Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Jopa 130 000 työsuhdetta jäi vuodessa syntymättä, taustalla koruton syy – “Iso kysymys on, miten tästä jatkossa selvitään”

Suomessa on työvoiman tuplaongelma: työttömyyden sulattelun rinnalle on tullut huoli työvoimapulasta.

Heikki Sihto

Demokraatti

Johannes Ijäs

Demokraatti

Työvoimapulan uhkasta on puhuttu lähes 30 vuoden ajan. Nyt pula realisoituu kovaa vauhtia etenkin Suomessa, jossa väestön ikääntymisen myötä työssäkäyvien määrä pienenee monia muita maita nopeammin.

Enää ei puhuta vain osaajapulasta. Ongelma koskee kaiken tasoisia työtehtäviä. Samaan aikaan elinkeinorakenne muuttuu työvoimaintensiivisemmäksi. Enemmän työvoimaa tarvitsevat palvelualat kasvavat ja teollisuuden rooli pienenee. Kyse on kansantaloudellisesti isosta asiasta. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan työvoimapulan takia jäi tammikuun 2021 ja helmikuun 2022 välisenä aikana syntymättä noin 130 000 työsuhdetta.

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ei usko, että edes talouden taantuma muuttaisi merkittävästi kehityksen suuntaa.

– Edessä on iso myllerrys, jos emme onnistu vastaamaan työvoimapulaan. Kannattamattomien yritysten konkursseja, pitkiä jonoja, aukioloaikojen rajoituksia ja ravintoloiden sulkemisia, Pylkkänen listaa esimerkkejä.

Työvoimapulan takia jäi tammikuun 2021 ja helmikuun 2022 välisenä aikana syntymättä noin 130 000 työsuhdetta.

– Kaikki mahdolliset osaajat on jo varmasti haalittu töihin. Iso kysymys on, miten tästä jatkossa selvitään, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ihmettelee.

Työvoimapula iski koronan jälkeen palvelualoihin kovaa. Kato kävi etenkin majoitus- ja ravintola-alalla (mara). Alalta hävisi koronan aikana joidenkin arvioiden mukaan lähes 20 000 työntekijää. Heitä siirtyi esimerkiksi kauppoihin, elintarviketeollisuuteen ja kouluttautui sote-alalle.

Alan yritysten edunvalvontajärjestö Maran selvityksen mukaan 73 prosenttia sen jäsenyrityksistä arvioi osaavan työvoiman rekrytoimisen olevan vaikeaa ja vastaavasti 70 prosenttia arvioi ulkomaisen työvoiman osuuden kasvavan seuraavan parin vuoden aikana.

Rönni-Sällinen pitää faktana, että palvelualat eivät selviä työvoimapulasta ilman ulkomaista työvoimaa. Jo nyt noin puolet pääkaupunkiseudun siivousalan työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia.

– Mutta ei maahanmuutto mikään taikakeino ole, kun palvelualoilla eivät nytkään kaikki tule työsuhteellaan toimeen. Olennaista on turvata kaikille työntekijöille samantasoiset työehdot. Tämä vaatii valvontaan lisää resursseja. Muuten maahanmuuton lisäämisen vaarana on, että meille syntyy kahden tai jopa kolmen kerroksen työmarkkinat.

– OLEMME JO pahasti myöhässä, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle sanoo työvoimapulasta.

Hän muistuttaa Suomen perusongelmasta, ikärakenteesta. Teknologiateollisuudessa on tarve 130 000 uudelle työntekijälle seuraavan 10 vuoden aikana. Tästä puolet tarvitaan korvaamaan eläkkeelle jäävien työntekijöiden määrää. Teknologiateollisuus työllistää tällä hetkellä 336 000 ihmistä.

– Teknologiateollisuuden tilauskirjat ovat olleet täynnä. Tarvitsemme vuosittain yli 13 000 uutta työntekijää ja hyvinä aikoina alan yritykset ovat palkanneet reilusti yli sen. Pelkästään työllisyyttä parantamalla emme pysty osaajapulaa ratkaisemaan. Tarvitsemme Suomeen lisää ulkomaista työvoimaa, Helle sanoo.

TYÖMINISTERI Tuula Haatainen (sd.) jakaa Teknologiateollisuuden huolen. Hän sanoo, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta selviäminen vaatii jatkuvaa työllisyysasteen nostamista. Se edellyttää myös jo täällä asuvien maahanmuuttajataustaisten parempaa työllistämistä.

Haatainen painottaa myös yritysten vastuuta työntekijöiden kotoutumisen edistämisessä.

– Meillä on paljon piilosyrjintää. Saan jatkuvasti viestejä esimerkiksi siitä, että muualta tulevat korkeakouluopiskelijat eivät saa harjoittelupaikkoja, jos nimi viittaa muuhun kuin eurooppalaiseen maahan. Tätä tapahtuu, vaikka heillä olisi koulutus ja osaaminen kohdallaan, Tuula Haatainen suree.

– Suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten pitää nyt alkaa katsella tätä maailmaa ihan uudella tavalla, jos aiomme selviytyä ja yritykset aikovat työvoimaa saada ja pitää siitä kiinni.

EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta Haatainen ei luopuisi. Hän pelkää, että luopuminen johtaisi halpatyövoiman kasvuun. Ministeri nostaa esiin senkin, että nyt Ruotsissakin pohditaan jo saatavuusharkinnan palauttamista.

– Suomessa on perattu läpi, että työlupaprosessin venymiset eivät täällä johdu saatavuusharkinnasta.

Tuula Haatainen painottaa yritysten vastuuta työntekijöiden kotoutumisen edistämisessä.

 

ELINA PYLKKÄNEN sanoo työmarkkinoilla tapahtuneen koronan jälkeen ”ihmeellisiä ja vähän yllättäviäkin asioita”.

Esimerkiksi koronan isot elvytyspaketit osaltaan pahentavat työvoimapulaa. Pylkkänen kertoo tutkimuksista, joiden mukaan investoinnit ja korona-ajan elvyttävä finanssipolitiikka tuotti hieman yllättävän tuloksen.

– Aika monet tuotannon tehostamiseen tähdänneet isot teknologiset investoinnit lisäsivät työvoiman tarvetta, vaikka oletus oli joiltain osin päinvastainen.

Hyvä työpaikkatilanne on lisännyt myös työnantajakannibalismia. Kilpailu työvoimasta nostaa palkkoja. Etenkin asiantuntijatehtävissä vaihdetaan työpaikkaa paremman palkan ja urakehityksen perässä.

Tilastokeskuksen mukaan miesten palkat nousevat työpaikan vaihtamisen jälkeen keskimäärin 3,4 prosenttia ja naisten 3 prosenttia. Eniten hyötyvät korkeammin koulutetut – ja miehet. Heillä palkka voi nousta kymmenenkin prosenttia. Asiantuntijatehtävissä työpaikkakiertoa vauhdittaa kova pula työntekijöistä.

Palvelualoilla työvoimatilanne oli vaikea jo ennen koronaa. Työntekijöiden vaihtuvuus on suuri ja palkkaus on jäänyt jälkeen monista muista aloista. Rönni-Sällisen mukaan palvelualoilla työvoimapula ei ole vielä näkynyt laajemmin palkoissa.

– Palvelualoilla on liukumia ollut yllättävän vähän, vaikka luulisi työvoimapulassa yritysten kilpailevan osaajista tarjoamalla enemmän palkkaa, Rönni-Sällinen sanoo.

Lue koko juttu tämän viikon Demokraatti-lehdestä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE