Turva – Hymy

Lylyn pormestariohjelma sai jälleen yksimieliset kiitokset

Eipä tainnut Aarne Raevaara osata ennakoida, että aiheutti protestoinnillaan kaupunginvaltuustolle täysin turhaan peräti kahden tunnin odottamisen. Paloi paitsi aikaa, mutta taisi siinä mennä eurojakin.

Tampereen kaupunginvaltuustolla oli vielä maanantaina 19. kesäkuuta edessään kohtalaisen suuri urakka jatkaessaan luottamusmiespaikkojen täyttämistä. Työ alkoi viikko sitten, jolloin niistä merkittävimmät miehitettiin. Ennen loppujen luottamusmiespaikkojen jakoa kaupunginvaltuusto sai käsiteltäväkseen pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelman ”Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere”. Ohjelma on laadittu vuosille 2017-2021.

Kun tai vaikka ohjelma onkin tehty kaikkien valtuustoryhmien yksituumaisuudella, toki siitä kunnon keskustelu virisi. Vaikka Vaihtoehto Tampere -ryhmän (VaTa) ainoa jäsen Aarne Raevaara ei ohjelmaa allekirjoittanut, se ei johtunut asiakirjan sisällöstä. Raevaara jätti signeerauksen väliin, koska ei saanut haluamaansa luottamusmiespaikkaa.

Keskustelun aloitti tai avasi itseoikeutetusti pormestari Lauri Lyly. Hän ei enää kerrannut ohjelmansa yksityiskohtia. Lyly korosti ensi töikseen, että ohjelma oli koko valtuuston aikaansaannos. Silti ohjelman isoin haaste on hänen ja monen muunkin  mielestä sen toteuttaminen.

Työllisyyden nostaminen ykkösasiaksi miellytti

Ryhmäpuheenvuoroissa useampi valtuustoryhmän puheenjohtaja kiitteli sitä, että ohjelman tärkein asia on työllisyyden kohentaminen. Siinä työssä kaupunki on saamassa vetoapua maailmantalouden käänteestä kohti parempia aikoja.

Työllisyyden koheneminen auttaa myös toisen Lylyn ohjelman päätavoitteen savuttamisessa eli kaupungin talouden vahvistamisessa ja tasapainottamisessa. Mitä enemmän ihmisiä työssä, sitä enemmän verovaroja kaupungin kassassa. Lylyn mukaan kaupungin talous pyritään hoitamaan niin, ettei parin vuoden päästä kaupungin tilaa arvioitaessa tarvitsisi turvautua verotuksen kiristämiseen.

Ja kolmanneksi kaupungin talouden koheneminen merkitsee vahvistuvaa perustaa, jolta kaupunkilaisille kyetään tarjoamaan palveluita. Mitä vahvempi taloudellinen tilanne, sen paremmat palvelut. Kaupungin vahvistuva talous mahdollistaa esimerkiksi monissa puheenvuoroissa mainittuihin kasvatukseen ja koulutukseen panostamisen aina varhaiskasvatuksesta yliopisto-opintoihin saakka. Lyly korosti myös digitaalisuuden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä niin, että sillä olisi talouden lisäksi vaikutuksia myös kaupungin vetovoimaan.

– Aika moni kaupunki kadehtii meitä, kun me puhumme kasvavan kaupungin ongelmista. Niitä on kaikkien mielestä mukavampi hoitaa kuin kuihtuvan kaupungin murheita. Korostan, että ohjelman toteuttamista pohdittaessa on pidettävä mielessä ensimmäisenä sen suuret linjaukset, Lyly sanoi.

Ryhmien puheenjohtajat kiittivät

Kokoomuksen, Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Sasi kertoi tyytyväisyytensä ohjelmaan, koska siellä on mainittu vahvasti työ ja yrittäjyys. Sasi painotti myös sitä, että vain kunnossa oleva talous takaa kaupunkilaisille asialliset palvelut.

Sasi oli tyytyväinen siihenkin, että ohjelmassa korostetaan osaamista ja koulutusta sekä ikäihmisten palveluista huolehtimista. Kaikesta huolimatta Sasi ennusti, että valtuusto joutuu tekemään kipeitäkin päätöksiä.

Ryhmäpuheenjohtaja arvosti myös sitä, että Tamperetta kehitetään kulttuuri-, urheilu- ja matkailukaupunkina. Sasi oli tyytyväinen siihenkin, että pormestariohjelmassa todetaan Tampereen olevan maan toinen metropoli ja siinä asemassa se myös pidetään. Sasin mukaan hänen ryhmänsä sitoutuu ohjelmaan.

Palvelulupaukset erityispiirre

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajan Atanas Aleksovskin mukaan pormestarisopimuksen yksi merkittävä erityispiirre on sen sisältämät palvelulupaukset.

– Joudumme tarkemmin miettimään niitä ja niiden toteuttamista. Toivottavasti palvelulupaukset näkyvät myös kaupunkistrategiasta, jonka tekemistä pormestariohjelma luonnollisesti ohjaa.

Aleksovskin mukaan sosialidemokraateillekin ykkösasia on työllisyyden kohentaminen ja koulutukseen panostaminen kaikilla tahoilla ja tasoilla.

– On tärkeää, että kaikki nuoret ovat koulunpenkillä. Sen lisäksi heille on löydettävä työpaikka. Se taas edellyttää yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin ja kaupungin välillä.

– Olemme tyytyväisiä myös siihen, ettei veronkorotuksiin lähdetty heti, vaan pyrimme ensiksi yhdessä hakemaan muita ratkaisuja kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi, Aleksovski sanoi.

Aleksovskin mukaan myös lupaus kohtuuhintaisista asunnoista on erittäin tärkeä. Sosialidemokraatit haluavat kehittää lähiöitä sekä niin niissä kuin muuallakin asuvien ikäihmisten palveluita ja harrastusmahdollisuuksia.

– Haluamme tarjota myös kaikille kaupungin nuorille harrastusmahdollisuuksia.

Vihreille ratikka tärkeä

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhäll kiitti pormestariohjelman laaja tekijäjoukkoa, mikä hänen mielestään lupaa kaupungille hyvää. Hänen mukaansa vihreitä on miellyttänyt etenkin pormestariohjelman lupaama satsaus koulutukseen.

Vihreät haluavat puheenjohtajansa mukaan turvata palvelut sote-uudistuksen siirtymävaiheessa, taata kotouttamisen onnistumisen ja huomioida kaupunkiluonnon kaupunkisuunnittelussa.

Vihreiden tavoitteisiin kuuluvat myös ratikan rakentamisen jatkaminen ja Tampereen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitäneen Ulla-Leena Alpin mukaan pormestariohjelma pitää sisällä puolueelle tärkeitä asioita, mutta riskejäkin löytyy. Ne piilevät kaupungin taloudellisessa tilanteessa ja isoissa investoinneissa.

Alpin mukaan investoinnit on ulotettava myös ihmisiin esimerkiksi köyhyyden eliminoimisella. Alppi oli huolissaan myös kaupungin henkilöstön asemasta – heidän johtamisestaan työssä.

Lassi Kaleva puolestaan kertoi Perussuomalaisten olevan pormestariohjelman takana oli puolue sitten valtakunnan tasolla millaisessa tilassa tahansa. Parinkymmenen kansanedustajan loikkaus puolueesta ei vaikuta paikallispolitiikan tekoon. Kalevan mukaan Perussuomalaiset ovat edelleen Lauri Lylyn pormestariohjelman takana.

Lyhyestä virsi kaunis

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jouni Ovaska piti lyhyimmän ryhmäpuheenvuoron, jossa hän kiitteli ensi töikseen Lauri Lylyä ja Atanas Aleksovskia hyvästä yhteistyöstä. Ovaska kertoi, ettei hän puhuisi enää edes valtakoalitiosta, kun VaTa:n Aarne Raevaarakin on ”jollain lailla” yhteistyössä mukana.

Tampereen Puolesta ryhmän  Yrjö Schafeitel jakoi myös kiitosta neuvottelijoille. Schafeitel oli huolissaan kaupungin heikosta  taloudesta, jota on ruokkinut 1970-luvulla alkanut rakenteellinen työttömyys. Niinpä hänen mielestään nyt on aika käydä käsiksi tähän ongelmaan.

Schafeitelin mukaan Tapun ryhmä on pormestariohjelman toteuttamisessa innolla mukana, vaikka kaupungin talous huolestuttaakin.

VaTan Aarne Raevaraakin kertoi suhtautuvansa myönteisesti pormestariohjelmaan siksikin, että hän oli saanut sinne omia kirjauksiaan.

Keskustelun lopuksi Lyly kiitteli valtuutettuja rakentavasta ja hyvästä keskustelusta. Lylyn tulkinta valtakoalition suuruudesta oli 66,5 valtuutettua, kun valtuuston vahvuus on 67. Hänen mielestään Raevaara on pormestarin ohjelman hyväksynyt, vaikka ei ole sitä allekirjoittanut. Siten Raevaara on mukana ohjelmassa ainakin toisella jalallaan.

Lisäksi Lyly korosti voimakkaasti, että hän haluaa olla koko kaupungin ja kaikkien tamperelaisten pormestari.

Noin kolmen tunnin keskustelun jälkeen valtuusto merkitsi ohjelman tiedoksi. Tarkoitus on, että ohjelma otetaan huomioon kaupungin eri toiminnoissa ja laadittaessa uutta kaupunkistrategiaa.

Demariedustajat jaossa olleisiin luottamusmiespaikkoihin

Pormestariohjelmasta käydyn keskustelun jälkeen päästiin täyttämään vielä vapaana olevia luottamusmiespaikkoja. Aarne Raevaara järjesti sanojensa mukaan valtuutetuille liikuntaa äänestyttämällä kaupunginvaltuutettuja valinnoista.

Raevaaraan protestilla ei ollut vaikutusta valintoihin. Valinnat tehtiin kuten enemmistö oli sopinut. Ääntenlaskuun kului parisen tuntia. Taisi Raevaaralta mennä joidenkin mielestä se puolikaskin paikka valtakoalitiosta, vaikka Raevaara ei äänestysehdotusta tehdessään tainnut ymmärtääkään sen kestoa ja hintaa.

Sosialidemokraattien edustajat alla olevissa luottamusmieselimissä ovat:

Sara Hildénin taidemuseon johtokunnassa Jyrki Liikka (varalla Pilvi Kuitu), Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa puheenjohtajana Risto Ilomäki (Jari Tero) ja Anne Tervo (Anne Liimola) ja Tampereen Vesi Liikelaitoksessa puheenjohtajana Esa Kanerva ( Ville Peltola), Helena Nieminen (Eija Kamppuri) ja Erkki Salopino (Veikko Tervo).

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokuntaan sosialidemokraattien edustajiksi nimitettiin varapuheenjohtajaksi Joanna Leino ( Leena Heino), Tommi Surakka (Pentti Herranen) ja Risto Kajanto (Jari Paulamäki).

Tampereen Tilakeskus Liikennelaitoksen johtokuntaan valituksi tulivat demarien edustajat Vesa Koskinen (Jyrki Koskinen) ja Kirsti Viljanen (Iida Viljanen), Tampereen Voimia Liikelaitoksen johtokuntaan Eija Kamppuri (Paula Virolainen) ja Tero Mettinen (Jukka Halonen).

Sisä-Suomen poliisilaitoksen neuvottelukunnassa sosialidemokraatteja edustaa Marko Saarinen (Katja Kinnunen) ja kiinteistötoimitusten uskotuksi mieheksi valittiin Marjo Niemenmaa. Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehiksi valittiin Päivi Karjalainen, Terhi Leino, Marko Niemi, Aila Dündar-Järvinen, Marie Kuusinen, Ismo Leppänen ja Tapani Lahtiperä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston tamperelaiset demariedustajat ovat Pekka Anttila (Janne Niiniharju) ja Ulla Kampman (Aila Dündar-Järvinen) ja Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksessa sosialidemokraatteja edustavat puheenjohtajana Anneli Kivistö ja Pekka Anttila.

Kaikki luottamusmiespaikkoja ei vieläkään saatu täytetty, koska niistä päättävät muutkin toimielimet kuin valtuusto – esimerkiksi lautakunnat valitsevat jäsenet mahdollisiin jaostoihinsa tai vastaaviin sen jälkeen, kun ne pääsevät aloittamaan työnsä.

Keskustelua aiheesta

Inna Rokosa esittää mielenterveysambulanssia Tampereelle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Varsinais-Suomessa on hyviä kokemuksia mielenterveysambulanssista.

Kaupunginvaltuutettu Inna Rokosa (sd.) teki maanantaina Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen mielenterveysambulanssin hankkimiseksi Tampereelle.

– Tiedetään, että mitä nopeammin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin sairastunut ihminen saa tarvitsemaansa apua ja tukea, sitä vähemmän ongelmat ehtivät vakavoitua. Tällöin myös niiden hoitaminen on vähemmän kivuliasta. Tämän lisäksi esimerkiksi itsemurhavaarassa oleva ihminen tarvitsee apua välittömästi. Mielenterveysambulanssi vastaisi tähän tarpeeseen, Rokosa perustelee.

Tampereen alueella toimiva mielenterveysambulanssi tarjoaisi Rokosan mukaan apua akuutteihin mielenterveysongelmiin. Ambulanssin voisi hälyttää paikalle sairastunut itse, hänen omaisensa, ammattilainen tai kuka tahansa sivullinen. Ambulanssi näyttäisi ulospäin tavalliselta ambulanssilta, jotta psyykkisesti sairastuneen leimautuminen voitaisiin mahdollisimman pitkälle välttää.

Varsinais-Suomessa hyviä kokemuksia

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on Rokosan mukaan kolmivuotisen pilotin jälkeen vakiinnutettu lasten mielenterveysambulanssin toiminta pysyvästi. Tarkoituksena on, että hoitojaksot osastoilla vähenisivät, ja lapsi saisi avun siellä, missä hän asuu ja elää.

– Tukholmassa taas on vakiinnutettu kaksivuotisen hankkeen myötä psykiatrinen ambulanssi tulosten ollessa erittäin positiivisia. Tukholman psykiatrisen ambulanssin tavoitteena on ehkäistä itsemurhia ja päästä tekemään psyykkinen arvio suoraan paikan päälle. Ambulanssin henkilökuntaan kuuluu kaksi psykiatrista erikoissairaanhoitajaa ja ensihoitaja. Joskus apuna tarvitaan myös poliisia.

– Psykiatrisen ambulanssin vastuulla on Tukholman läänin 2,3 miljoonaa asukasta. Sen toiminta maksaa hieman yli 600 000 euroa vuodessa. Tukholman malli vähentää tavallisissa ambulansseissa ja psykiatrisilla poliklinikoilla tapahtuvaa työtä. Tukholmassa poliklinikkakäynti maksaa usein enemmän kuin psykiatrisen ambulanssin tarjoama apu, Rokosa jatkaa.

Tukholmassa noin kolmannes itsemurhavaarassa olleista ihmisistä voidaan jättää psykiatrisen ambulanssikäynnin jälkeen kotiin. Yksikään heistä ei ole tehnyt itsemurhaa kuukauden sisällä käynnistä.

Suomessa tehtiin yhteensä 731 itsemurhaa vuonna 2015. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden itsemurhan hinta on lähes kaksi miljoonaa euroa. Kaikista tärkein tavoite on aloitteen tekijän mukaan inhimillisen kärsimyksen ja tuskan vähentäminen sekä yhä useamman elämän pelastaminen.

Rokosa esittää aloitteessaan, että Tampereen kaupunki perustaa yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa mielenterveysambulanssin kolmen vuoden pilottijakson ajaksi.

– Edelleen esitän, että mikäli pilottijakson aikana saadut tulokset ovat positiivisia, mielenterveysambulanssin toiminta vakiinnutetaan.

Keskustelua aiheesta

Tuula Haatainen hämmästeli Tampereen Työväen Teatterin pudottamista pois päänäyttämöiden joukosta

Kansanedustaja Jukka Gustafsson, emeritusrauhantutkija Unto Vesa, presidenttiehdokas Tuula Haatainen, pormestari Lauri Lyly, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, puoluesihteeri Antton Rönnholm ja Tampereen sos. dem. kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen kuuntelivat salin täyttäneen yleisön kera Ahti Jokista, Ilmo Korhosta ja Vesa Tuomea.

– Sivistys on ihmiseksi tulemista. Näin kirjoittaa filosofi Eero Ojanen julkaisussaan nimeltä ”Onko meillä malttia sivistykseen?”

Ojasta siteeraten aloitti puheenvuoronsa SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen perjantai-iltana Tampereella Työväenmuseo Werstalla pidetyssä Rauhanjuhlassa.

– Sivistykseen kuuluu tietoinen pyrkimys luoda nimenomaan kulttuuria ja vieläpä tiettyjen päämäärien mukaista kulttuuria, hän jatkoi.

Haatainen kertoi pohtineensa asiaa, kun kuuli, että Tampereen Työväen Teatteri ollaan pudottamassa pois kansallisten päänäyttämöiden joukosta. Haatainen tietää, että kahden miljoonan leikkaus teatterin budjetista merkitsee päänäyttämön sulkemista.

– Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Tampere oli vuosisata sitten tuon surullisen tapahtuman keskellä – päänäyttämönä. Jo siksi valtionosuustyöryhmän uudistamista miettivän työryhmän esitys on käsittämätön.

– Se osoittaa, kuinka tärkeätä on ymmärtää historiaa. Toivon, että tämä asia ei etene esityksen mukaiseen päätökseen.

Ilmaston muutos otettava vakavasti

Haatainen sanoi puhuneensa vaalikampanjansa aikana laajasta turvallisuudesta, jota uhkaavat muun muassa ilmastonmuutos sekä yhteiskunnan jäseniä eriarvoiseen asemaan saattava kehitys.

– Ilmastonmuutoksen estämiseen meillä on keinoja, jotka kaikkien valtioiden johtajien on otettava vakavasti. Suomen on oltava kokoaan suurempi toimija kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Haatainen kertoi, että Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu kolmessakymmenessä vuodessa 2,5 miljardiin ihmiseen. Heistä puolet on alle 25-vuotiaita.

– Kun ihmisillä ei ole puhdasta vettä eikä ruokaa, ei työtä, ei mahdollisuutta kouluttautua, he lähtevät liikkeelle. Rajojen sulkeminen ei auta. Meidän täytyy puuttua syihin, jotka mainitunlaiseen kehitykseen vaikuttavat.

Haataisen mielestä EU:n on oltava johtava voima yhteiskunnallisen vakauden luomisessa ja edistämisessä.

– On panostettava niin ruuan tuotantoon, puhtaasen veteen kuin koulutukseenkin. Etenkin naisten ja tyttöjen osaamiseen on sijoitettava.

Haatainen tervehti pirkanmaalaisia

Presidenttiehdokkas Tuula Haatainen, puolueen puheenjohtaja Antti Rinne ja puoluesihteeri Antton Rönnholm vierailivat perjantaina Pirkanmaalla. Puolenpäivän aikaan he olivat Sastamalassa kaupungin torilla ja iltapäivällä Nokialla.

Illansuussa ennen Rauhanjuhlaa Haatainen ja SDP:n johto olivat tavattavissa SDP:n vaalimökillä Tampereen Keskustorilla. Rauhanjuhlan jälkeen Haatainen poikkesi Demarinuorten vohvelikahveilla Tuula Haataisen vaalikahvilassa. Kahvila löytyy osoitteesta Kauppakatu 3. Kahvila on auki iltapäivisin kello 14.00 lähtien. Kaikki vieraat ovat tervetulleita.

Keskustelua aiheesta

Rauhantutkija Unto Vesa: Tuula Haatainen on perehtynyt vuosikymmeniä aseidenriisuntaan, turvallisuus- ja rauhanpolitiikkaan

Rauhantutkija Unto Vesa tietää Tuula Haataisen olleen mukana kansainvälisen politiikan pyörteissä jo vuosikymmeniä nuoruudestaan huolimatta.

Presidenttiehdokas Tuula Haataisen Rauhanjuhlassa perjantaina puhunut rauhantutkija Unto Vesa hämmästeli median SDP:n presidenttiehdokkaasta luomaa kuvaa. Media on Vesan mielestä keskittynyt yksipuolisesti Haataisen työkokemukseen muun muassa sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja koulutusasioiden asiantuntijana. Vaikka mainituista kokemuksista, joita harva yksilö kykenee elämänsä aikana hankkimaan, ei pitäisi presidentinkään tehtävissä olla mitään haittaa, jotakin on silti unohtunut.

– Minulla oli ilo ja kunnia tutustua Tuulaan kolmekymmentä vuotta sitten, New Yorkissa YK:ssa. Tuula oli Suomen valtuuskunnan jäsen YK:n aseidenriisunnan erityisistunnossa. Pari vuotta myöhemmin hän oli jäsen Suomen YK-valtuuskunnassa. Lisäksi hän on toiminut vuosien ajan Suomen YK-liiton johtotehtävissä.

Vesan mukaan Haataisen näkemykset turvallisuus- ja rauhanpoliittisista kysymyksistä ovat usean vuosikymmenen omakohtaisen työn, perehtymisen ja osallistumisen lujittamalla vankalla pohjalla.

– Tuo aikaperspektiivikin kertoo meille sen, että kun hän puhuu YK:n merkityksestä, ihmiskuntapolitiikasta, kehityksestä, ympäristökysymyksistä ja ihmisoikeuksista, hän puhuu niistä asiantuntemuksella ja – nuoresta iästään huolimatta – jo vuosikymmenien kokemuksella.

Syytä korostaa

Unto Vesan mielestä edellä mainittuja Haataisen presidentin tehtäviin pätevöittäviä tehtäviä ja kokemuksia on syytä korostaa, koska mediassa on luotu kuvaa, jonka mukaan Haatainen ei tuntisi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvia asioita.

– Tuula Haatainen on ollut jo varhain etujoukoissa toimimassa paremman maailman puolesta: YK:ssa, EU:ssa, Sosialistisessa internationaalissa, Pojoismaiden neuvostossa, kansanedustajana, ministerinä ja kansalaisjärjestöaktiivina.

Keskustelua aiheesta

Pormestari Lauri Lyly: Ylen vaalikonekin vahvisti valintani – Tuula!

Tampereen kaupungin tervehdyksen presidenttiehdokas Tuula Haataisen Rauhanjuhlaan toi pormestari Lauri Lyly (kuvassa keskellä). Mukana juhlassa olivat myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (vas) ja puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Tampereen kaupungin tervehdyksen SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haataisen Rauhanjuhlaan toi pormestari Lauri Lyly. Pormestari kertoi halunneensa  kokeilla, oliko Ylen vaalikone samaa mieltä hänen omasta ehdokasvalinnastaan presidentiksi.

– Tuloksena oli 98 prosenttisesti Tuula.

Lylyn mukaan Suomi on yhteiskunta, josta oikeudenmukaisella tulonjaolla ja tasa-arvoa lisäämällä on rakennettu maailman vakain maa.

– Eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus ovat rauhan vastakohdan siemeniä, Lyly totesi tervehdyksessään.

Yksisilmäisyydelle ei Lylyn mukaan ole sijaa moniarvoisessa, tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta vaalivassa yhteiskunnassa. Sen sijaan yksituumaisuuden soisi hänen mukaansa kasvavan.

– Yksituumaisuus merkitsee ennen kaikkea yhteistä tahtoa ja yhdessä valitun päämäärän tavoittelua. Hajaannuksen ja kahtiajaon sijasta meidän tulisi globaalissa kilpailutilanteessa etsiä yhteisiä vahvuuksiamme. Keskittyä olemaan paras meidän ydinalueillamme: Koulutuksessa, sosiaalipolitiikassa, tasa-arvossa, teknologian soveltamisessa, bioteollisuudessa ja sopimisen kulttuurissa.

Alle kolmekymppisiä syrjäytyneitä 69 000

Lylyn mukaan epätasa-arvo on osa nykyistäkin Suomea. Suomessa on arvioiden mukaan 69 000 alle 30-vuotiasta syrjäytynyttä nuorta. Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen lisääntyvät ja periytyvät.

– Työttömien lapsilla on suurempi todennäköisyys joutua aikuisina itsekin työttömiksi. Korkeakoulututkinto ei enää takaa varmaa ja pysyvää työpaikkaa. Jo toisen asteen opintojen kustannukset ovat osalle nuoria este opiskella ja jatkaa opintoja.

