Mielipiteet

Luontoon ja torille !

Alkaa olla meille kaupunkilaisillekin sadonkorjuun aika – meinaan vaan, että marjoja ja sieniä alkaa olla metsässä ja vedenviljaakin olisi tarjolla. Eipä silti etteikö omasta pihastaan tai parvekkeeltaankin saisi sitä ja tätä. Makeat tomaatit kypsyvät meidän parvekkeella, niin että aamiaispöytään saa aina taatusti tuoreet. Yrttejäkin siellä rehottaa.

Juuri kypsyneet mustikat ovat tietysti paras aamupuuron ryydittäjä, mutten minä kovin mielelläni mene itikoitten imeksittäväksi, eikä selkäkään kykkimisestä juuri tykkää.

Torista tuli taas mieleeni muistuttaa, että purkakaa nyt ihmeessä viimeinkin vanha tavara-asemarakennus

Tammelantori on mieleiseni marjapaikka, samoin erinomainen kala-apaja. Kun pistää muutaman kympin syötiksi, niin nappaa varmasti ja mustikatkin pääsevät pakkaseen. Marjat ostan mieluiten suoraan poimijoilta. Hintakin on sopiva varsinkin, kun tietää, ettei siitä välistä kukaan trokari vedä omaan pussiinsa. Mustikoita lukuunottamatta kyllä muita marjoja poimin itsekin – metsästä ja marjatilalta.

Torista tuli taas mieleeni muistuttaa, että purkakaa nyt ihmeessä viimeinkin vanha tavara-asemarakennus Ratapihankadun tieltä. Rakennus oli jo 90-luvulla kauttaaltaan viiden sentin homeessa, eikä se sieltä häviä kovin vähillä miljoonilla. Ei siitä homesienestä juuri poimittavaksikaan ole.

Sieniäkin alkaa hiljakseen nousta.

Jos se on niin hieno rakennus kuin kauempana asuvat uskovat, niin rakennetaan vanhojen piirustusten mukaan uusi samanlainen kauppahalliksi Tammelantorille. Tulee taatusti halvemmaksi ja tuleva käyttökin on varmasti tiedossa. Itse tiedän kaupunginvaltuuston ulkopuolelta vain yhden henkilön, joka kannattaa nykyisen säilyttämistä (ja joka on allekirjoittanut sen adressinkin moneen kertaan).

Sieniäkin alkaa hiljakseen nousta. Niiden perään lähden metsään kunhan ilmat sen verran viilenevät, että kehtaa laittaa pitkälahkeisia ja -hihaisia kuteita ylleen ja sandaaleja sopivammat jalkineet. Eikä sen niin väliä ole, vaikkei saalis niin suuri olisikaan. Aina olen jaksanut itse kantaa kotiin sen mitä olen poiminutkin – usein toki täyden kopallisen.

Suosittelen!

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat