ehdokasmainos

Maahanmuuttajat ovat lopulta Suomelle lottovoitto? Näin moni yhtyy väitteen kanssa EVAn kyselyssä

Kuva: Lehtikuva

Suomalaiset haluavat pakolaiset töihin, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn kysely.

Vain 27 prosenttia EVAn kyselyyn vastanneista on samaa mieltä väittämän ”Suomeen tuleville pakolaisille ei pidä tarjota töitä niin kauan kun kotimaassa on työttömyyttä” kanssa. Väitteen torjuu 60 prosenttia vastaajista. Työttömistäkin yli puolet hyväksyy töiden tarjoamisen pakolaisille.

Lähes puolet vastaajista, 46 prosenttia, vastaajista ei leikkaisi oleskeluluvan saaneiden sosiaaliturvaa, kun hieman yli kolmannes, 38 prosenttia, olisi siihen valmis.

Noin neljännes on samaa mieltä väitteen ”Maahanmuuttajat ovat lopulta Suomelle lottovoitto, sillä he luovat maahamme uutta työtä ja toimeliaisuutta” kanssa. Väitteen torjuu 52 prosenttia vastaajista.

Hieman yli puolet vastaajista ei helpottaisi maahanmuuttoa Suomen ikärakenteen ja heikkenevän huoltosuhteen vuoksi. 31 prosenttia vastaajista taas yhtyy väitteeseen ”Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava väheneminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista”.

Asennoituminen maahanmuuttoon näyttää hieman tiukentuneen. Väitteen ”Ulkomaalaisten lisääntyvä muutto Suomeen tuo maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita” torjuu 47 prosenttia suomalaisista, kun luki oli toissa vuonna 36 prosenttia.

Kansasta 64 prosenttia arvioi edelleen, että keskustelu maahanmuutosta ei ole ollut riittävän suorapuheista ja ongelmia avoimesti esiin tuovaa. 22 prosenttia oli toista mieltä. Kuitenkin viisi vuotta sitten tehdyssä EVAn tutkimuksessa suorapuheisempaa keskustelua maahanmuutosta vaati jopa 73 prosenttia vastanneista, joten keskustelu koetaan ainakin osin aiempaa avoimemmaksi.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Näin äärijärjestöjen toimintaan aiotaan puuttua

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Viranomaisille osoitetaan lisää resursseja puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan, linjaa hallitus. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan määristä ei vielä tehty päätöksiä, vaan asiaan palataan täydentävässä budjettiesityksessä.

Hallitus linjasi, että yhdistyslain perusteella voidaan jo lakkauttaa väkivaltainen ääriliike, mutta lakia ei sovelleta riittävästi. Poliisihallitus sitoutuu tehostamaan yhdistyslain toimeenpanoa.

Oikeusministeriö arvioi kokoontumislain mukaisen kuuden tunnin ilmoitusmenettelyn pidentämistä.

Myös lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltäminen lailla arvioidaan.

Poliisi saisi oikeuden puuttua tunnusten käyttöön.

Keskustelua aiheesta

Tiesitkö miksi Miina Sillanpään liputuspäivä on 1.10. eikä 4.6?

Kuva: Miina Sillanpään säätiö

Miina Sillanpään syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Sillanpää (1866–1952) oli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri ja SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja.

Tämän viikon lauantaina on Miina Sillanpään liputuspäivä. 1.10 valikoitui Sillanpään liputuspäiväksi, koska mainittuna päivänä vuonna 1906 tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille täydet poliittiset oikeudet Suomessa.

Liputuspäivää hakivat Miina Sillanpään Seura ja parikymmentä muuta kansalaisjärjestöä.

Hakemuksessa perusteltiin:

“Kansalaisten yhdenvertainen osallistuminen, vapaaehtoistyö ja laaja monimuotoinen yhdistystoiminta ovat aina olleet demokratiamme tunnuspiirteitä, olennainen osa maamme kansallista yhtenäiskulttuuria ja yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. On selvää, että kansalaisvaikuttaminen ja kansalaistoiminta ovat nykyisinkin olennaisen tärkeitä ja niiden esillä pitäminen tähdellistä. Miina Sillanpään elämäntyö ja hänen keskeiset, kestävät saavutuksensa osoittavat, että juuri Miina Sillanpää soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi.”

