Luulitko, että nämäkin hedelmät  liikkuvat käsipelillä varastosta kauppaan?  Ehei, tuhat rekkaa päivässä hoitaa S-ryhmän valtavaa logistiikkakeskusta Sipoossa

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
Nämäkin hedelmät tulevat Sipoosta ainakin tulevaisuudessa. Kuva Kannelmäen Prismasta.

Tavara liikkuu vinhasti S-ryhmän uuden Sipoon logistiikkakeskuksen hihnoilla eräänlaisten tarjottimien päällä. Merkinnät tuotteiden ohjaamiseksi oikeaan osoitteeseen ovat tarjottimessa, eivät tuotteessa.

– Siten hoidetaan ohjaus, että tuote menee oikeaan myymälään, kertoo S-ryhmän logistiikkayhtiön Inex Partnersin toimitusjohtaja Jari Pousi.

Hänen mukaansa muuten tuotteiden ohjaaminen olisi vaikeata. Jokainen tavarantoimittaja joutuisi merkitsemään itse jokaisen kollin automatisoitua varastoa varten.

– Tässä automaatioratkaisussa toimittajan ei tarvitse tehdä mitään omille merkinnöilleen.

Päivittäistavaroista huolehtivan logistiikkakeskuksen käyttöönotto Sipoossa on edennyt noin puoliväliin. Pitkälle automatisoidun keskuksen käyttöönotto alkoi viime vuoden kesäkuussa, ja täydessä toiminnassa sen on määrä olla ensi vuoden lopussa.

– Kun keskus on valmis, on laskettu, että alueella käy vajaat tuhat rekkaa päivässä, Pousi kertoo.
Päivittäistavarakeskus on valtava. Alueella on jo vuonna 2013 valmistunut pienempi käyttötavaroita käsittelevä varasto. Tontin laajuus on peräti lähes 100 hehtaaria.

Logistiikkakeskus aloitti kuivatavaroilla. Elokuussa mukaan tulivat hedelmät ja vihannekset. Viimeiseksi keskukseen tulevat pakasteet ensi elokuussa.

– Täällä voidaan kypsyttää kerrallaan 65 miljoonaa kiloa banaaneja, Pousi esittelee pitkää hallia.

Automaatio miellyttää työntekijää

Sipoon päivittäistavarakeskuksen pääkäyttäjä Ville Saari kertoo, että työ varastossa on muuttunut paljon verrattuna hänen aiempaan työhönsä S-ryhmän vanhassa logistiikkakeskuksessa Espoon Kilossa.

– Se, että ihminen valvoo automatiikkaa, on miellyttävää, Saari sanoo.
Automatiikka hoitaa pakkausten nostelun.

Sipoossa on töissä myös naisia.

– Toivottavasti heitä tulisi enemmänkin.

Antti Autio, STT

RKP:n ex-puheenjohtaja palaa parrasvaloihin – seuraa Jorma Ollilaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan hallitus saa uuden puheenjohtajan Carl Haglundista (38). Hän seuraa tehtävässä hallituksia yli 12 vuotta johtanutta Nokian maailmanmaineeseen aikoinaan nostanutta Jorma Ollilaa (67).

– Katson, että nyt on hyvä hetki siirtää puheenjohtajuus eteenpäin. Etla ja Eva ovat vakiinnuttaneet asemansa ja rahoituspohjansa, Ollila perustelee.

Haglund muistetaan politiikasta. Hän toimi muun muassa RKP:n puheenjohtajana vuosina 2012–2016, puolustusministerinä 2012–2015 ja europarlamentaarikkona 2009–2012.

Kauppatieteiden maisteri Haglund on poliitikkouransa jälkeen toiminut energiayhtiö Sunshine Kaidin varatoimitusjohtajana.

Haglund kertoo ottavansa tehtävän vastaan motivoituneena.

– Etlalla ja Evalla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Laadukkaalla taloudellisella tutkimuksella ja analyysillä luodaan pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle. Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää syvällistä ymmärrystä talouden rakenteista ja kehityksestä. Tässä Etla ja Eva ovat keskeisiä toimijoita, Haglund kiittelee.

Etlan ja Evan kannatusyhdistykset päättivät torstaina vahvistaa myös jäsenpohjaansa ja valita samalla kannatusyhdistysten hallituksiin uusia nimiä. Nykyisten TT-säätiön ja Elinkeinoelämän keskusliiton lisäksi myös Finanssiala, Kaupan liitto sekä Teknologiateollisuus liittyvät jäseniksi.

Kannatusyhdistysten hallituksissa jatkavat Timo Ahopelto, Bengt Holmström, Satu Huber, Kari Jordan, Matti Kähkönen, Veli-Matti Mattila, Leena Mörttinen ja Björn Wahlroos. Uutena hallitukseen valittiin Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen.

Jungner ryhtyi nyt veronkierron neuvonantajaksi – miten välttää perintövero? – Mutta luotatko tähän neuvonantajaan?

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Mikael Jungner esiintyy nyt veronkiertäjänä.

Toimitusjohtaja, entinen SDP:n puoluesihteeri, Ylen pääjohtaja ja monessa muussa mukana ollut Mikael Jungner on nyt ryhtynyt Facebookissa neuvomaan halukkaita perintöveron kiertoon. Jungner kirjoittaa:

– Miten välttää perintöverotus tyystin, ja laillisesti?

– Perinnön jättäjä perustaa yrityksen. Siirtää omaisuutta yritykseen omana pääomana. Lainaa tuota pääomaa yrityksestä perinnön saajalle. Ei tee mitään. Kolmen vuoden päästä saatava on vanhentunut. Perinnönsaaja/lainaaja saa pitää lainaamansa pääoman ilman veroseuraamuksia, Jungner neuvoo.

Jungnerin maine verokiertäjänä ei taida olla kovin tukevalla pohjalla, sillä häntä seuraavat eivät oikein tunnu keskustelussa luottavan neuvoihin.

– Onko noin? Onko tarkistettu verojuristilta, ettei ole laitonta veronkiertoa? kysyy eräskin epäilijä.

– Ei ole tarkistettu. Veronkierto voidaan purkaa, jos toimen tarkoitus on selvästi kiertää veroja. Koskeeko tuo myös toimimattomuutta, siinä se ratkaiseva kysymys, Jungner vastaa.
.

Disney ahmaisee 21st Century Foxin elokuva- ja tv-toiminnan lähes 45 miljardilla

Kuva: gigglebug entertainment
Disney julkisti Annecyn animaatio festivaalilla Ranskassa tekevänsä uuden 101 dalmatialaista -TV-sarjan, joka perustuu suomalaisten Anttu Harlinin ja Joonas Utin heille ideoimaan konseptiin. Harlinin ja Utin Gigglebug Entertainment on tunnettu Kikattava Kakkiainen tv-sarjasta.

Viihdejätti Disney kertoi torstaina ostavansa osia media-alan jätti 21st Century Foxista. Kauppasumma on lähes 45 miljardia euroa, ja se käsittää 21st Century Foxin elokuva- ja tv-toiminnan ja joitakin kansainvälisiä toimintoja.

Kauppa tehdään Disneyn osakkeilla. Lisäksi Disney kuittaa Foxin velkoja yli 11 miljardia euroa, kertoo muun muassa Variety-sivusto.
Disney sanoi tiedotteessaan, että kauppa muun muassa antaa mahdollisuuden luoda aiempaa houkuttelevampaa sisältöä. Myös kuluttajiin saadaan entistä suoremmat suhteet tavoilla, jotka heille sopivat parhaiten, sanoi Disneyn toimitusjohtaja Robert Iger.
Igerin oli määrä väistyä vuonna 2019, mutta nyt jatko venyy vuoden 2021 loppuun.

Disney on havitellut Foxin sisältöjä, jotta sillä olisi aseita taistella kilpailijoitaan kuten Netflixiä vastaan.

STT-AFP- New York

Linja-autoalalle yhteensä reilun miljoonan rapsut kilpailun rajoittamisesta

Kuva: Kari Hulkko

Markkinaoikeus on tuominnut useita linja-autoyhtiöitä, Linja-autoliiton ja Matkahuollon maksamaan yhteensä 1,1 miljoonan euron seuraamusmaksut kielletystä kilpailun rajoittamisesta. Kullekin tulee maksettavaa 100 000 euroa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto oli vaatinut linja-autoalan toimijoille yhteensä yli 30 miljoonan euron sakkoja, mutta markkinaoikeus hylkäsi osan viraston vaatimuksista.

Markkinaoikeuden mukaan yhtiöt ja liitto pyrkivät rajoittamaan kilpailua sulkemalla uudet reittiliikennevuorot Matkahuollon joidenkin palveluiden ulkopuolelle. Oikeuden mukaan toimet eivät estäneet uusien toimijoiden pääsyä markkinoille.

 

”Sote-sektorin kaavailluille säästöille voidaan sanoa hyvästit” – lähi-ja perushoitajat puhkovat hallituksen valinnanvapausesityksen

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
SuPeriin kuuluu yli 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan sote-uudistuksen valinnanvapauslakiesitys toteutuessaan nostaa merkittävästi asiakkaiden maksamia asiakasmaksuja ja heikentää hoitajien työsuhteen ehtoja.

SuPerin tänään antamassa valinnanvapauslausunnossa todetaan myös lakiesityksessä oleva ristiriita perustuslain pykälien kanssa.

SuPerin mukaan maakunnille nyt kaavailtu tehtäväkenttä on liian laaja ja siinä sosiaali- ja terveydenhuolto jää maakunnan muiden tehtävien varjoon. Ennaltaehkäisevä työ ja erityisesti kotiin annettavat palvelut tulevat kärsimään eniten. Tämä lisää merkittävästi kalliimpia korjaavia toimenpiteitä.

– Sote-sektorin kaavailluille säästöille voidaan sanoa hyvästit, toteaa puheenjohtaja Paavola.

Valinnanvapauslakiesityksen mukaan asiakas maksaa asiakassetelillä annettavasta palvelusta vain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksun. Esityksen mukaan asiakas voi halutessaan käyttää omaa rahaa ja maksaa tarvitsemansa lisäpalvelut itse.

Maakuntien rahapulan vuoksi asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit alibudjetoidaan. Asiakas pakotetaan käyttämään omia varoja riittävien ja välttämättömien palveluiden hankintaan, arvostelee SuPer.

– Perustuslain 6 §:n näkökulmasta kansalaiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa, sillä kaikilla ei ole varaa näihin lisäpalveluihin. Perustuslain 19 §:n kanssa lakiesityksessä on myös räikeä ristiriita, koska yhteiskunta ei pysty tarjoamaan kaikille riittäviä sote-palveluja.

– Tilannetta voisi kuvailla vaikka siten, että yhteiskunta tarjoaa vain näkkärin. Voin sekä makkarat maksaa asiakas itse, puheenjohtaja Paavola vertaa.

”Lakiesityksessä on myös räikeä ristiriita perustuslain 19 §:n kanssa.”

Jos valinnanvapaus koskee myös erikoissairaanhoidon palveluita, tulee maakuntien vastuulle jääviin sairaaloihin Paavolan mukaan vakava lääkäripula.

– Yksityiset sote-keskukset ostavat huippuosaajat palvelukseensa. Sairaaloilla on jatkossa suuria vaikeuksia selvitä lakisääteisistä tehtävistään. Lähi- ja perushoitajien kohdalla työehtosopimukset muutetaan selvästi nykyistä heikompiin ja heidän palkat ja muut työsuhteen ehdot huononevat.

– Tästä ilmiöstä olemme saaneet jo esimakua, kun epätyypilliset työsopimukset ja jopa nollatuntisopimukset hoitoalalla ovat yleistyneet. Mikäli valinnanvapauslain esitykset toteutuvat, niin tällaiset työsopimukset ovat SuPerin mielestä jatkossa hoitajien pääasiallisia työsopimuksia.

Mikäli uudistuksesta halutaan saada toimiva ja oikeudenmukainen, niin parhaiten se Paavolan mielestä onnistuu, kun sote-uudistus toteutetaan suurten kuntayhtymien avulla, kuten nytkin erikoissairaanhoito on järjestetty.

– Kansainvälisestikin arvioiden järjestelmämme on tehokas ja vaikuttava, mutta tilalle tuleva pirstaleinen tuottajamalli tulee sen tehokkaasti rikkomaan.

– Valinnanvapausmallissa otamme hypyn täysin tuntemattomaan ja todennäköisesti myös toimimattomaan malliin, Paavola varoittaa.

Paavolan mukaan nyt on kyseessä taistelu, jossa yritetään siirtää hoitajien palkat, kansalaisten omat sekä yhteiset verorahat yksityisten sote-yritysten omistajille ja jopa ulkomaille – ja se pitää SuPerin puheenjohtajan mukaan estää.