin sanoo, että yliopiston johdon ja useiden opettajienkin mielestä on kohtuullista periä ulkomaisilta opiskelijoilta korvaus koulutuksesta.

– Kysymys on siitä, onko suomalaisten veronmaksajien velvollisuus kustantaa muualta tulevan keskiluokan koulutus, Melin summaa.

Monet opiskelijajärjestöt suhtautuvat maksuihin penseästi, mutta avosylin maksuja ei oteta vastaan kaikissa yliopistoissakaan. Muutospaineita on muutenkin, sanoo Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä. Hän toki näkee mahdollisuudet, mutta haasteetkin ovat suuret. Esimerkiksi Ruotsissa opiskelijamäärät romahtivat maksujen myötä.

Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonk ry:n puheenjohtaja Hanna Huumonen pitää lukukausimaksuja lyhytnäköisenä politiikkana.

– Kun opiskelijamäärät romahtavat, emme saa verotuloja heistä ja menetämme myös heidän mukanaan tulevan aivovuodon, Huumonen muistuttaa.

Korkeakouluista kerrotaan, että oppilasmäärien romahtamiseen varaudutaan. Ruotsin esimerkki näyttää, että muutaman vuoden kuopan jälkeen opiskelijamäärät taas nousevat, rehtorit painottavat.

Korkeakouluissa uskotaan, että laatuun panostamalla ja markkinoinnilla haasteista selvitään.

– Usko ei mielestäni riitä, kun meillä on näin rajut koulutusleikkaukset. Mistä löydetään porukkaa tekemään se laatu ja markkinointi, Huumonen kysyy.

Hänestä on myös vaikea uskoa, että Suomi näyttäytyisi nyt houkuttelevana opiskelupaikkana. Huoli ei ole tuulesta temmattu. Se on huomattu Oulussa.

– Joidenkin maiden edustoista on kysytty, miten kykenemme säilyttämään laadun, kun hallitus suuntaa korkeakouluihin vähemmän resursseja ja samaan aikaan opinnoista tulee maksullisia, lukukausimaksujen tulon ajankohtaa tästä syystä outona pitävä Hentilä kertoo.

Koulutusleikkaukset vievät, mutta Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Jussi Halttunen ja Itä-Suomen yliopiston Mönkkönen muistuttavat, että laadukas koulutus, josta peritään käypä hinta, on myös omiaan tuomaan lisäresursseja oppilaitoksille. Syntyvillä varoilla voidaan kehittää koulutusta edelleen.

Lukukausimaksukeskustelussa on myös pohdittu, avattiinko nyt Pandoran lipas. Halutaanko pian maksut laajentaa muillekin kuin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville – myös suomalaisille? Esimerkiksi kokoomuksen suunnalta asiasta on kuultu sekä myönteisiä että kielteisiä kantoja.

Korkeakoulujen rehtorit viittaavat kintaalla koko porttiteorialle, että nämä lukukausimaksut johtaisivat niin sanotusti ”kovempiin aineisiin” eli lukukausimaksuihin kaikille.

– Kaikille avoin väylä koulutukseen tuloista ja taustasta riippumatta on osoittautunut niin merkittäväksi yhteiskuntaa kehittäväksi voimaksi, etten näe yhtään syytä, miksi siitä haluttaisiin luopua, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoo.

AVAINSANAT

Kaupunginjohtajat tahtovat pääkaupunkiseudulle sote-erillisratkaisun – tehtäviä ei maakunnalle

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ehdottavat sote- ja aluehallintouudistuksessa erillisratkaisua pääkaupunkiseudulle.

Kaupunginjohtajien esitys yhteisen valmistelun käynnistämiseksi valtioneuvoston kanssa menee kaupunginhallitusten käsiteltäväksi. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginhallitukset saavat asian eteensä jo maanantaina ja Kauniaisten kaupunginhallitus keskiviikkona.

Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudulle perustettaisiin lailla oma sote-toimialue, joka järjestää pääkaupunkiseudun perussote-palvelut ja sillä on mahdollisuus omaan palvelutuotantoon. Pääkaupunkiseudun kaupunkien mahdollisuus omaan palvelutuotantoon sote-peruspalveluihin säilyy.

