Hän tapasi tänään politiikan toimittajia Politiikan toimittajat ry:n järjestämässä etätapaamisessa.

Rehn toteaa toivovansa hallituksen huhtikuisesta puoliväliriihestä työllisyyspäätöksiä, joilla on tutkimustiedon nojalla aidosti vaikuttavuutta.

– Eläkeputkipäätöksen jatkoksi tarvitaan myöskin päätöksiä muun muassa ansioturvan porrastuksesta. Toivottavasti myöskin paikallinen sopiminen etenee työmarkkinoilla sopimusyhteiskunnan hengessä.

– Tiedän hyvin, että tällä hetkellä työpaikkoja on niukasti tarjolla, mutta puhunkin tavallaan keskipitkän aikavälin vaikutuksista, joita tällä ratkaisulla voisi olla.

Tämän rinnalla toinen tärkeä ulottuvuus on Rehnin mukaan työn tuottavuuden vahvistaminen.

– Sillä kentällä on tärkeää, että kyetään pitkäjänteisesti vahvistamaan tutkimus- ja innovaatiorahoitusta mielellään myöskin pysyvällä ja laajalla t&k-verohelpotuksella.

Rehn toivoo laajaa parlamentaarista tukea neljän prosentin tavoitteelle bkt:stä tutkimus- ja innovaatiorahoitukselle.

Rehn painotti, että työllistämis- ja kasvukyky kulkevat käsi kädessä.

– Kasvukyky eli työn tuottavuus merkitsee palkansaajille reaalista ostovoimaa, koska se merkitsee yrityksille palkanmaksuvaraa.

Rehn sanoo odottavansa hallitukselta painavia ja kunnianhimoisia päätöksiä.

– Suomi tarvitsee sitä ja maailma ei odota edes maailman onnellisinta kansaa, hän jatkoi.

Työllisyystoimien osalta Rehn painotti sitä, että ne edesauttaisivat rakenteellisesti työllisyyden vahvistamista. Päätösten pitää hänen mukaansa olla sellaisia, että ne tutkimustiedon mukaan aidosti vahvistavat työllisyyttä eivätkä myöskään rasita liikaa julkista taloutta.

– Tai mieluummin ei lainkaan, paremminkin päinvastoin, hän lisäsi.

Rehn nosti pohjoismaisen näkökulman esiin tarkastellessaan työllisyystilannettamme.

– Jo ennen koronakriisiä oltiin Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa jäljessä. Ne ovat kuitenkin meihin vertailukelpoisia pohjoismaisia hyvinvointivaltioita. Nyt koronakriisin aikana ollaan edelleenkin menetetty työpaikkoja. Niin ovat muutkin menettäneet, mutta yhtä kaikki meillä tulee olemaan entistä suurempi haaste koronapandemian jälkeen vahvistaa meidän työllisyysastettamme pohjoismaiselle tasolle niin, että me myös kykenemme ylläpitämään pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ottaen huomioon sen, että meillä on tällä hetkellä meidän arvion mukaan noin 5,5 prosentin kestävyysvaje Suomen julkisessa taloudessa. Eli kyllä julkisen talouden näkökulma on tärkeä.

Vaikkei Rehn asiaa tässä yhteydessä maininnut, hän selvästi viittasi puheellaan valtiovarainministeriön helmikuussa julkistamaan raporttiin, jossa pohdittiin suorastaan sitä, onko Suomi enää Pohjoismaakaan.  Raportin synkistely herätti myös julkista hämmennystä ja kritiikkiä.

– Korostan sitä, että ensisijaista on tietysti se, että me saamme ihmiset töihin. Inhimillinen vaikutus päästä työnsyrjään kiinni on ensisijainen ja se, että työ on kuitenkin parasta sosiaaliturvaa, Rehn sanoi Politiikan toimittajille.

Työllistymisten seurauksena myös julkinen talous paranee.

– Tältä kannalta katsoen hallituksen päätös eläkeputken katkaisusta oli hyvin perusteltu, koska verrattuna muihin Pohjoismaihin tai Euroopan maihin, meillä 55-vuotiaista lähtien eläkeikään asti työllisyysaste on selvästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Rehn nosti tilaisuudessa esiin myös huolensa nuorisotyöttömyydestä ja siitä, että nuoria on jäänyt ilman kesätyöpaikkaa.

– Meillä on myöskin oikeastaan ensimmäistä kertaa historiassamme ja poikkeuksena muihin maihin nuorten keskimääräinen koulutustaso laskenut eikä noussut viime vuosien aikana. Kun kaikki tutkimukset viittaavat siihen, että koulutuksella ja työllistymisellä on entistä vahvempi yhteys, tämä on erittäin huolestuttava trendi.

Tämän vuoksi Rehn toivoo, että ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä päästään kunnolla eteenpäin.

– Me olemme alihyödyntäneet oppisopimuskoulutusta verrattuna vaikkapa Saksaan Sveitsiin tai Itävaltaan, joissa nuorisotyöttömyys on selvästi alhaisemmalla tasolla.

Suomen Pankin pääjohtajalta Olli Rehniltä kysyttiin jälleen myös aikeista asettua ehdolle seuraaviin presidentinvaaleihin.

Hän totesi, että kaikkien vastuullisten päättäjien energian pitää nyt mennä koronapandemian aiheuttaman terveys- ja talouskriisin nujertamiseen ja vaurioiden lievittämiseen.

– Sitä paitsi Sauli Niinistön toinen kausi on vasta toisen puoliajan alussa, joten ei tässä ihan vielä jäniksen selässä olla. Kyllä kansa aikanaan tietää ja osaa valita luottamustaan nauttivan henkilön Suomen ulkopolitiikan johtajaksi – yhteistyöjohtaja, joka johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, ilman välimerkkejä mutta lauseessa hengästymättä, vai miten se perustuslain tarkka sanamuoto menikään. Joten palataan tähän asiaan, kunhan on ensin hoidettu tämä koronakriisi alta pois. Sitä suomalaiset nyt odottavat.