Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Lukukausimaksut portti ”kovempiin aineisiin”? – Rehtori: ”Miksi siitä haluttaisiin luopua?”

EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta Suomeen tulevat opiskelijat joutuvat jatkossa pulittamaan vähintään 1 500 euron lukukausimaksun opinnoistaan. Helsingin yliopistossa kaavaillaan koulutusohjelmasta riippuen 10–25 000 euron maksuja syksystä 2017.

Soittokierros neljään yliopistoon ja yhteen ammattikorkeakouluun paljastaa, että muissakin oppilaitoksissa suunnitellaan kevään mittaan apurahaohjelmia sekä kartoitetaan, mitä koulutuksia aiotaan tarjota ja mihin hintaan. Monin paikoin englanninkielisiä ohjelmia karsitaan ja keskitytään valikoitujen ohjelmien laatuun.

– Ei ole Suomen kannalta hyvä, jos ainoa vetovoimatekijämme on opintojen maksuttomuus. Pitää pystyä kilpailemaan laadulla, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen summaa.

Kun opiskelijamäärät romahtavat, emme saa verotuloja heistä ja menetämme myös heidän mukanaan tulevan aivovuodon.

Päivän sana on koulutusvienti. Siitä halutaan siivu Suomelle. Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin katsoo, että esimerkiksi maisteriohjelmat opettajakoulutuksen, metsä- ja ict-alojen sekä julkisen terveydenhuollon saralla voivat olla käypää kauppatavaraa koulutusmarkkinoilla. Melin sanoo, että yliopiston johdon ja useiden opettajienkin mielestä on kohtuullista periä ulkomaisilta opiskelijoilta korvaus koulutuksesta.

– Kysymys on siitä, onko suomalaisten veronmaksajien velvollisuus kustantaa muualta tulevan keskiluokan koulutus, Melin summaa.

Monet opiskelijajärjestöt suhtautuvat maksuihin penseästi, mutta avosylin maksuja ei oteta vastaan kaikissa yliopistoissakaan. Muutospaineita on muutenkin, sanoo Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä. Hän toki näkee mahdollisuudet, mutta haasteetkin ovat suuret. Esimerkiksi Ruotsissa opiskelijamäärät romahtivat maksujen myötä.

Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonk ry:n puheenjohtaja Hanna Huumonen pitää lukukausimaksuja lyhytnäköisenä politiikkana.

– Kun opiskelijamäärät romahtavat, emme saa verotuloja heistä ja menetämme myös heidän mukanaan tulevan aivovuodon, Huumonen muistuttaa.

Korkeakouluista kerrotaan, että oppilasmäärien romahtamiseen varaudutaan. Ruotsin esimerkki näyttää, että muutaman vuoden kuopan jälkeen opiskelijamäärät taas nousevat, rehtorit painottavat.

Korkeakouluissa uskotaan, että laatuun panostamalla ja markkinoinnilla haasteista selvitään.

– Usko ei mielestäni riitä, kun meillä on näin rajut koulutusleikkaukset. Mistä löydetään porukkaa tekemään se laatu ja markkinointi, Huumonen kysyy.

Hänestä on myös vaikea uskoa, että Suomi näyttäytyisi nyt houkuttelevana opiskelupaikkana. Huoli ei ole tuulesta temmattu. Se on huomattu Oulussa.

– Joidenkin maiden edustoista on kysytty, miten kykenemme säilyttämään laadun, kun hallitus suuntaa korkeakouluihin vähemmän resursseja ja samaan aikaan opinnoista tulee maksullisia, lukukausimaksujen tulon ajankohtaa tästä syystä outona pitävä Hentilä kertoo.

Koulutusleikkaukset vievät, mutta Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Jussi Halttunen ja Itä-Suomen yliopiston Mönkkönen muistuttavat, että laadukas koulutus, josta peritään käypä hinta, on myös omiaan tuomaan lisäresursseja oppilaitoksille. Syntyvillä varoilla voidaan kehittää koulutusta edelleen.

Lukukausimaksukeskustelussa on myös pohdittu, avattiinko nyt Pandoran lipas. Halutaanko pian maksut laajentaa muillekin kuin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville – myös suomalaisille? Esimerkiksi kokoomuksen suunnalta asiasta on kuultu sekä myönteisiä että kielteisiä kantoja.

Korkeakoulujen rehtorit viittaavat kintaalla koko porttiteorialle, että nämä lukukausimaksut johtaisivat niin sanotusti ”kovempiin aineisiin” eli lukukausimaksuihin kaikille.

– Kaikille avoin väylä koulutukseen tuloista ja taustasta riippumatta on osoittautunut niin merkittäväksi yhteiskuntaa kehittäväksi voimaksi, etten näe yhtään syytä, miksi siitä haluttaisiin luopua, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoo.

AVAINSANAT

Alkoholikinan kimppuun taas huomenna – ”Jokseenkin joka ryhmässä on hajontaa”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholilakia koskevassa kiistassa ei syntynyt ratkaisua hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken tänään. Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kaikkonen totesi, ettei valmista tullut vielä.