Esityksen mukaan kaupungit voivat tuottaa sote-palvelut itse, yhteistoiminnassa tai hankkia ne ostopalveluina ulkopuolisilta. Myös yhteinen sote-alue voisi tuottaa palveluja.

Rahoituksen osalta kaupunginjohtajien ehdotuksen lähtökohta on, että erillisratkaisu tulee toteuttaa neutraalisti muuhun Suomeen nähden.

Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudun kaupunkien toimivaltaan kuuluvia tehtäviä ei siirretä uudelle maakunnalle. Osa valtion aluehallinnon palveluista resursseineen esitetään siirrettäväksi pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien järjestämis- ja tuottamisvastuulle.

Näitä tehtäviä ovat elinkeino- ja työllisyyspalvelut ja maahanmuuttajien palvelut. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä tiivistetään ja tavoitteena on tarjota asukkaille ja yrityksille mahdollisimman yhdenmukaisia palveluja.

Kaupunginjohtajat ehdottavat, että valtio ja pääkaupunkiseudun kaupungit aloittavat yhdessä erillisratkaisun mahdollistavan lainsäädännön valmistelun välittömästi.

Mikäli valtio suhtautuu ehdotukseen myönteisesti, pääkaupunkiseudun kaupungit perustavat tilapäisen, laajapohjaisen luottamushenkilöelimen, johon kaupungit nimeävät jäseniä asukasluvun ja poliittisen edustavuuden mukaan. Yhteinen toimielin päättäisi valtuustoille tehtävästä esityksestä.

Kerava ja Kirkkonummi kutsutaan mukaan erillisratkaisun valmisteluun. Ne päättävät omasta osallistumisestaan.

Kaupunginjohtajien ehdotuksen taustana ovat hallituksen 5. huhtikuuta julkistamat sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallintouudistuksen linjaukset. Niissä todetaan, että pääkaupunkiseutu muodostaa muusta maasta poikkeavan väestökeskittymän, ja että hallitus on valmis arvioimaan pääkaupunkiseudun erillisratkaisua, mikäli kaupungit tekevät asiasta yhteisen ehdotuksen.

Jos nyt tehty ehdotus toteutuu, Suomeen tulee 18 itsehallintoalueen eli maakunnan lisäksi pääkaupunkiseudun erityislainsäädäntöalue, jossa sote- ja aluehallinnon uudistus toteutetaan muusta maasta poikkeavalla tavalla.

SAK selvittää rakennusalan neuvottelutuloksen kiky-sopivuutta

eloranta-hulkko

Palkansaajakeskusjärjestö SAK selvittää rakennusalan neuvottelutuloksen yhteensopivuutta kilpailukykysopimuksen kanssa, kertoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta STT:lle. Selvitys valmistunee ensi viikolla.

Rakennusala ilmoitti eilen neuvotelleensa työehtosopimuksen, jonka ala toivoo olevan osa kilpailukykysopimusta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti kuitenkin eilen, että neuvottelutulosta ei voida laskea mukaan kilpailukykysopimuksen kattavuuden arviointiin.

– Ihan sama minulle, mitä EK ajattelee. Meillä on sopimus, jonka molempien osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet ja sillä siisti, tykkäsi EK siitä tai ei, SAK:laisen Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas ärähti eilen Demokraatille.

Apteekkialalla osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet aiemmin tällä viikolla syntyneen neuvottelutuloksen. Apteekkien työnantajaliitto kertoi, että kilpailukykysopimukseen kuuluvasta työajan pidentämisestä sovitaan alalla paikallisesti.

Kilpailukykysopimuksen kattavuus lähentelee 90:tä prosenttia, koska apteekkialan lisäksi sopu on tällä viikolla saavutettu myös finanssialalla. ICT-alalla neuvotteluja jatketaan tänään.

Maan hallitus on luvannut 515 miljoonan euron veronkevennykset, jos kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittää 90 prosentin rajan.

“Palkansaajan selkäreppu on jo täynnä” – JHL edellyttää hallitukselta sopimuksesta kiinni pitämistä

Kuva: Jukka-Pekka Flander
jhl-niemi-laine
JHL lähettää tiukat terveiset hallituksen budjettiriiheen. Kuvassa liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL edellyttää maan hallituksen pitävän lupauksensa täysimääräisesti kilpailukykysopimuksen osana kunnille luvatuista verokompensaatioista.

