tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Maakuntajohtajien suut loksahtivat auki: Orpolta ei herunut senttiäkään uusien maakuntien valmisteluun

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kesk.) pääsi yllättämään maakuntajohtajat: Muutoksen pitäisi olla käynnissä, mutta rahaa ei ole.

Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun rahoitus puuttuu kokonaan VM:n budjettiesitystä. Tämän havaitsivat maakuntajohtajat ja maakuntien muutosjohtajat saatuaan luettavakseen valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) esityksen ensi vuoden talous- ja menoarvioksi.

Maakunnissa pitäisi olla menossa rivakka uudistustyö soten valmistelemiseksi, mutta rahaa näyttää olevan ensi vuodeksi vain tietokoneisiin ja niiden järjestelmiin. Maakuntajohtajat ja maakuntien johtajat lähettivät torstaina iltapäivällä alan ministereille ja muutosjohtajille muistion, jonka Demokraatti sai käsiinsä perjantaina.

– Valtiovarainministeriön budjettiesitys vaarantaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun maakunnissa ensi vuodenvaihteessa. Budjettiesityksessä sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ehdotetaan 166 miljoonan euron määrärahaa maakuntien hallinnon käynnistämiseen, palvelukeskusten perustamiseen ja ICT-muutostukeen. Tästä summasta esivalmisteluun eli maakuntiin lakien hyväksymistä edeltävälle ajalle – arviolta tammi-kesäkuulle – ei esitetä rahoitusta lainkaan. Väliaikaishallinnoille eli lakien hyväksymisen jälkeiselle ajalle on esitetty 20 Me, sanotaan hyvin huolestuneeseen sävyyn kirjoitetussa muistiossa..

– Summasta esimerkiksi 110 miljoonaa euroa on esitetty osoitettavaksi valtakunnalliseen ICT-palvelukeskuksen ja maakuntien tietohallinnon valmisteluun, alueellisiin tukitoimiin sekä yhteisiin investointeihin, 25 miljoonaa euroa sote-ICT kehittämisinvestointeihin sekä 2,5 miljoonaa euroa kuntien tietohallintojen muutostarpeisiin. Maakuntien omaan ICT-valmistelutyöhön suunnattavan rahoituksen suuruus ei selviä esityksestä, muistio toteaa.

Maakuntien omien arvioiden mukaan  sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun kustannukset ovat ajalla 1.7.-31.12.2017 yhteensä noin 22 miljoonaa euroa ilman ICT-kuluja.

– Uudistuksen valmistelun jatkamisen kannalta tämä taso on ehdoton vähimmäistaso myös keväällä 2018, jotta valmistelu voi jatkua. Uudistuksen käynnistämisen siirtyminen vuodella eteenpäin tuo tarvittavaa lisäaikaa myös käytännön valmistelutyöhön maakunnissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi valmisteluun rekrytoitujen henkilöiden määrää voitaisiin vähentää, koska se tarkoittaisi töiden keskeyttämistä.

– Sote- ja maakuntauudistuksen ICT-muutosten valmistelua tehdään pääosin maakuntien esivalmisteluorganisaatioiden voimin. Myös rahoitus muutosten suunnitteluun ja valmisteluun tulisi näin ollen painottua maakuntiin. Lisäämällä valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen rahoitusta ei voida pienentää maakuntiin suunnattua ICT-rahoitusta, sillä palvelukeskuksen tuottamat palvelut ja näistä palveluista saatavat hyödyt konkretisoituvat vasta pidemmällä aikataululla vuoden 2019 jälkeen. ICT-muutosten suunnittelun ja toteuttamisen rahoitus tulee turvata maakunnissa riittävässä määrin myös vuodelle 2018, mikäli nyt aloitettua valmistelutyötä halutaan saumattomasti jatkaa. Tietohallinto- ja ICT-muutoksen valmistelun ja toimeenpanon kokonaiskustannukset vuodelle 2018 ovat maakuntien omien arvioiden mukaan n. 195 miljoonaa euroa. Osittain nämä kustannukset tulevat aikataulumuutosten johdosta jakautumaan myös vuodelle 2019.

– Kevään kehysriihessä (26.4.2017) hallitus päätti 58 miljoonan euron rahoituksesta vuodelle 2018 maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanon tukemiseen. Tästä summasta 45 miljoonaa euroa oli tarkoitettu maakunnissa tapahtuvaan esivalmisteluun. Kehysriihessä sovitusta valmistelun perusrahoituksesta on ehdottomasti pidettävä kiinni, maakunta- ja muutosjohtajat vaativat.

 

 

 

 

 

Oikeusministeri kiirehtisi tiedustelulakia, mutta lain läpimeno ei ole helppoa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) uskoo, että perustelut kiirehtimismenettelylle täyttyvät tiedustelulainsäädännön kohdalla. Häkkänen kuitenkin painottaa, että perustelujen täytyy olla kristallinkirkkaat, sillä tästä tulisi ennakkotapaus kiirehtimismenettelyn käyttämiselle.

Tiedustelulainsäädännön hyväksyminen vaatii perustuslain muuttamista. Jotta perustuslakia saataisiin muutettua tämän vaalikauden aikana, täytyy kiirehtimismenettelyn saada taakseen viisi kuudesosaa eduskunnasta.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) on vaatinut tiedustelulain mahdollisimman pikaista hyväksymistä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Halla-ahon käytös suututtaa taas – ”Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jakoi Facebook-sivuillaan MV-julkaisun juttua, jossa väitettiin että Turun puukotusten uhreja auttanut afganistanilainen ei olisikaan auttanut uhreja toisin kuin Turun Sanomissa kerrottiin. Halla-aho myös kuvaili Turun Sanomien toimintaa ”todella härskiksi” ja arvioi MV:n jutun pitävän paikkansa.

MV:n väite perustui kuvaan, jossa näkyi kantasuomalaisen näköisiä auttajia. Hieman päivityksen julkaisun jälkeen jutun afganistanilaisesta auttajasta tehnyt Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härköselle alkoi tulla vihapostia, joita kertyi satoja.

Afganistanilaismies oli kuitenkin auttanut toista uhria, jota oli puukotettu poskeen. Härkönen on tarkistanut tämän eri lähteistä. Turun Sanomilla on myös kuvaa, jossa miehen molemmissa hihoissa on veriläiskiä. Lehtikuvan kuvassa mies on uhrin luona ensihoitohenkilöstön kanssa.

Halla-aho kertoo, että pointti oli hänen mielestään se, että suomalaisia auttajia ei nostettu esille.

– Kuten kuvastakin kävi ilmi, niin siellä on tietysti pyritty aika oman agendan mukaisesti valikoimaan niitä ihmisiä, joita nostetaan esille, ja sitten kun auttaja ei sovikaan siihen profiiliin, jota halutaan nostaa esille, niin ne vaietaan kokonaan, Halla-aho sanoo.

Turun Sanomat oli yrittänyt Härkösen mukaan saada haastattelua myös suomalaismieheltä, mutta tämä ei ollut suostunut haastatteluun. Suomalaismiestä oli tavoitellut toinen toimittaja, ei jutun tehnyt Härkönen.

– Sitä ei Turun Sanomissa kerrottu, se on ihan mahdollista. Sen Turun Sanomat olisi voinut kirjata juttuun, Halla-aho sanoo.

Halla-aho ei katso, että hänellä olisi vastuu korjata Facebook-sivuille kirjoittamaansa.

– Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä, Halla-aho sanoo.

”Kohtuutonta nuorta auttajamiestä kohtaan”

Rebekka Härkönen kertoo, että häntä huolettaa eniten afganistanilaismiehen turvallisuus.

– Tämä on kohtuutonta miestä kohtaan, joka ei tunkenut mihinkään haastatteluun. Sain hänet omien lähteideni kautta kiinni. Poika on kertonut poliisille saman tarinan, ja hän on todennut, että voi kertoa tilanteen valaehtoisesti myös oikeussalissa.

Härkönen perää vastuuta Halla-aholta puolueen puheenjohtajana.

– Puolueen puheenjohtaja jakaa journalistin ohjeisiin sitoutumattoman julkaisun päätelmiä tällä tavalla, se on mielestäni käsittämätöntä, Härkönen sanoo.

Poliisi on ilmoittanut Härköselle tutkivansa vihakampanjan, halusi Härkönen sitä tai ei. Hän on pyytänyt poliisia suojelemaan haastateltavaansa. STT:n tiedossa ei ole, että Halla-ahon toimia tutkittaisiin asiassa. Halla-aho ei kehottanut ketään mihinkään toimiin päivityksessään.

Halla-aho poisti Facebook-jakonsa myöhemmin.

– Totesin pienen harkinnan jälkeen, että MV-lehti on niin latautunut, että jos mitään sen julkaisemaa jakaa, huomio kiinnittyy itse lähteeseen, Halla-aho kertoo.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

Keskustelua aiheesta

Sipilä: Oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tiedustelulainsäädännön voimaan saamiseksi on ponnisteltava yli puoluerajojen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo.

Sipilä puhui suurlähettiläskokouksessa Helsingissä.

Sipilä sanoi, että Turun tapahtumien jälkeen pitäisi olla perustuslain näkökulmasta selvää, että laki on saatava voimaan. Sipilä sanoi, että oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus.

Sipilä kommentoi, ettei voi olla niin, että Suomi saa tietoja mahdollisesti vaarallisista henkilöistä ulkomailta ilman, että Suomi itse pystyisi tutkimaan henkilöitä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sipilä linjaa: On tehtävä kaikki, jotta voimme varmistaa, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilän mukaan on tehtävä kaikki, jotta voimme varmistaa, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista.

Sipilä sanoo, että järjestelmän väärinkäyttäjät tunnistettava entistä aiemmin.

Sipilän mukaan terroriteoilla yritetään järkyttää yhteiskuntaa. Sipilä sanoo, että on yhtenäisesti tehtävä yritykset tyhjäksi. Tarvitaan kaikkien yhteistyötä, hän viestittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SDP:n Torsti haluaa lisäpanostuksia ”kruununjalokivelle” – ”Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa”

Kuva: Ella Kaverma

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.). vaatii panostuksia perusopetukseen. Tutkimukset ovat hänen mukaansa osoittaneet, että Helsingissä eriarvoistumiskehitykseen pureutunut linja toimii. Sitä pitää Torstin mukaan vahvistaa, kun päätetään seuraavan neljän vuoden tavoitteista ja raameista.

Torsti muistuttaa myös, että samalla on tarkasteltava peruskoulujen budjetteja kokonaisuutena. Viimeisen kahden vuoden leikkaukset ovat johtaneet monissa kouluissa aivan järjettömiin ratkaisuihin esimerkiksi koulukirjojen käytössä ja materiaalihankinnoissa.

– Peruskoulu on meidän kruununjalokivi. Sitä pitää vaalia. Meillä on huippuopettajat ja uudet opetussuunnitelmat. Resurssit opettajien päivittäiseen työhön pitää olla kunnossa. Nyt kaikilta osin niin ei ole.

– Tulen esittämään nuorten yhdenvertaisuutta vahvistavan rahoituksen lisäämistä. Lisäksi koko perusopetuksen budjettia pitää tarkastella niin, että Helsingin kouluista todella pidetään huolta. Meidän koulumme ovat maailman vertailussa todella tehokkaita, Torsti sanoo tiedotteessaan.

Helsinki maksaa vuodessa noin 1,6 miljoonaa lisärahaa vaativissa olosuhteissa toimiville kouluille. Lisärahan jaetaan koululaisten vanhempien koulutustason, perheiden tulotason sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella.

– Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa. On selvää, että monikielisyys tekee opetuksesta vaativampaa ja tarvitaan esimerkiksi pienryhmiä. Jokainen käsittää, että tällainen toimintamalli on kaikkien etu.

Muun perusopetuksen rahoituksen osalta Torsti haluan kuulla kouluja ja opettajia.

– Uuden opetussuunnitelman puitteissa on tärkeää kuulla, mitä koulut tarvitsevat. Uskon, että kannattaa pyytää esityksiä, jotka tulevat suoraan kouluista ja opettajilta.

Torsti korostaa, että positiivisen diskriminaation määräraha, PD-raha, on keino, joka todella vaikuttaa koulujen tasa-arvon edistämisessä ja estää tutkitusti syrjäytymistä sekä eriarvoistumista. Tämä käy ilmi esimerkiksi juuri julkaistusta Mikko Sillimanin Vattille tekemästä tutkimuksesta ja Venla Berneliuksen tutkimuksista.

– Maailmalla tämä on asia, josta olen ylpeä. Muualla lisäpanokset satsataan usein niihin kouluihin, jotka jo muutenkin menestyvät. Me olemme tehneet toisen päin ja tulokset näkyvät.

– Toivon, että SDP:n pitkään ajama linja PD-rahoitusmallin laajentamisesta koko maahan saadaan nyt valtuustojen ohjelmiin ja ensi vuoden budjetteihin koko maassa. Erityisen tärkeää tämä on suuremmissa kaupungeissa, joissa koulujen eriytyminen asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta