Pakistanissa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset ovat jo todellisia. Maa on kärsinyt vuoden aikana niin äärimmäisestä kuivuudesta kuin kovista tulvistakin.

Historiallisen kovat sateet koettelivat maata ja aiheuttivat poikkeuksellisia tulvia alkusyksystä. Pakistanin pinta-alasta jopa kolmasosa on tulvaveden vallassa. Peräti kahdeksan miljoonan ihmisen on arvioitu joutuneen jättämään kotinsa tulvien vuoksi. Viranomaiset ovat arvioineet, että menee peräti puoli vuotta, että tulvavedet vetäytyvät. YK:n mukaan yli tuhat ihmistä on kuollut.

-  Tässä vaiheessa tuho on niin laaja, ettei Pakistanin valtiolla ole kapasiteettia vastata siitä nouseviin tarpeisiin, sanoo Suomen Lähetysseuran hankehallinnon asiantuntija Iiro Pankakoski.

-  Laajempia ongelmia ovat esimerkiksi suojan puute ja ruokaturvallisuus, koska tulvat ovat tuhonneet koteja, viljaa, teitä ja infrastruktuuria. Esimerkiksi Sindhin provinssissa tuotetaan puolet maan ruoasta, ja noin 90 prosenttia viljasta on tuhoutunut. Tämä vaikuttaa eniten vähävaraisiin ja muuten haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.

Pakistanin suunnittelun ja kehityksen ministerin Ahsan Iqbalin mukaan tulvat ovat tuhonneet peräti 45 prosenttia viljelysmaista. Tämä aiheuttaa laajaa ruokapulaa paitsi Pakistanissa myös niissä maissa, jotka ovat riippuvaisia sen ruoan tuonnista.

PAKISTANILAISEN kansalaisjärjestön Pakistan Partnership Initiativen johtajan Ashraf J. W. Mallin mukaan ilmastonmuutos on näkynyt Pakistanissa tänä vuonna monin eri tavoin. Tulvat aiheuttanut monsuunisadekausi on ollut epänormaalin pitkä ja runsassateinen. Sadekausi on jatkunut syyskuulle, mikä on epätavanomaista ja ilmastonmuutoksen seuraus.

Jo ennen tulvia Pakistan kärsi aiemmin tänä vuonna kovasta kuumuusaallosta, jota sitäkin on pidetty ilmastonmuutoksen seurauksena.

-  Lämpötilat ovat nousseet paikoitellen yli 50 asteen. Olen asunut Islamabadissa viimeiset kahdeksan vuotta ja ennen tätä vuotta en ollut kokenut koskaan yli 40 asteen lämpötiloja. Tänä vuonna lämpötila nousi kuitenkin 45 asteeseen, Mall kertoo STT:lle Pakistanista sähköpostitse.

VAIKKA ilmastonmuutos tulee näkymään ja vaikuttamaan koko maailmassa, erityisesti väkirikkaassa Aasiassa sillä arvioidaan olevan paljon kriittisiä seurauksia. Kuluneena vuonna alue on kärsinyt rankkasateiden lisäksi niin kuivuudesta kuin trooppisista myrskyistä, Pakistanista Filippiineille.

Etelä-Aasian ja Aasian laajemminkin onkin arvioitu olevan mahdollisesti yksi ilmastonmuutoksen suurimmista kärsijöistä.

-  Joidenkin ennusteiden mukaan ilmastokriisi tulee pakottamaan 62 miljoonaa ihmistä kodeistaan Etelä-Aasiassa vuoteen 2050 mennessä, Pankakoski sanoo.

SAMALLA monet henkilöt ovat nostaneet esille tilanteen epäoikeudenmukaisuuden: monet kehittyvistä maista ovat vaikuttaneet ilmastonmuutokseen erittäin vähän, mutta kärsivät nyt eniten seurauksista. Samalla ne eivät ole päässeet hyötymään globaalista talouskasvusta samalla tavalla kuin monet muut maat.

Pakistanin on arvioitu YK:n mukaan olevan niiden maiden joukossa, jotka tulevat kärsimään ilmastonmuutoksesta eniten.

-  Me emme ole vastuussa ilmastonmuutoksesta samalla tavalla kuin Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Eurooppa. Pakistan saattaa näyttää tällä hetkellä kaukaiselta todellisuudelta, mutta se, mitä maaperällämme tapahtuu, on muun maailman tulevaisuus, jos emme lopeta fossiilisten polttoaineiden polttamista. Herätkää, sanoi pakistanilaistaustainen ilmastoaktivisti Ayisha Siddiqa Twitterissä.

Samaa totesi myös YK:n Guterres.

-  Mikään maa ei ansaitse tällaista, mutta aivan erityisesti eivät Pakistanin kaltaiset maat, joiden toimet ovat aiheuttaneet ilmastonmuutosta verrattain vähän, Guterres sanoi.

Hän muistutti, että maailman köyhimmät maat Afrikan sarvesta Etelä-Aasiaan maksavat kovimman hinnan ilmastonmuutoksesta.

-  Tämä on hulluutta. Tämä on joukkoitsemurha, sanoi pääsihteeri vaatiessaan ihmiskuntaa lopettamaan sodan luonnon kanssa ja investoimaan enemmän uusiutuviin energialähteisiin.

Lähetysseuran Pankakoski sanoo, että Guterresin ajatus nousee niin sanotusta ilmasto-oikeudenmukaisuuden ajatuksesta, jossa pohditaan miten olisi reilua jakaa ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa taakkaa. Pakistanin osuus maailman hiilidioksidipäästöissä on noin prosentin luokkaa.

-  Ja aiemmin historiassa se on tuottanut päästöjä vielä vähemmän, Pankakoski sanoo.

PAKISTANILAISTEN ilmastoaktivistien keskuudesta on noussut myös kritiikkiä sitä kohtaan, miten vähän alueen tuhot ovat saaneet globaalia huomiota ja solidaarisuutta. Maailman huomio on mennyt muihin kriiseihin, ja esimerkiksi YK:n avustusjärjestö Unicef oli saanut syyskuun loppupuolella kerättyä vain kolmasosan pyytämistään varoista tulvauhrien auttamiseksi.

Muun muassa brittiläinen kehitysapujärjestö Oxfam on vaatinut, että Pakistanin velat kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle mitätöitäisiin. Maa on kärsinyt jo valmiiksi vaikeasta taloustilanteesta, ja tulvatuhot ovat pahentaneet tilannetta entisestään.

Ashraf J. W. Mallin mukaan YK:n johtajan vierailun jälkeen Pakistanin tuhot ovat saaneet enemmän huomiota.

-  Ruoan ja rahan muodossa annettava tuki on alkanut valua alueelle, mutta se ei ole tarpeeksi. Käymme jatkuvaa taistelua pelastaaksemme ihmishenkiä. Tarvitsemme enemmän ulkomaista apua pitkäksi ajaksi, jotta voimme rakentaa infrastruktuuriamme uudelleen, hän sanoo.

Sanna Raita-aho