JHL:n hallitus korostaa, että sopimuksista ja sovituista asioista on pidettävä kiinni.

– Sopimusyhteiskunta on vaarassa, mikäli jo ennen kikyn allekirjoitustilaisuutta aletaan sovitella uusia painoja palkansaajien selkäreppuihin. Henkilöstö on kantanut kortensa kekoon kilpailukyvyn edistämiseksi jo enemmän kuin riittävästi työaikojen pidennyksellä ja lomarahojen leikkauksilla.

JHL ei tule hyväksymään yksipuolista kilpailukykysopimuksen rikkomista, eikä kuntasektorin toimintaedellytysten entisestään heikentämistä.

– Maan hallituksen budjettikaavailut eivät sisällä kunta-alalle kompensaatiota verotulomenetyksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa uhkaa tuhansille kunta-alan työpaikoille. Katsomme kokonaisuutta ja edellytämme maan hallitukselta sopimuksesta kiinni pitämistä. Sopimuksella on aina kaksi osapuolta ja molemmilla on velvollisuus toimia sovitusti.

Maan hallituksen pitää keskittyä jatkuvan kurjistamisen ja kuristamisen sijaan työelämän laadun kehittämiseen.

– Työelämän epäkohdista johtuvat taloudelliset menetykset, muun muassa ennenaikaiset eläköitymiset, sairauspoissolot, työtapaturmat, tuotannon ja palvelujen menetykset ovat useampia kymmeniä miljardia euroa vuosittain. Hallituksen pitää keskittyä jatkuvan kurjistamisen ja kuristamisen sijaan työelämän laadun kehittämiseen.

JHL:n hallitus sanoo kannanotossaan, että Suomen kilpailukyky kohenisi paremmin aidolla kehittävällä otteella kuin poukkoilevalla päätöksenteolla.

– Työelämän laatu vaikuttaa suoraan työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen ja kohentaa siten Suomen kilpailukykyä. Budjettiriihessä on taattava resursseja työelämän ja työolojen kehittämiseen. Suomelle voidaan löytää uusi, menestyksellinen suunta, mikäli kehittämistä tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja henkilöstön kanssa. Osaamista löytyy kyllä, mutta löytyykö maan hallitukselta tahtoa, se kysyy.

Apteekkialalla työajan pidennyksestä sovitaan paikallisesti

Kuva: Anna-Liisa Blomberg

Apteekkialalla kilpailukykysopimukseen kuuluvasta työajan pidentämisestä sovitaan paikallisesti, kertoo Apteekkien työnantajaliitto. Apteekkialan osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet aiemmin tällä viikolla syntyneen neuvottelutuloksen.

Kilpailukykysopimuksen kattavuus lähentelee 90:tä prosenttia, koska apteekkialan lisäksi sopu on tällä viikolla saavutettu myös finanssialalla. ICT-alan neuvottelut olivat kesken vielä eilen.

 

Soten seuraava askel selvisi virkamiehen Twitter-tililtä

LKS 20151107 Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan vaalikausiraportin 2014 julkistamistilaisuudessa 16. joulukuuta 2014. STR / LEHTIKUVA / Roni Rekomaa \Instructions: STT:N JUTTUUN Alivaltiosihteeri Pöysti: Maakuntien rajoilla joudutaan pian tekemään valintoja

Virallinen lausuntokierros sote-uudistuksesta ja maakuntalaista alkaa kuun lopussa.

Asiasta kertoi alivaltiosihteeri  Tuomas Pöysti Twitter-tilillään.

Pöysti tviittaa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) sanoneen Mikkelissä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja maakuntalakia koskeva esitysluonnos lähtee lausunnoille elokuun viimeisenä päivänä.

Aiemmin kesällä on kerrottu, että lausuntokierros kestää kymmenen viikkoa.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mielestä sote-lakien valmistelu eri tahtiin on ongelmallista. Hän kertoi näkemyksestään Yle uutisille.

Lausunnonantajat ottavat nyt kantaa soten järjestämislakiin, kun sen sijaan potilaan valinnanvapautta säätelevät pykälät ovat vasta valmisteilla.