Maankuulu kriitikko kehotti ”häpeämään aivan saatanasti”, nyt tulee puolustus Stubbin kirjan ehdokkuudelle: ”Virkistävä valinta”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi ehdolla olevat teokset.

Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja, historioitsija Jukka-Pekka Pietiäinen pitää virkistävänä, että Tieto-Finlandia-palkinnon ehdokkaista on syntynyt keskustelua.

– Stubbin elämänkerta on saanut hyvät arvostelut ja ihmiset ovat pitäneet siitä. On ollut mielestäni virkistävä valinta raadilta valita ehdolle henkilökuva, jossa kohde on toisena kirjoittajana ja tietokirjailija Karo Hämäläinen toisena.

Keskustelu Tieto-Finlandia-palkinnon ehdokkaista nousi otsikoihin eilen, kun muun muassa palkittu toimittaja ja taidekriitikko Otso Kantokorpi kirjoitti Aleksander Stubbin elämänkerran Tieto-Finlandia ehdokkuudesta murskaavasti Facebookissa.

Demokraatin haastattelussa Kantokorpi laajensi kritiikkiään koskemaan muitakin kuin vain Stubbin muistelmateosta. Hän korosti, että kyse on kaikista Tieto-Finlandian kuudesta ehdokkaasta. Taidekriitikko kertoi kiinnittäneensä huomiota etenkin siihen, että palkintoehdokaskirjojen tekijät ovat järjestään toimittajia.

– Olen itsekin toimittaja, mutta koen että tuossa palkinnossa sivuutetaan tutkijat kokonaan, hän totesi haastattelussa.

Kantokorpi painotti, että tutkijoilta tulee koko ajan hienoja kirjoja. Hänen mielestään nyt ehdolla oleva kirjat ovat ”alennustila koko historiaan nähden”.

Pietiäinen ei päinvastoin näe asiaa ongelmallisena, vaan lupaavana.

Suomen tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja Pietiäinen ei päinvastoin näe asiaa ongelmallisena vaan lupaavana.

– Ainakin itse toivon, että narratiivinen tietokirjallisuus lisääntyy. Se on lukijaystävällistä. Tietokirjallisuus elää siitä, että löydämme uusia lukijoita.

Hän huomauttaa, että toki tutkijoiden ja tietokirjailijoidenkin joukossa on paljon hyviä kirjoittajia.

– Mutta itse toivoisin, että yleisöystävällisen kirjoittamisen taito lisääntyisi.

Tässä teoksessa hän on toinen kirjoittajista, eli siinä mielessä tietokirjailija.

Pietiäinen puhuukin Stubbin teoksen toisesta kirjoittajasta Karo Hämäläistä tietokirjailijana.

– Hän on kirjoittanut faktaa ja fiktioita. Tässä teoksessa hän on toinen kirjoittajista, eli siinä mielessä tietokirjailija. Itse asiassa Suomen tietokirjailijat ry palkitsi hänet kirjamessuilla tietokirjailijapalkinnolla.

– Suomessa on aika paljon toimittajia, jotka kirjoittavat tietokirjoja. He ovat kokeneita kirjoittajia ja heidän haaveena voi usein olla tietokirjojen kirjoittaminen.

Esimerkeiksi hän nostaa ulkomaan kirjeenvaihtajat, jotka usein tekevät teoksen kokemuksistaan palattuaan Suomeen.

Demokraatti tavoitti myös Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajan Jyrki Vainosen. Hän kuitenkin totesi jättävänsä Tieto-Finlandian raadin ratkaistavaksi sen, mitkä teokset ovat sopivia ehdolle ja mitkä eivät.

– Lähden siitä, että kun raati on valittu, niin he sitten tekevät asiasta päätöksen, Vainonen totesi.

Lopullisen päätöksen Tieto-Finlandia-palkinnon saajasta valitsee tänä vuonna puolestaan toimittaja Matti Rönkä.

Kittilän kunnanjohtajan paikkaa haki 13 

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO
Kittilän kunnan vaakuna kunnantalon seinässä 7. helmikuuta 2017.

 

Kittilän vs. kunnanjohtajan paikkaa on hakenut 13 ihmistä. Kunnanhallitus päätti marraskuun alussa jatkaa hakuaikaa, sillä tehtävään oli vähän riittävän kokeneita tai kouluttautuneita hakijoita. Perjantaina päättyneessä haussa paikkaa haki 13 ihmistä, joista yksi oli jo aikaisemmin paikkaa hakeneiden joukossa. Viransijaisuuden haku päättyi alun perin lokakuun lopussa, ja tehtävään haki 13 ihmistä.

Nyt hakijoiden joukossa on muun muassa kasvatustieteiden maisteri, kaksi filosofian tohtoria ja kaksi diplomi-insinööriä. Useilla hakijoilla on kaksi eri tutkintoa. Hakijat ovat eri puolilta Suomea. Viransijaista etsitään vuodeksi 2018.

Kittilän kuntaa painavat useiden kuntapäättäjien rikossyytteet. Aiempi kunnanjohtaja irtisanottiin vuonna 2014. Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että irtisanominen oli laiton.

(STT)

Keskustelua aiheesta

Pikkupotilaansa morfiineja varastanut hoitaja sai vajaat pari vuotta ehdollista vankeutta

Kuva: Jari Soini

Pienen saattohoitopotilaansa morfiineja varastanut hoitaja sai perjantaina ehdollista vankeutta Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa. Hänet tuomittiin syyttäjän vaatimalla tavalla vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi oikeus määräsi naiselle 80 tuntia yhdyskuntapalvelua eli kymmenen tuntia enemmän kuin syyttäjä vaati.

Nainen tuomittiin muun muassa varkaudesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä.
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että kolmivuotiaalle lapselle oli ainakin kymmenen kertaa annettu morfiinin sijasta vettä. Toisaalta lapsi ei ole näytön perusteella ollut vuorokaudessa kokonaan ilman morfiinia.

Oikeuden mukaan lapselle aiheutui kipua ja tarpeetonta kärsimystä ja tämä altistui ainakin hengenvaarallisille vierotusoireille. Teko kohdistui täysin puolustuskyvyttömään, kuolemansairaaseen lapseen, josta nainen oli hoitovastuussa.

Teko oli oikeuden mukaan harkittu, erityisen julmalla tavalla tehty ja kokonaisuutenakin törkeä. Se toistui useita kertoja noin puolentoista kuukauden aikana loppusyksystä 2015.

– Käräjäoikeus toteaa myös, ettei hoitaja ole lopettanut menettelyään vapaaehtoisesti, vaan siinä vaiheessa, kun hän jäi teosta kiinni, tuomiossa sanotaan.

Oikeus otti perusteluissaan huomioon myös muun muassa puuttuneiden lääkeannosten määrän ja sen, että nainen tiesi menettelynsä vaikutuksista.

Vanhemmat ovat kertoneet lapsen voinnin muuttuneen varsin nopeasti sen jälkeen, kun nainen oli tullut mukaan hoitajarinkiin.

Valvira vei oikeudet

Hoitaja tunnusti vaihtaneensa osaan morfiiniruiskuista vettä sekä unilääketabletteja allergialääkkeeseen. Hän käytti varastamiaan aineita itse.

36-vuotias nainen myönsi syyllistyneensä pahoinpitelyyn mutta ei törkeään sellaiseen. Hän kiisti teon erityisen julmuuden ja piti tekoaikaa lyhyempänä kuin oikeus.

Oikeus arvioi, että teon moitittavuus puoltaisi ehdotonta vankeustuomiota. Tuomiossaan se kuitenkin päätyi siihen, että rangaistus voidaan määrätä ehdollisena, sillä naisella ei ole taustallaan aiempaa vankeusrangaistusta eikä tuomiota pahoinpitelyrikoksesta. Lisäksi oikeus huomioi naisen terveydentilan, olot, motiivin ja hoitoon hakeutumisen. Motiivina ei ollut ensisijaisesti aiheuttaa lapselle kärsimystä.

Nainen tuomittiin lisäksi viime kevääseen ajoittuvista rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Valvira otti naiselta viime vuoden alkupuolella pois oikeudet harjoittaa kätilön ja sairaanhoitajan ammattia ensin väliaikaisesti ja sen jälkeen toistaiseksi. Valviran lakimiehen Henna Wiiala-Keskisen mukaan hoitaja oli työskennellyt aiemmin muun muassa Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa.

Päivi Paju, STT

Keskustelua aiheesta

Mies närkästyi – ei päässyt bussin kyytiin, rikkoi tuulilasinpyyhkijän, esti bussin kulun

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Mies ei pitänyt, kun häntä ei laskettu bussiin. Bussi ei ole ollut ajossa. Kuvan bussi ei ollut osallisena.

Närkästyneen miehen epäillään estäneen bussin liikkeellelähdön Espoossa – väänsi tuulilasinpyyhkijän varren
Poliisi epäilee närkästyneen miehen estäneen linja-auton liikkeellelähdön Espoon Otaniemessä varhain perjantaina. Miehen epäillään suutuspäissään vääntäneen bussin tuulilasinpyyhkijän varren.

