Uutiset

Lylyn pormestariohjelma sai jälleen yksimieliset kiitokset

Eipä tainnut Aarne Raevaara osata ennakoida, että aiheutti protestoinnillaan kaupunginvaltuustolle täysin turhaan peräti kahden tunnin odottamisen. Paloi paitsi aikaa, mutta taisi siinä mennä eurojakin.
Eipä tainnut Aarne Raevaara osata ennakoida, että aiheutti protestoinnillaan kaupunginvaltuustolle täysin turhaan peräti kahden tunnin odottamisen. Paloi paitsi aikaa, mutta taisi siinä mennä eurojakin.
Eipä tainnut Aarne Raevaara osata ennakoida, että aiheutti protestoinnillaan kaupunginvaltuustolle täysin turhaan peräti kahden tunnin odottamisen. Paloi paitsi aikaa, mutta taisi siinä mennä eurojakin.

Tampereen kaupunginvaltuustolla oli vielä maanantaina 19. kesäkuuta edessään kohtalaisen suuri urakka jatkaessaan luottamusmiespaikkojen täyttämistä. Työ alkoi viikko sitten, jolloin niistä merkittävimmät miehitettiin. Ennen loppujen luottamusmiespaikkojen jakoa kaupunginvaltuusto sai käsiteltäväkseen pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelman ”Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere”. Ohjelma on laadittu vuosille 2017-2021.

Kun tai vaikka ohjelma onkin tehty kaikkien valtuustoryhmien yksituumaisuudella, toki siitä kunnon keskustelu virisi. Vaikka Vaihtoehto Tampere -ryhmän (VaTa) ainoa jäsen Aarne Raevaara ei ohjelmaa allekirjoittanut, se ei johtunut asiakirjan sisällöstä. Raevaara jätti signeerauksen väliin, koska ei saanut haluamaansa luottamusmiespaikkaa.

Keskustelun aloitti tai avasi itseoikeutetusti pormestari Lauri Lyly. Hän ei enää kerrannut ohjelmansa yksityiskohtia. Lyly korosti ensi töikseen, että ohjelma oli koko valtuuston aikaansaannos. Silti ohjelman isoin haaste on hänen ja monen muunkin  mielestä sen toteuttaminen.

Työllisyyden nostaminen ykkösasiaksi miellytti

Ryhmäpuheenvuoroissa useampi valtuustoryhmän puheenjohtaja kiitteli sitä, että ohjelman tärkein asia on työllisyyden kohentaminen. Siinä työssä kaupunki on saamassa vetoapua maailmantalouden käänteestä kohti parempia aikoja.

Työllisyyden koheneminen auttaa myös toisen Lylyn ohjelman päätavoitteen savuttamisessa eli kaupungin talouden vahvistamisessa ja tasapainottamisessa. Mitä enemmän ihmisiä työssä, sitä enemmän verovaroja kaupungin kassassa. Lylyn mukaan kaupungin talous pyritään hoitamaan niin, ettei parin vuoden päästä kaupungin tilaa arvioitaessa tarvitsisi turvautua verotuksen kiristämiseen.

Ja kolmanneksi kaupungin talouden koheneminen merkitsee vahvistuvaa perustaa, jolta kaupunkilaisille kyetään tarjoamaan palveluita. Mitä vahvempi taloudellinen tilanne, sen paremmat palvelut. Kaupungin vahvistuva talous mahdollistaa esimerkiksi monissa puheenvuoroissa mainittuihin kasvatukseen ja koulutukseen panostamisen aina varhaiskasvatuksesta yliopisto-opintoihin saakka. Lyly korosti myös digitaalisuuden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä niin, että sillä olisi talouden lisäksi vaikutuksia myös kaupungin vetovoimaan.

– Aika moni kaupunki kadehtii meitä, kun me puhumme kasvavan kaupungin ongelmista. Niitä on kaikkien mielestä mukavampi hoitaa kuin kuihtuvan kaupungin murheita. Korostan, että ohjelman toteuttamista pohdittaessa on pidettävä mielessä ensimmäisenä sen suuret linjaukset, Lyly sanoi.

Ryhmien puheenjohtajat kiittivät

Kokoomuksen, Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Sasi kertoi tyytyväisyytensä ohjelmaan, koska siellä on mainittu vahvasti työ ja yrittäjyys. Sasi painotti myös sitä, että vain kunnossa oleva talous takaa kaupunkilaisille asialliset palvelut.

