Haastateltujen joukossa on useita toimittajia, jotka ovat olleet Ylellä vuosia ja jotka haluaisivat vakituisen työpaikan. Heille ei kuitenkaan ole ollut muuta tarjolla kuin määräaikaista työtä.

Journalistin mukaan näillä työntekijöillä ei ole esimerkiksi oikeutta palkalliseen lomaan eikä työterveyshuoltoon, toisin kuin vakituisessa työsuhteessa olevilla kollegoilla.

Ylen HR-päällikkö Sami Toiviainen sanoi Journalistin mukaan, ”ettei Yle voi palkata kaikkia Suomen toimittajia”.

– Monet asiat tulevat aivan liian myöhään, esimerkiksi budjetti. Yhtiössä on niin monta liikkuvaa osaa, esimerkiksi rekrytointeja, jotka venyvät, ja yksi asia johtaa toiseen ja niin edelleen. Pyrimme joka vuosi korjaamaan tämän asian ja joka vuosi epäonnistumme, hän sanoi Journalistille.

Journalistin uutiseen tarrattiin myös eduskunnassa. Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) on tehnyt kirjallisen kysymyksen Yleisradion henkilöstöpolitiikasta. Hopsu peräänkuuluttaa työntekijöiden oikeuksien parantamista valtio-omisteisessa yhtiössä.

– Hallitus on ohjelmassaan todennut tavoitteekseen maailman parhaan työelämän, onnellisten ja hyvinvoivien ammattilaisten Suomen, jossa jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä. Yleisradion osalta hallitusohjelman erinomaiset tavoitteet näyttävät ontuvan, hän jatkoi.

Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) sanoi Demokraatille tänään ennen illan suussa pidettyä Ylen hallintoneuvoston kokousta eduskunnassa, että Ylen hallintoneuvosto saa säännöllisesti raportin henkilöstötilanteesta.

– Nykyisen toimitusjohtajan aikana on huomattavasti henkilökunnan tyytyväisyys Yleen työpaikkana parantunut. On tietysti tärkeää, että Yle koetaan hyväksi ja vetovoimaiseksi työpaikaksi. Myös työn luonne on sellainen, että Ylessä on paljon erilaisia projektitehtäviä ja paljon erilaisia freelancereita ja muita, jotka saavatkin lähtökohtaisesti osan toimeentulostaan Yleltä.

Satonen ennakoi päivällä, että asiaa puhuttaa myös hallintoneuvostossa.

– Ihan varmasti sitä käydään, totta kai käydään läpi, Satonen sanoi ja oli itsekin tarvittaessa valmis ottamaan asian keskusteluun.

– Ei hallintoneuvosto tietysti palkkaa eikä erota ketään. Se on tietysti selvä asia, mutta totta kai tämä on yksi asia, jota koko ajan seurataan. Ylen tehtävä on toimia julkisena yhtiönä. Siksi on tietysti tärkeätä, että se on myös vetovoimainen työnantaja ja että nämä kaikki asiat ovat kunnossa. Se on myös tärkeää siksi, että kyllähän Yle tarvitsee alan osaavinta, kyvykkäintä ja työhön sitoutunutta henkilökuntaa, jotta se pystyy palvelemaan niissä tehtävissä, mitä sille on annettu.

Ylen hallintoneuvoston kokoukset ovat suljettuja, mutta sen verran Satonen kertoi myöhemmin tänään illalla hallintoneuvoston kokouksen jälkeen, että henkilöstön edustajat ottivat työsuhteisiin liittyvät asiat esille muun muassa Journalisti-lehden artikkelin pohjalta.

– On tietysti luonnollista, että varmaan henkilöstön edustajat haluavat asiaan parannuksia. Tässä on myös tapahtunut sitä, että määräaikaisia työsuhteita on myös vakinaistettu. On niitä jotka ovat edelleen määräaikaisia, sieltä tämä kritiikki on ymmärtääkseni kummunnut, Satonen sanoo.

Satonen painottaa, että hallintoneuvoston osalta kyse on asioiden seuraamisesta.

– Varmasti Yle haluaa toimia vastuullisena työnantajana ja ottaa tämän asian vakavasti. Me saamme säännöllisesti henkilöstöraportin. Sen yhteydessä tätä varmasti tullaan seuraamaan, miten määräaikaisten määrä ja työehtokysymykset ovat kehittyneet.

Satonen sanoo, ettei Yle käytä nollatuntisopimuksia ollenkaan eikä siellä ole tarvittaessa töihin kutsuttuja.

– Kaikkien kanssa on tehty kuitenkin jonkinlainen sopimus niistä tuntimääristä, joita he tekevät. Varmaan tässä media-alan sisällä Yle on kärkipään työnantajia siinä miten asiat on hoidettu. Totta kai näitä pitää koko ajan seurata ja myöskin Ylen toimiva johto niitä seuraa.