– Bensiinin hinta on tullut aika reilustikin viime viikkoina alas, sanoo Suomen St1:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen.

Hänen mukaansa pumppuhinnat olivat 10–15 senttiä korkeammalla ennen kuin Saudi-Arabia ja Venäjä aloittivat hintasodan muutama viikko sitten.

Wiljanen ei usko, että mitään merkittävää laskua enää tulisi.

– Itse asiassa öljyn hinnan perusteella bensahinnat olisivat voineet laskea vielä enemmän, ja lyhyellä tähtäimellä suunta lienee vielä alaspäin, von Gerich arvioi.

95-oktaanisen bensiinin keskihinta Suomessa oli viimeksi noin 1,35 euroa litralta talvella 2013–2014. Finanssikriisin syövereissä 2008–2009 se kävi 1,10 euron pinnassa.

Raakaöljyn Brent-laadun hinta kävi viimeksi nykyisellä tasolla vuonna 2002. Brentin tynnyrihinta oli alimmillaan tiistaina 22,74 dollaria, mutta hinta toipui perjantaina, kun toiveet virisivät Saudi-Arabian ja Venäjän hintasodan loppumisesta.

Raakaöljyn hinta lähti alaspäin joulukuun lopulla vajaan 70 dollarin tasolta.

Tarjonta lisääntynyt kysynnän vähentyessä

Von Gerichin mukaan öljyn hinnan suhteen tärkein ajuri on ilman muuta ollut viime kuussa alkanut Saudi-Arabian ja Venäjän hintasota, mutta koronakriisillä on toki ollut vaikutuksensa.

– Normaalimmassa talousympäristössä kysyntä voisi reagoida nopeammin matalampaan hintaan, mutta nyt tarjonta on noussut samaan aikaan, kun kysyntä on poikkeuksellisen heikkoa, von Gerich sanoo.

Wiljanen kertoo, että koronaviruksen aiheuttama etätyön lisääntyminen ja liikkumisen vähentyminen ovat vaikuttaneet bensan kysyntään. Alan yrittäjillä suuri osa kustannuksista muodostuu kiinteistä kuluista, joten bensan ja dieselin kulutuksen putoaminen vaikuttaa yritysten kannattavuuteen.

Hän arvioi, että kiinteän bensiiniveron ja arvonlisäveron osuus vähittäismyyntihinnasta on noussut jo yli 70 prosenttiin. Loput hinnasta koostuu öljyn porauksesta, jalostamisesta, kuljetuksista, varastoinnista ja jakelusta.

Liikennemäärissä laskua 30–40 prosenttia

Myös Nesteen Suomen asemaverkostosta vastaava johtaja Katri Taskinen kertoo, että polttoaineen pumppuhintaan vaikuttavat eniten öljyn maailmanmarkkinahinnat, joissa on tapahtunut iso muutos. Lisäksi valuuttakurssit ja paikallinen kilpailu määrittelevät hintatasoa.

Koronaviruksen seuraukset ovat Taskisen mukaan vaikuttaneet paljon liikennemääriin. Laskua on ollut 30–40 prosenttia ja paikoitellen enemmän.

– Etenkin, kun Uudenmaan rajat ovat kiinni, ollaan hyvin alhaisissa lukemissa. Se vaikuttaa polttoaineiden kysyntään, Taskinen arvioi.

Maantieliikenteen ohella koronavirus on vaikuttanut voimakkaasti polttoaineiden kulutukseen lentoliikenteessä, joka on pysähdyksissä etenkin Euroopassa.

Tuotanto supistuu erityisesti Yhdysvalloissa

Von Gerichin mukaan on vaikea nähdä, että raakaöljyn hinnat nousisivat merkittävästi lyhyellä tähtäimellä ilman tuotantopuolen muutoksia.

– Tietenkään uusia neuvotteluja sekä sopua Venäjän ja Saudi-Arabian välillä ei voida sulkea pois, mutta nopea sopu ei ole todennäköisin lopputulos.

Von Gerich arvioi, että näillä hinnoilla tuotanto etenkin Yhdysvalloissa vähenee. Koronakriisin jossain vaiheessa helpottaessa kysyntä elpyy, mikä tarjoaa keskipitkällä aikavälillä tukea hinnoille.