Sasi oli tyytyväinen siihenkin, että ohjelmassa korostetaan osaamista ja koulutusta sekä ikäihmisten palveluista huolehtimista. Kaikesta huolimatta Sasi ennusti, että valtuusto joutuu tekemään kipeitäkin päätöksiä.

Ryhmäpuheenjohtaja arvosti myös sitä, että Tamperetta kehitetään kulttuuri-, urheilu- ja matkailukaupunkina. Sasi oli tyytyväinen siihenkin, että pormestariohjelmassa todetaan Tampereen olevan maan toinen metropoli ja siinä asemassa se myös pidetään. Sasin mukaan hänen ryhmänsä sitoutuu ohjelmaan.

Palvelulupaukset erityispiirre

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajan Atanas Aleksovskin mukaan pormestarisopimuksen yksi merkittävä erityispiirre on sen sisältämät palvelulupaukset.

– Joudumme tarkemmin miettimään niitä ja niiden toteuttamista. Toivottavasti palvelulupaukset näkyvät myös kaupunkistrategiasta, jonka tekemistä pormestariohjelma luonnollisesti ohjaa.

Aleksovskin mukaan sosialidemokraateillekin ykkösasia on työllisyyden kohentaminen ja koulutukseen panostaminen kaikilla tahoilla ja tasoilla.

– On tärkeää, että kaikki nuoret ovat koulunpenkillä. Sen lisäksi heille on löydettävä työpaikka. Se taas edellyttää yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin ja kaupungin välillä.

– Olemme tyytyväisiä myös siihen, ettei veronkorotuksiin lähdetty heti, vaan pyrimme ensiksi yhdessä hakemaan muita ratkaisuja kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi, Aleksovski sanoi.

Aleksovskin mukaan myös lupaus kohtuuhintaisista asunnoista on erittäin tärkeä. Sosialidemokraatit haluavat kehittää lähiöitä sekä niin niissä kuin muuallakin asuvien ikäihmisten palveluita ja harrastusmahdollisuuksia.

– Haluamme tarjota myös kaikille kaupungin nuorille harrastusmahdollisuuksia.

Vihreille ratikka tärkeä

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhäll kiitti pormestariohjelman laaja tekijäjoukkoa, mikä hänen mielestään lupaa kaupungille hyvää. Hänen mukaansa vihreitä on miellyttänyt etenkin pormestariohjelman lupaama satsaus koulutukseen.

Vihreät haluavat puheenjohtajansa mukaan turvata palvelut sote-uudistuksen siirtymävaiheessa, taata kotouttamisen onnistumisen ja huomioida kaupunkiluonnon kaupunkisuunnittelussa.

Vihreiden tavoitteisiin kuuluvat myös ratikan rakentamisen jatkaminen ja Tampereen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitäneen Ulla-Leena Alpin mukaan pormestariohjelma pitää sisällä puolueelle tärkeitä asioita, mutta riskejäkin löytyy. Ne piilevät kaupungin taloudellisessa tilanteessa ja isoissa investoinneissa.

Alpin mukaan investoinnit on ulotettava myös ihmisiin esimerkiksi köyhyyden eliminoimisella. Alppi oli huolissaan myös kaupungin henkilöstön asemasta – heidän johtamisestaan työssä.

Lassi Kaleva puolestaan kertoi Perussuomalaisten olevan pormestariohjelman takana oli puolue sitten valtakunnan tasolla millaisessa tilassa tahansa. Parinkymmenen kansanedustajan loikkaus puolueesta ei vaikuta paikallispolitiikan tekoon. Kalevan mukaan Perussuomalaiset ovat edelleen Lauri Lylyn pormestariohjelman takana.

Lyhyestä virsi kaunis

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jouni Ovaska piti lyhyimmän ryhmäpuheenvuoron, jossa hän kiitteli ensi töikseen Lauri Lylyä ja Atanas Aleksovskia hyvästä yhteistyöstä. Ovaska kertoi, ettei hän puhuisi enää edes valtakoalitiosta, kun VaTa:n Aarne Raevaarakin on ”jollain lailla” yhteistyössä mukana.

Tampereen Puolesta ryhmän  Yrjö Schafeitel jakoi myös kiitosta neuvottelijoille. Schafeitel oli huolissaan kaupungin heikosta  taloudesta, jota on ruokkinut 1970-luvulla alkanut rakenteellinen työttömyys. Niinpä hänen mielestään nyt on aika käydä käsiksi tähän ongelmaan.

Schafeitelin mukaan Tapun ryhmä on pormestariohjelman toteuttamisessa innolla mukana, vaikka kaupungin talous huolestuttaakin.

VaTan Aarne Raevaraakin kertoi suhtautuvansa myönteisesti pormestariohjelmaan siksikin, että hän oli saanut sinne omia kirjauksiaan.

Keskustelun lopuksi Lyly kiitteli valtuutettuja rakentavasta ja hyvästä keskustelusta. Lylyn tulkinta valtakoalition suuruudesta oli 66,5 valtuutettua, kun valtuuston vahvuus on 67. Hänen mielestään Raevaara on pormestarin ohjelman hyväksynyt, vaikka ei ole sitä allekirjoittanut. Siten Raevaara on mukana ohjelmassa ainakin toisella jalallaan.

Lisäksi Lyly korosti voimakkaasti, että hän haluaa olla koko kaupungin ja kaikkien tamperelaisten pormestari.

Noin kolmen tunnin keskustelun jälkeen valtuusto merkitsi ohjelman tiedoksi. Tarkoitus on, että ohjelma otetaan huomioon kaupungin eri toiminnoissa ja laadittaessa uutta kaupunkistrategiaa.

Demariedustajat jaossa olleisiin luottamusmiespaikkoihin

Pormestariohjelmasta käydyn keskustelun jälkeen päästiin täyttämään vielä vapaana olevia luottamusmiespaikkoja. Aarne Raevaara järjesti sanojensa mukaan valtuutetuille liikuntaa äänestyttämällä kaupunginvaltuutettuja valinnoista.

Raevaaraan protestilla ei ollut vaikutusta valintoihin. Valinnat tehtiin kuten enemmistö oli sopinut. Ääntenlaskuun kului parisen tuntia. Taisi Raevaaralta mennä joidenkin mielestä se puolikaskin paikka valtakoalitiosta, vaikka Raevaara ei äänestysehdotusta tehdessään tainnut ymmärtääkään sen kestoa ja hintaa.

Sosialidemokraattien edustajat alla olevissa luottamusmieselimissä ovat:

Sara Hildénin taidemuseon johtokunnassa Jyrki Liikka (varalla Pilvi Kuitu), Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa puheenjohtajana Risto Ilomäki (Jari Tero) ja Anne Tervo (Anne Liimola) ja Tampereen Vesi Liikelaitoksessa puheenjohtajana Esa Kanerva ( Ville Peltola), Helena Nieminen (Eija Kamppuri) ja Erkki Salopino (Veikko Tervo).

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokuntaan sosialidemokraattien edustajiksi nimitettiin varapuheenjohtajaksi Joanna Leino ( Leena Heino), Tommi Surakka (Pentti Herranen) ja Risto Kajanto (Jari Paulamäki).

Tampereen Tilakeskus Liikennelaitoksen johtokuntaan valituksi tulivat demarien edustajat Vesa Koskinen (Jyrki Koskinen) ja Kirsti Viljanen (Iida Viljanen), Tampereen Voimia Liikelaitoksen johtokuntaan Eija Kamppuri (Paula Virolainen) ja Tero Mettinen (Jukka Halonen).

Sisä-Suomen poliisilaitoksen neuvottelukunnassa sosialidemokraatteja edustaa Marko Saarinen (Katja Kinnunen) ja kiinteistötoimitusten uskotuksi mieheksi valittiin Marjo Niemenmaa. Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehiksi valittiin Päivi Karjalainen, Terhi Leino, Marko Niemi, Aila Dündar-Järvinen, Marie Kuusinen, Ismo Leppänen ja Tapani Lahtiperä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston tamperelaiset demariedustajat ovat Pekka Anttila (Janne Niiniharju) ja Ulla Kampman (Aila Dündar-Järvinen) ja Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksessa sosialidemokraatteja edustavat puheenjohtajana Anneli Kivistö ja Pekka Anttila.

Kaikki luottamusmiespaikkoja ei vieläkään saatu täytetty, koska niistä päättävät muutkin toimielimet kuin valtuusto – esimerkiksi lautakunnat valitsevat jäsenet mahdollisiin jaostoihinsa tai vastaaviin sen jälkeen, kun ne pääsevät aloittamaan työnsä.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat