– Hulevedet ovat merkittävä muoviroskien kuljettaja. Moni ei tiedosta, että sadevesikaivojen vesi ei mene puhdistamolle, vaan suoraan vesistöihin, esimerkiksi Turun keskustassa Aurajokeen, Vainio kertoo.

Joista meriin päätyvät muoviroskat ovat keskeinen ympäristöongelma. Muovin määrä merissä lisääntyy useilla miljoonilla tonneilla vuodessa. Itämerenkin roskista muovia on paikoin jopa 90 prosenttia, arvioi Suomen ympäristökeskus (Syke).

Vainion mukaan meriin kulkeutuvan muovin määriä ja reittejä on Suomessa tutkittu suhteellisen vähän aikaa.

Joet ovat keskeisiä muoviroskan kuljettajia, sanoo saksalainen ympäristötutkimuskeskus UFZ. Keskuksen tutkimuksessa kymmenestä eniten meriä roskaavasta joesta kahdeksan löytyi Aasiasta ja kaksi Afrikasta. Näiden jokien vesissä kulkee jopa 90 prosenttia mereen päätyvästä muovijätteestä.

Vaikka mittakaava on erilainen, kulkee myös Suomen jokivesissä merkittäviä määriä muoviroskaa. Jokien merkitystä roskan kuljettajina kartoitetaan parhaillaan Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian yhteisessä EU-rahoitteisessa Blastic-projektissa. Suomesta siihen osallistuvat Syke, Turun kaupunki ja Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys.

Aurajoen roskia tutkittiin jokeen asetettujen puomien avulla viime kesänä. Tänä keväänä huhtikuussa samaa kokeiltiin Vantaanjoella, kertoo Syken erikoistutkija Outi Setälä. Tyypillisiä joista löytyviä muoveja ovat Setälän mukaan kevyet ja kelluvat jätteet kuten ruokakääreet ja juomapakkaukset, siis tavallisten ihmisten arkiset tuotteet.

– Turun keskustassa yleisin roska oli tupakantumppi. Sitten oli juomapulloja ja tölkkejä, koska oli kesäaika ja paljon ihmisiä ulkona, Setälä kertoo.

Vantaanjoella selvitetään, kulkeutuuko roska yläjuoksulta alajuoksulle vai tarttuuko se matkalla joen penkoille tai painuuko se pohjaan. Setälän mukaan puomeilla ei voida rajoittaa roskan määrää, mutta tutkimus tuo tietoa sen kulkeutumisesta.

Vainion mukaan kaupungit kantavat vastuutaan vesistöjen puhtaudesta suunnitellessaan alueellista jätehuoltoa. Esimerkiksi Turku lisää aktiivisesti roskiksia asukkaiden palautteen perusteella, mutta pelkkä jätehuollon tehostaminen ei riitä.

– Jotta roskat myös päätyisivät roskiksiin, tulee ihmiset saada toimimaan vastuullisesti eli pitämään huolta asioista omalta osaltaan, Vainio sanoo.

Muovista syntyvän roskan määrää on pyritty eri maissa kitkemään esimerkiksi muovipussien saatavuuden rajoituksilla ja maksullisuudella. Ruotsi, Yhdysvallat, Ranska ja muutamat muut maat ovat kieltäneet merten roskaantumisen kannalta keskeiset kosmetiikan mikromuovit, Suomi odottaa EU:n yhteistä linjausta.

Setälän mukaan myös yksilön toiminnalla on merkitystä.

– Kyllä jokien muovimäärissä on kyse myös kansalaisten omasta toiminnasta. Laajemmin asia liittyy esimerkiksi pakkaussuunnitteluun ja muovin halpuuteen sekä helppoon saatavuuteen, Setälä kuvailee.
STT–MARI AREVA