– Uudesta sukupolvesta ei enää automaattisesti tule edellistä koulutetumpaa. Yhteiskuntaluokasta toiseen nouseminen on vaikeutunut. Tähän ongelmaan on puututtava ja se on ratkaistava.

Turvaverkot luovat vapautta

Lylyn mukaan epäoikeudenmukaisuuden kitkeminen on sosialidemokraattien tehtävä.

– Jokaisella ihmisellä on oltava vapaus kasvaa taitojensa ja kykyjensä mittoihin. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkojen varassa ihmisillä on oltava mahdollisuus kouluttautua ja päästä osaksi yhteiskuntaa. Saada vapaus elää hyvää elämää.

Vapauksia ei Lylyn mukaan ole saatu. Niitä on vaadittu. Niistä on neuvoteltu.

– Oikeus päivähoitoon ei ole syntynyt itsestään. Lakia kahdeksantunnin työpäivästä on taannoin jouduttu vaatimaan kaduilla. Asioista on neuvoteltu. Tahto ja halu etsiä kompromisseja ovat edistäneet myös rauhaa.

– Me haluamme rakentaa vakaata hvyinvointiyhteiskuntaa.

Keskustelua aiheesta

VOS-työryhmän rahoitusleikkuri osuu vain Tampereen Työväen Teatteriin

Kuva: Ismo Alhoniemi
Kulttuurin valtionosuustyöryhmän mielestä Tampereen Työväen Teatterin kansallisnäyttämön asema tulisi poistaa.

Kulttuurin valtionosuustyöryhmä esittää opetusministeriölle, että Tampereen Työväen Teatterin kansallisnäyttämön asema tulisi poistaa. Tämä tarkoittaisi kahden miljoonan euron leikkausta teatterin budjettiin. Muiden kansallisnäyttämön asemassa olevien teattereiden asemaan tai rahoitukseen ei esityksessä puututa.

– Onko tarkoitus, että teatteripääkaupunki Tampere ja TTT toimivat VOS-uudistuksen ainoina rahoittajina? Ehdotus pudottaisi tamperelaisen puheteatterin rahoitusta kaikkiaan 24 prosenttia. TTT:lle se tarkoittaa 20 prosentin leikkausta koko vuosibudjettiin. Ehdotus vaarantaa TTT:n toiminnan, erityisesti Suuren näyttämön osalta, ja Tampereen aseman maamme teatteripääkaupunkina, teatterinjohtaja Maarit Pyökäri hämmästelee esitystä TTT:n asiaa koskevassa tiedotteessa.

TTT on Suomen kolmanneksi suurin teatteri ja suurin teatteri pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ehdotuksessa puututaan erityisesti maakuntien esittävän taiteen mahdollisuuksiin.

– Ehdotus on aluepoliittinen katastrofi ja ristiriidassa työryhmän omien periaatteiden kanssa. Työryhmän yksi teeseistä oli nimenomaan taiteen alueellinen saavutettavuus. Miten tämä toteutuu, jos leikkaukset kohdistuvat siihen ainoaan kansallisnäyttämöön, joka toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Pyökäri kysyy.

Ehdotus ei ole yksimielinen

Pyökari muistuttaa, että työryhmän ehdotus ei ollut yksimielinen ja leikkauksen vaikutukset näyttävät jääneen kokonaan selvittämättä. Asian jatkovalmistelussa tulisi perehtyä tarkemmin teatterin toimintaan ja sen tehokkuuteen.

– Olemme valtion erityistukea nauttivista kansallisnäyttämöistä kustannustehokkain. TTT:n pääsylippua tuettiin vuonna 2016 noin 54 eurolla, kun vastaava luku oli Kansallisteatterissa 60 euroa, Svenska Teaternissa 123 euroa ja Kansallisoopperassa 184 euroa.

Tampereen Työväen Teatteria voi pitää Pirkanmaan suurimpana kulttuurilaitoksena. Katsojia teatterissa on vuosittain noin 145 000. Teatteri tuottaa matkailutuloa Tampereelle noin 3-4 miljoonaa. Se on myös huomattava työllistäjä. Teatterissa työskentelee vuosittain liki 400 työntekijää. Teatterilla on myös erittäin laaja yhteistyöverkosto.

Keskustelua aiheesta