Koska Sillanpään syntymäpäivä, 4.6. on jo liputuspäivä (puolustusvoimien lippujuhla), juhlaliputuksen ajankohdaksi on valikoitunut 1.10.2016.

Sisäministeriö tiedotti asiasta viime toukokuussa.

“Miina Sillanpään syntymästä tulee 4.6. 2016 kuluneeksi 150 vuotta. Sillanpää oli aikansa merkittävämpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Hänet valittiin ensimmäisten naisten joukossa uuteen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907, ja hän oli kansanedustajana 38 valtiopäivien ajan. Vuonna 1926 hänet nimitettiin ministeriksi ensimmäisenä naisena Suomessa ja toisena Euroopassa.”

“Koska Sillanpään syntymäpäivä, 4.6. on jo liputuspäivä (puolustusvoimien lippujuhla), juhlaliputuksen ajankohdaksi on valikoitunut 1.10.2016. Juuri 1.10.1906 tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille täydet poliittiset oikeudet.”

Sisäministeriö on antanut asiassa valtion virastoja ja laitoksia koskevan määräyksen. Samalla ministeriö suosittaa vastaavaa yleistä liputusta. Juhlaliputus on kertaluonteinen eikä päivästä tule pysyvää liputuspäivää.

Osana 150-vuotisjuhlavuotta Miina Sillanpää Seura järjestää kaikille kuluvan viikon perjantaina avoimen seminaarin “Naiset ammattiyhdistysliikkeen johdossa” Tampereella. Seminaarissa puhuvat muun muassa ammattiliittojen puheenjohtajat Ann Selin, Silja Paavola, Heidi Nieminen ja Päivi Niemi-Laine.

Keskustelua aiheesta

Monet linnut muuttavat tavallista aiemmin

Kuva: Lehtikuva/Jarno Mela
LKS 20160910 Peippo (Fringilla coelebs). ... Chaffinch (Fringilla coelebs). LEHTIKUVA / JARNO MELA
Peippo (Fringilla coelebs) kuuluu muuttolintuihin.

Monen lintulajin syysmuutto vaikuttaa tänä vuonna olevan selvästi etuajassa. BirdLife Suomen mukaan esimerkiksi Porissa nähtiin toissa viikolla yli 7 600 niittykirvistä, mikä on lajin tiettävästi kaikkien aikojen suurin Suomessa havaittu muutto. Tavallisesti lajin päämuutto on syyskuun loppupuolella.

Myös tiaisten muutto on aikaisessa. Esimerkiksi Hangon lintuasemalla havaittiin toissa viikolla lähes 2 500 sinitiaista, mikä on enemmän kuin ikinä aiemmin Suomessa syyskuussa. Myös hömö- ja pyrstötiaisia on ollut paljon liikkeellä. Lisäksi siperialaista taigauunilintua on tavattu myös kuluvana syksynä poikkeuksellisen paljon.

Syyskuussa on havaittu myös paljon harvinaisempia lintuja, kuten isovesipääsky, tulipäähippiäinen, palsasirri ja lyhytvarvaskiuru.

 

 

AVAINSANAT

LM: Asema-aukion uusnatsilla yhteys vihajulkaisu Magneettimediaan

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneesta pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta epäilty uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen aktiivi Jesse Torniainen on Magneettimedia-verkkojulkaisun taustalla, uutisoi Lännen Media lauantaina.

Magneettimedia-julkaisu tunnetaan äärioikeistolaisista ja juutalaisvastaisista kirjoituksistaan.

Lännen Media kertoo, että Magneettimedia ilmoittaa julkaisijakseen Pohjoinen perinne ry:n.

Yhdistystä hallinnoi Suomen vastarintaliike, ja Torniainen on sen puheenjohtaja. Lännen Media sai tiedon kytköksestä patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteristä.

Lännen Median haastatteleman äärioikeistotutkija Tommi Kotosen mukaan puheenjohtajuus vahvistaa, miten keskeinen Vastarintaliikkeen toimija Torniainen on, eikä hän ole vain rivikatuaktiivi.

Tuhannet marssivat rasismia vastaan — vastamielenosoituksista kaksi poliisin talteen

Kuva: Lehtikuva

Eri puolilla Suomea on vastustettu tänään rasismia mielenosoituksissa. Helsingin puoliltapäivin alkaneeseen Peli poikki -mielenosoitukseen oli alkuvaiheesa saapunut poliisin arvion mukaan yli 6 000 ihmistä.

Järjestäjien mukaan mielenosoituksessa halutaan rikkoa hiljaisuus, joka mahdollistaa rasismin sekä äärioikeiston kasvun ja toiminnan. Rasisminvastaisia mielenosoituksia  järjestettiin myös ainakin Tampereella, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Helsingissä vastamielenosoitus, “suomalaisvastaista rasismia” vastustava protesti keräsi Kansalaistorin liepeille joitakin kymmeniä ihmisiä. Myös Rajat kiinni -liikkeen oli tarkoitus järjestää vastamielenosoitus Kolmen Sepän patsaalla, mutta poliisi kertoi estäneensä tämän rauhallisin keinoin. Syynä oli yhteenoton riski Peli poikki -mielenosoittajien kanssa.

Rajat kiinni -mielenosoitus siirtyi lopulta muutamien mielenosoittajien voimin Narinkkatorille.

Poliisi otti näissä vastamielenosoituksissa kiinni kaksi ihmistä. Toinen kiinniotoista tehtiin Kolmen Sepän patsaalla, toinen Kansalaistorin reunamilla.

Poliisin mukaan kiinni otetut eivät totelleet poliisin antamaa poistumiskäskyä ja heidät otettiin kiinni rikokselta ja häiriöltä suojaamiseksi. Kiinniotoissa ei poliisin mukaan tarvittu voimakeinoja.

Sipilä Ylelle: Hallitus muuttaa äärijärjestölakeja

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistui Kuopion Emme suostu pelkäämään -mielenosoitukseen. Hän kertoi tapahtumassa Ylelle, että hallitus muuttaa äärijärjestöjä koskevia käytäntöjä ja lakeja. Sipilän mukaan päätöksiä on luvassa ja niistä kerrotaan maanantai-iltana.

Sipilän mukaan asiaa on selvitetty sisäministeri Paula Risikon (kok.) johdolla viikon verran. Uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen kieltämistä alettiin vaatia jyrkemmin sen jälkeen, kun liikkeen mielenilmauksessa Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneen epäillyn pahoinpitelyn uhri kuoli.

Tapauksen takia on vangittu todennäköisin syin pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta epäiltynä Vastarintaliikkeen aktiivi.

Helsingin rasisminvastaisessa tapahtumassa puhui presidentti Tarja Halonen.

SDP:stä tapahtumaan Helsingissä osallistui muun muassa puolueen varapuheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Puheenjohtaja Antti Rinne oli estynyt ulkomaantyömatkan vuoksi, mutta hän lähetti tapahtumaan osallistuville videoidun tervehdyksen. Useita sd-kansanedustajia oli mukana eri kaupungeissa.

Pääkaupungin mielenilmaukseen saapuivat myös kokoomuslaiset valtiovarainministeri Petteri Orpo, sisäministeri Paula Risikko sekä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Myös vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson osallistuivat. Tapahtumassa oli mukana myös useita järjestöjä.

Ei autolla pääkaupungin keskustaan

Helsingissä järjesttiin tänään alkuiltapäivästä myös sukupuolineutraalia avioliittolakia vastustava Aito avioliitto -mielenosoitus sekä hieman myöhemmin pohjoissyyrialaisen Rojavan autonomiaa puolustava Näpit irti Rojavasta -mielenosoitus.

Helsingin poliisista ei kommentoitu, paljonko poliiseja on kaupungilla paikalla seuraamassa mielenosoituksia, mutta poliisi aikoi olla läsnä keskustassa näkyvästi.

Poliisi kehotti välttämään autolla liikkumista Helsingin keskustassa iltapäivällä.

Juttua on muokattu SDP:n osallistujien ja aikamuotojen osalta klo 19.25.

Keskustelua aiheesta