– Jatkamme huomenna aamupäivällä. Katsotaan silloin, pääsemmekö tässä vaikeahkossa asiassa tulokseen.

Kaikkosen totesi, että osa keskustan kansanedustajista on ollut huolissaan alkoholihaittojen kasvusta, jos vähittäiskauppoihin tulee 5,5 prosentin vahvuisia tuotteita.

– Jokseenkin joka eduskuntaryhmässä on hajontaa, Kaikkonen sanoi.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Toimi Kankaanniemi totesi, että perussuomalaisten ryhmän enemmistö torjui esitetyn kompromissin. Ryhmässä haluttiin pitää kiinni vuosi sitten neuvotellusta ratkaisusta.

Alkoholilakia koskevassa kompromissiesityksessä ehdotettiin, että hallituksen lakiesitys annettaisiin sellaisenaan, mutta kansanedustajilla olisi vapaat kädet äänestää, sanoo keskustan kansanedustaja Pekka Puska. Esityksen mukaisesti esimerkiksi limuviinat olisi sallittu.

 

Apulaisoikeusasiamieheksi valittiin Pasi Pölönen

Kuva: Lehtikuva/Sari Gustafsson
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen.

Eduskunnan täysistunto on valinnut oikeustieteen tohtori Pasi Pölösen apulaisoikeusasiamieheksi lokakuun alussa alkavalle nelivuotiselle toimikaudelle.

Pölönen sai vaalissa 145 ääntä.

Pölönen työskentelee tällä hetkellä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa esittelijäneuvoksena ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisena.

 

Kansalaiset pääsevät muistelemaan Mauno Koivistoa – kaikki ovat tervetulleita

Kaikki ovat tervetulleita keskiviikkona muistelemaan äskettäin edesmennyttä presidentti Mauno Koivistoa.

Tilaisuus järjestetään 31. toukokuuta Helsingin Paasitornissa Juho Rissanen -salissa kello 15–17. Kahvia on tarjolla jo klo 14.30.

Tilaisuuden alussa puhuvat presidentti Tarja Halonen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Tilaisuuden avaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Keskustelua johdattelee Koiviston läheinen ystävä, talousmies ja entinen ministeri Seppo Lindblom.

Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 93-vuotiaana. Hänet haudattiin valtiollisin menoin helatorstaina.

Muistelutilaisuuteen voi herkistyä jo etukäteen katsomalla videolta tunnelmia Mauno Koiviston hautajaisista. Videolla soivan musiikin esittäjänä on Polyteknikkojen kuoro johtajanaan Tapani Länsiö. Videon on ohjannut ja kuvannut Kari Ylitalo ja editoinut Jarno Kivelä Jedit Oy:stä. Tuotanto on Demokraatin.

WP: Valkoisen talon viestintäjohtaja eroaa tehtävästään – Trumpin alaisuudessa vain kolme kuukautta

Kuva: afp photo/brendan smialowski
Donald Trumpin kabinetti murenee.

Yhdysvalloissa Valkoisen talon viestintäjohtaja Mike Dubke on eronnut tehtävästään, kertoo muun muassa yhdysvaltalaislehti Washington Post. Dubke ehti toimia tehtävässään vain kolme kuukautta.

Washington Post ei kerro eron syytä, mutta presidentti Donald Trumpin hallintoon on viime aikoina kohdistunut kovia paineita muun muassa Venäjä-kohun vuoksi.

Lehden mukaan Dubke jätti eroanomuksensa toissa viikolla, mutta tarjoutui jatkamaan tehtävässään Trumpin pitkän ulkomaanmatkan yli.

 

Kööpenhaminan Pieni merenneito maalattiin punaiseksi

Kööpenhaminan tunnetuin nähtävyys Pieni merenneito -patsas on joutunut ilkivallan kohteeksi. Neito oli maalattu tiistain vastaisena yönä punaiseksi. Patsaan eteen oli kirjoitettu maalilla teksti, jossa kehotettiin puolustamaan Färsaarten valaita. Saaret kuuluvat Tanskaan.

Poliisi on aloittanut patsaan töhrinnästä tutkinnan. Ketään ei toistaiseksi ole otettu kiinni.

Kivellä istuvaan neitoon on aiemmin kohdistunut ilkivaltaa. Sen pää on esimerkiksi irrotettu kaksikin kertaa.

Rantakivillä sijaitseva patsas on kuvanveistäjä Edvard Eriksenin luoma pronssiveistos. Toimeksianto tuli Carlsbergin panimosukuun kuuluneelta Carl Jacobsenilta, joka oli vuonna 1909 ihastunut H.C. Andersenin satuun perustuneeseen balettiin.

Patsaan satavuotisjuhlaa vietettiin elokuussa 2013.

STT-AFP–TT-Ritzau, Kööpenhamina

Keskustelua aiheesta