– Mitään syytä minulla ei ole siihen uskoa, ettei perustuslakivaliokunta saa asiaa käsiteltyä ja asia etene sosiaali-ja terveysvaliokuntaan. Tärkeintä on, että paketti saadaan sillä tavalla läpi, että se tulee suureen saliin äänestettäväksi, hän painotti Ylellä.

Kokoomukseen Sipilä sanoi luottavansa.

– Luotan siihen, mitä Petteri Orpo minulle sanoo. Nyt kannattaisi laajemminkin miettiä, mitä soten kaatuminen maksaa yhteiskunnallamme ja mitä se merkitsee esimerkiksi vanhustenhuollossa, jos emme saa sinne leveämpiä hartioita.

Sipilä korosti, että laissa on sovittava se, minkä pohjalle terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmä tehdään.

– Kansalaiset saattavat ihmetellä, miksei lakeja tehdä suoraan perustuslain mukaiseksi. Perustuslaki on aina tulkintaa, Sipilä muistutti.

Sipilän mukaan sotea on jauhettu nyt suurin piirtein 14 vuotta.

– Jos poliitikoilta ei onnistu näin suuren asian maaliin vieminen yhtenä kokonaisuutena, sitten on siirryttävä siihen, että sitä tehdään pala kerrallaan, hän arvioi.

Sipilä otti esille myös vanhustenhoidon laiminlyönnit, jotka ovat hänen mukaansa ehdottomasti hoivayritysten johdolla.

Hän arvioi haastattelutunnilla, että joitakin tapauksia nousee poliisitutkintaan.

Peiliin katsomisen paikka on Sipilän mukaan kansainvälisissä terveydenhoito- ja hoiva-alan yrityksissä. Veronkiertojärjestely saatiin hänen mukaansa tilkittyä, mutta jos leikitään palvelun tasolla tuloksen teon kustannuksella, silloin ollaan väärillä jäljillä.

Sipilä myönsi, että hänen oma käsityksensä hoitajamitoituksen tarpeellisuudesta on muuttunut hallituskauden aikana.

– On selvää, että hoitajia tarvitaan lisää, parempaa tapaa kuin mitoituksen kautta ei ole esitetty sen lakiin kirjaamiseksi. Kun mitoitus on 0.65 sijasta 0,7 niin silloin todennäköisesti niissä yrityksissä, joissa on menty alarajoilla, tulee nyt selkeä muutos, hän uskoi.

Sipilän mukaan käytännön tapaukset ovat osoittaneet, että osa kunnista, jotka kuitenkin ovat vastuussa vanhuspalveluista, ovat liian pieniä hoitamaan vanhustenhoidon järjestämisen.