Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Maalaatte hyvin synkkää kuvaa” – ministeri sanaili ja jopa suutahti, kun SDP kysyi nuorten ongelmista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuore tutkimus vuonna 1997 syntyneiden, nyt parikymppisten nuorten hyvinvoinnista synnytti sanailua eduskunnan kyselytunnilla.

Marja Luumi

Demokraatti

Laajan tutkimuksen mukaan nuorilla on muun muassa enemmän mielenterveysongelmia kuin lama-aikana syntyneillä. Myös huostaanotot ovat lähes kaksinkertaistuneet.

– Tämän pitäisi pysäyttää meidät päättäjät, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) (kuvassa) herätteli.

Eloranta kysyi, olisiko hallituksen syytä arvioida uudelleen esimerkiksi varhaiskasvatuksen säästöjä, ryhmäkokojen kasvattamista ja päivähoito-oikeuden rajausta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) piti tutkimusta ansiokkaana koontina yhden sukupolven tarinasta.

– Maalaatte kuvan ikäluokasta aika surulliseksi ja tummien pilvien täyttämäksi. Positiivinen puoli on, valtaosalla menee hyvin. Tästä voimme iloita yhdessä. Pahoinvointi kasautuu pienelle osalle, ja heitä on autettava.

Eloranta ehdotti, että perhekeskusten sijaan lasten ja perheiden palvelut koottaisiin laajemmin yhteen – kuten SDP on esittänyt. Hallituksen perhekeskus-mallista puuttuvat muun koulutus- ja vapaa-ajan palvelut.

Lisää aiheesta

– Oppimis- ja hyvinvointikeskukset tavoittaisivat kaikki. Ne muodostaisivat oikeasti vaikuttavan tukiverkon kaikille – vähän Islannin mallin tapaan.

Tähän ei suoraa vastausta saatu opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta (kok.). Hän totesi, että Suomi on yksi parhaista maista lapsille ja perheille, ja järjestelmäkeskeisyydestä pitäisi kääntyä suunta lapsi- ja perhekeskeisiin palveluihin, joissa tunnistetaan varhain tuen tarve.

“Ei nyt pitäisi puhua mustaa valkoiseksi.”

Kansanedustaja Kristiina Salosen (sd.) huomio “nurinkurisuudesta”, että hallitus on poistanut lapsilta mahdollisuuden varhaiskasvatukseen vanhempien työtilanteen perusteella, sai Saarikon kimmastumaan.

– Voisimme yrittää keskustella faktoilla. Me emme ole poistaneet varhaiskasvatusoikeutta keneltäkään. Voitte moittia meitä valinnoista ja päätöksistä, mutta jokaikinen lapsi vanhemmistaan riippumatta on oikeutettu 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa, Saarikko käänsi kysymyksen positiiviseksi.

Salonen oli huolestunut myös neuvolapalveluiden pilkkomisesta sote-uudistuksessa.

– Kaikki tehty työ perhekeskusten saamiseksi valuu hukkaan, koska ne rakentuvat neuvoloiden ympärille. Jos perheyksiköt hajoavat, tavoitteet eivät toteudu.

Saarikon mielestä taas maalattiin synkkää kuvaa. Hän uskoi, että neuvoloiden ydin hyvin suurella todennäköisyydellä säilyy laajasti julkisen palvelun osana.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman muistutti hallitusta faktoista.

– Ei nyt pitäisi puhua mustaa valkoiseksi. Tiedämme, että hallitus on rajannut lasten oikeutta varhaiskasvatukseen perustuen vanhempien asemaan.

Hänen mukaansa Suomen menestyksen eväät ovat siinä, että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa nuoresta.

– THL:n tutkimus osoittaa, että matala koulutus, pitkittynyt köyhyys ja mielenterveysongelmat muodostavat esteen, joka vaikuttaaa pitkälle elämässä. Voisitteko arvioida hallituksen päätöstä varhaiskasvatuksen rajaamisesta uudelleen?

Grahn-Laasonen toisti Saarikon sanoman, että jokaisella on oikeus vähintään 20 tuntiin viikossa.

– Uusi laki on hyväksytty, SDP äänesti vastaan, mitä ihmettelen. Ilokseni voin kertoa, että varhaiskasvatuksen osallistuminen on noussut.

“Kehitys menossa vakavasti huonoon suuntaan.”

Entinen opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) huomautti, että liian suuri osa lapsista ja nuorista jää heikoille eväille elämässä.

– Kehitys menossa vakavasti huonoon suuntaan. Mitä te oikeasti aiotte tehdä tilanteen parantamiseksi?

Saarikon mielestä Suomessa on upea palvelujärjestelmä, mutta ongelmana on, että “palvelut eivät katso samaan suuntaan”.

– On vaikea ehkä hahmottaa, mitä konkreettista on tapahtunut. Muutoksen ydin on, ammattilaiset tekevät yhteistyötä siinä, mitä tekevät perheiden ja lasten kanssa, hän muotoili.

SDP on esittänyt oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle. Kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.) piti ongelmana, että koulutusjärjestelmää ei ole uudistettu tältä osin.

– Hyväksymme, että 15-vuotias voi jättää opintiensä siihen..

Grahn-Laasosen mukaan tavoitteena on, että jokainen suorittaisi vähintään toisen asteen.

– En ole vakuuttunut, että pakko on paras keino, hän vastasi Torstille.

Perussuomalaisten Ritva Elomaan esitykseen kuntien koulurauha-asiamiehistä kiusaamista ehkäisemään Grahn-Laasonen suhtautui myönteisemmin.

– Ehdotus on sinänsä tutkimisen arvoinen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE