Brasilian senaatti erotti presidentin äänin 61–20

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160829  ESA458; Suspended Brazilian President Dilma Rousseff answers to questions during her impeachment trial, at the National Congress in Brasilia, on August 29, 2016. Rousseff who testified for the first time at her trial, urged the Senate to vote against impeaching her, denying charges that she fiddled government accounts. / AFP / EVARISTO SA - LEHTIKUVA / AFP
Dilma Rousseffin erottamispäätös oli odotettu, sillä senaatin enemmistön tiedettiin olevan viraltapanon kannalla.

Brasiliassa senaatti on äänestänyt presidentti Dilma Rousseffin erottamisen puolesta. 61 senaatin jäsentä äänesti viraltapanon puolesta ja 20 sitä vastaan.

Erottamiseen vaadittiin senaatissa kahden kolmasosan enemmistö.

Vasemmistolaista presidenttiä syytettiin valtion talouslukujen kaunistelusta presidentinvaalien alla. Rousseff hyllytettiin jo keväällä virkarikosoikeudenkäynnin ajaksi.

Presidentiksi nousee virkaatekevänä presidenttinä toiminut Michel Temer. Keskusta-oikeistolaista puoluetta edustavan Temerin on määrä vannoa virkavalansa vielä tänään.

Äänestämään ei päästy vielä eilen, koska senaatissa väiteltiin myöhään yöhön tilanteesta. Presidentin kannattajat yrittivät kerätä tarvittavaa kannatusta sille, ettei häntä erotettaisi. Rousseffin mahdollisuudet säilyttää virkansa olivat kuitenkin käytännössä olemattomat.

Temer on jo nimittänyt maahan uuden hallituksen, jonka ohjelma on oikeistolaisempi.

Rousseff vetosi alkuviikosta pitämässään tunteikkaassa puolustuspuheenvuorossa senaattiin. Hän vakuutti syyttömyyttään ja kutsui oikeudenkäyntiä vallankaappausyritykseksi.

Väite: Kim Jong-un teloitti taas — tällä kertaa varapääministerin

Kuva: Lehtikuva

Pohjois-Korea on teloittanut jälleen korkea-arvoisen virkamiehen, kertovat Etelä-Korean viranomaislähteet.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un määräsi teloitettavaksi koulutussektorilla työskennelleen varapääministerin. Lisäksi kaksi muuta virkamiestä karkotettiin maaseudulle.

Kimin kerrotaan teloittaneen useita korkea-arvoisia virkamiehiä sen jälkeen, kun hän tuli maan johtoon vuonna 2011. Asiantuntijoiden mukaan Kim pyrkii teloituksilla tiukentamaan otettaan maan johdossa.

Ankara takaisku Isisille, joka uhoaa taistelevansa nyt entistä päättäväisemmin

Kuva: Lehtikuva

Syyriassa on saanut surmansa äärijärjestö Isisin päästrategina pidetty johtaja. Isis ilmoitti, että Abu Mohammed al-Adnani kuoli tarkastaessaan asemia Aleppon maakunnassa.

CNN:n mukaan al-Adnani on tähän asti korkea-arvoisin surmattu Isis-johtaja. Häntä on pidetty järjestön kakkosmiehenä, jonka oli odotettu nousevan Isisin johtajaksi, jos Abu Bakr al-Baghdadi ei pysty järjestöä enää johtamaan.

Isisin tiedottajana tunnettu al-Adnani mitä ilmeisimmin kuoli Yhdysvaltain johtaman koalition iskussa. Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin edustaja Peter Cook kertoi, että koalitio teki tiistaina Al-Babissa ilmaiskun, jonka kohteena oli al-Adnani.

Analyytikko Charles Lister arvioi, että al-Adnanin kuolema oli suuri takaisku Isisille. Järjestö ilmoitti uhmakkaasti, että se jatkaa taistelua entistäkin päättäväisemmin.

AVAINSANAT

SAK huolissaan Turkin ammattiliitoista – 19 liittoa lakkautettu

Kuva: Lehtikuva

Turkin vallankaappausyrityksen jälkeiset puhdistukset iskevät myös ammattiliittoihin, kertoo SAK nettisivuillaan. Uutisen mukaan hallitus on lakkauttanut jo 19 ammattiliittoa ja vaatii nyt kaikkia julkisen alan työntekijöitä ilmoittamaan ay-jäsenyytensä ja muut tietonsa pankkitileineen.

Esimerkiksi opettajien ammattiliittoa Egitim-Seniä ei ole lakkautettu, mutta useita sen jäseniä on erotettu työstään. SAK:n nettisivujen uutisen mukaan erotetuilla on muun muassa ollut tili pankissa, jolla hallitus uskoo olevan yhteyden Gülen-liikkeeseen. Turkin hallitus uskoo liikkeen olevan vallankaappausyrityksen takana.

Toinen opettajien ammattiliitto Aktif Egitim-Sen on lakkautettu ja sen vajaat 20 000 jäsentä erotettu työstä.

Ammattiliittojen maailmanjärjestö ITUC ja Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ovat huolestuneita Turkin tilanteesta.

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen muistuttaa, että Turkki on kansainvälisen työjärjestö ILO:n jäsen ja ratifioinut ammattiyhdistysoikeuksia koskevat ILO:n yleissopimukset.

– Uutiset ovat huolestuttavia turkin ratifioimien yleissopimusten kannalta, Lehto-Komulainen sanoo Demokraatille.

Turkki on esimerkiksi hyväksynyt ilon yleissopimuksen numero 87. Se koskee ammatillista järjestäytymisvapautta ja sen hyväksymistä sopimuksista. Toinen hyväksytyistä sopimuksista (numero 98) koskee kollektiivista neuvotteluoikeutta työpaikoilla.

– Kummatkin nämä Turkki on saattanut kansallisesti voimaan.

Jos artikloja ei noudateta, siitä joutuu vastaamaan.

Sopimuksessa numero 87 sanotaan suoraan, että sekä työntekijöillä että työnantajilla on oikeus perustaa mielensä mukaisia järjestöjä ja liittyä niihin ilman ehtoja.  Työntekijä- ja antajajärjestöjä ei saa lakkauttaa hallinnollisin toimenpitein.

Lehto-Komulaisen mukaan Turkin ay-liike voi tehdä asioista raportin ILO:lle. Tällöin asia lähtee etenemään kansainvälisen työjärjestön päätöksentekorattaissa.

– Kyllä yleissopimusten artikloja pitää myös noudattaa. Jos ei noudateta, Turkin hallitus joutuu niistä vastaamaan. Ihmisoikeuksista ei voi poikkeustilan varjolla irtisanoutua.

Jo pelkän ILO:n jäsenyyden pohjalta jäsenmaiden tulee noudattaa yleissopimusten sisältöä. Turkki on ollut ILO:n jäsen vuodesta 1932.

– Ammattiliittojen maailmanjärjestö ITUC ja Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ovat tuominneet tällaiset viimeaikaiset tapahtumat ja ovat ilmoittaneet ollensa erittäin huolestuneita, että poikkeustilaa on käytetty oikeusvaltioperiaatteen heikentämiseksi. Palkansaajaliike Suomessa kuuluu näihin järjestöihin.

Turkin ay-liikkeessä neljä keskusjärjestöä. Niissä on vajaat puolitoistamiljoonaa jäsentä.

Viron parlamentti ei onnistunut valitsemaan presidenttiä

Viron parlamentti eli Riigikogu ei saanut tiistaina valittua maalle uutta presidenttiä. Kumpikaan jäljelle jääneistä ehdokkaista ei saanut vaadittua kahta kolmannesta äänistä.

Entinen EU-komissaari, reformipuoluetta edustava Siim Kallas sai 42 ja keskustapuolueen varapuheenjohtaja Mailis Reps 26 ääntä. Lisäksi jätettiin 30 tyhjää ääntä.

Valinta siirtyy nyt valitsijakokoukselle, jossa on mukana Riigikogun 101 jäsentä sekä 234 edustajaa kunnista ja kaupungeista. Valitsijakokous pidetään 24. syyskuuta.

Viron puolueet ovat onnistuneet valitsemaan presidentin parlamentissa kahdesti: vuonna 1992 valittiin Lennart Meri ja vuonna 2011 Toomas Hendrik Ilves toiselle viisivuotiskaudelleen.