Pirkanmaan demarien toiminnanjohtajan Harri Sandellin viesti toki innosti paikalla olevan väen kekusteluun: Tuleva Pirkanmaan maakunta pyörittää sote-uudistuksineen 2,2 miljardin euron budjettia. Siis, montako nollaa numero yhden tai kahden taakse tuleekaan?

Sote-uudistusta on kehitelty iät ja ja ajat. Sen tarpeellisuutta ei kiistä – ainakaan poliittiset puolueet. Hallitus löysi ratkaisun, kun Keskusta sai maakuntansa ja Kokoomus valinnanvapautensa. Lopulliset päätökset asiasta pitää syntyä heinäkuun alkuun mennessä, muuten ollaan jälleen alkutekijöissä. Näin ainakin sanotaan.

Maakuntavaalit on tarkoitus järjestää lokakuun lopulla. Silloin valitaan maakuntavaltuustot, jotka käyttävät 18 maakunnassa ylintä päätösvaltaa. Ehdokkaita Pirkanmaalla saanee olla puoluetta kohden 118. Valtuusto on 79-paikkanen.

Tamperetta säästää kuitenkin kaupungin iso koko. Pienet kunnat ovat eri juttu. Kun kunnat eivät enää päätä omista palveluistaan, pienet kunnat oletettavasti kärsivät. Esimerkiksi pienen kunnan terveyspalvelut voidaan yhdistää naapurissa olevaan isompaa. Sen päättää maakunta. Näinhän on toki käynyt jo kuntaliitosten yhteydessä.

Kuntien työntekijöistä iso osa siirtyy maakuntien palkkalistoille. Jos kaikki menee hyvin, sillä ei suurta merkitystä liene? Työmatkat joillakin saattavat venyä – ja sietokyky.

Mistä säästöt?

Hallitus on uudistuksellaan ajanut takaa kolmen miljardin euron säästöjä. Mistä ne niistetään? Tavoitellaanko säästöillä pienempiä menoja kuin sote-uudistuksen käynnistymistä edeltävänä vuonna? Vai laskennallista säästöä  tulevien vuosien laskennallisista menoista? Huh!

Tilanne on maallikolle samanlainen kuin Tampereen kaupungin menojen hillinnässä. Menot saavat kasvaa (vain) 1-2 prosenttia, mutta menojen leikkaustarve on 40-50 miljoonaa euroa?

No, maakuntavaltuusto päättää ja -hallitus toteuttaa? Avuksi tulevat Sandellin mukaan 4- 6 valiokuntaa, johtokuntia ja yhtiöiden hallituksia. Poliitikkojen miehittämät valiokunnat järjestävät palvelut ja virkamiespainotteiset johtokunnat tuottavat. Lisäksi tulevat palveluita tuottavien yhtiöiden hallitukset.

Byrokratia kasvaa väistämättä.

Valiokuntiin kokeneita kettuja

Sandellin mukaan valiokunnat, joihin valitaan vain maakuntavaltuutettuja tai varavaltuutettuja, käsittelevät isoja asioita kuten – strategiaa.

Valiokunnissa puolueiden valiokuntavastaavien rooli on merkittävä. He pelaavat yhteen puolueidensa valtuusto- ja hallitusvastaavien kanssa – enemmän kuin kunnissa lautakuntavastaavat valtuusto- ja hallitusryhmien puheenjohtajien kanssa.

Toiminnanjohtajan mukaan “valiokunnat voivat tehdä myös yhteistyötä, koska asiat menevät ristiin”.

– Jos järjestelmä ei toimi, on mahdollisuus sen korjaamiseen.

Kun kunnissa virkamiehet ovat ratkaisevassa asemassa esittelijöinä, maakunnissa valta tässä suhteessa siirtyy valiokunnille. Ne voivat tehdä samasta asiasta useampiakin esityksiä. Sandell viestittänee, että virkamiesvalta vähenee.

Koko järjestelmä muistuttaa Sandellin mukaan kuitenkin Tampereella kokeiltua ja kuopattua tilaaja-tuottaja -mallia.