Hälytys Otaniemeen tuli ennen puolta kuutta aamulla. Ilmoituksen mukaan päihtynyt mies estää bussin liikkumisen seisomalla kulkupelin edessä.

Kun poliisi saapui paikalle, mies seisoi yhä bussin edessä kiinni keulassa.

Poliisin tiedotteen mukaan kuljettaja kertoi miehen suivaantuneen, koska ei päässyt bussiin sisälle, sillä linja ei ollut vielä ajossa. Tämän vuoksi miehen epäillään vääntäneen lasinpyyhkijän varren ja menneen protestiksi auton eteen.
Epäilty lähti lopulta paikalta poliisiauton kyydissä. Asiaa tutkitaan liikennerikkomuksena ja lievänä vahingontekona.

    

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

JSN:ltä langettavat Ylelle ja Iltalehdelle – vanha venäläinen aprillipila toi tuomion

Kuva: Sirpa Taskinen
- Minä en aseisiin tartu, vakuuttaa Hippu Ähtäristä.

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut kaksi langettavaa päätöstä Ylen ja Iltalehden viime kesänä julkaisemista sotahirviuutisista. Yle ja Iltalehti uutisoivat tuolloin puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. JSN:n mukaan tiedot ja kuvat juttuihin oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta ne olivat alun perin lähtöisin venäläisen tiedejulkaisun aprillipilajutusta vuodelta 2010.

JSN toteaa päätöksessään, että Ylen ja Iltalehden olisi pitänyt muun muassa korjata virheelliset uutiset selkeämmin ja nopeammin.

JSN:n selvityksen mukaan Neuvostoliitossa kokeiltiin hirvien käyttämistä vetojuhtina, mutta niitä ei koulutettu taistelutarkoituksiin Suomea vastaan Ylen ja Iltalehden juttujen väittämällä tavalla.
JSN päätti asiasta keskiviikkona.

(STT)

 

Keskustelua aiheesta

Uudesta Länsimetrosta paljastui ikävä moka: Yli miljardin maksaneesta uutuudesta unohtui keskeinen asia – nyt kuljettajat ajelevat kupla otsassa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Tapiolassa kuljettaja joutuu hoitamaan tarpeensa pusikkoon.

– Kun koeliikenne länteen tänä syksynä käynnistyi, kävi ikävällä tavalla ilmi, että Länsimetro suunniteltiin automaattiohjattavaksi. Niinkin pieni, mutta ihmiselle aika olennainen asia kuin vessa, pääsi unohtumaan, toteavat HKL:n raitiovaunun- ja metrojunankuljettajia edustava pääluottamusmies Pekka Hirvonen ja kunnossapidossa työskentelevä Kari Uusikumpu.

Sekä kuljettajia että kunnossapidon ja huollon henkilöstöä työskentelee metrotunneleissa koko rataverkon laajuudella.

Asiasta kertoo tuore JHL:n jäsenlehti Motiivi.

Pääteasemalla melkein puolen kilometrin matka vessaan – yhteen suuntaan, Tapiolassa vessaa ei ole

Espoon Matinkylän pääteaseman takana, ns. Tiistilän kuilussa, syvällä maan uumenissa on monttu, jossa tehdään metrojunien huolto- ja kunnostustöitä, kertoo Motiivi. Sieltä edestakainen vessareissu kestää noin 20-25 minuuttia.

– Mitattu on. Kävelyä lähimpään vessaan tulee noin 400 metriä ja sitten hissillä ylös. Pelkkään matkaan menee normaalivauhdilla noin 8-10 minuuttia suuntaansa, vahvistaa Uusikumpu.

Matinkylän huoltomonttu on käytössä seuraavat neljä viisi vuotta. Kun länsimetro on laajentunut Kivenlahteen, siirtyvät huollot sinne.

– Pitääkö sinnitellä sinne asti? Vai saisiko Matinkylän vessan hiukan lähemmäksi? Eihän se länsimetro maksanut kuin hiukan yli miljardin, ihmettelevät Hirvonen ja Uusikumpu.

Tapiolan kääntöraide on käytössä arviolta seuraavat 50 vuotta. Siellä ei ole vessaa ensinkään.

– Siellä ei ole myöskään hissiä. Nouset ensin maanpinnalle 252 rappua, yhteensä 44 metriä, ja voit sitten asioida pusikossa, kertoo Uusikumpu.

Keskustelua aiheesta