Lue lisää: “Kotouttamistoiminta on heikommassa hapessa kuin on luultu” – eduskunnan tarkastusvaliokunta vaatii isoa muutosta kotouttamiseen

Tarkastusvaliokunnan jäsen, kotouttamistoiminnan tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) toteaa, että valiokunnassa päätettiin jo kolme vuotta sitten suomalaisen kotouttamispolitiikan perusteellisesta selvittämisestä.

– Tämä oli koko kotouttamispolitiikan läpivalaisu, Feldt-Ranta kuvaa prosessia ja nyt julki tullutta mietintöä.

– Valiokunnan kokonaisnäkemys on se, että kotouttamispolitiikassa ei ole onnistuttu kovin hyvin. Valiokunnalla ei ole mitään tarvetta osoitella ketään sormella, vaan löytää asiaan liittyvät haasteet ja heikkoudet sekä tehdä parantamisesityksiä.

Feldt-Ranta painottaa, että mietintö on yksimielinen. Valiokunta esittää lukuisia toimenpiteitä kotouttamispolitiikan parantamiseksi.

– Suurin toive on se, että tuleva hallitus, kuka sen ikinä muodostaakaan, kävisi läpi toimenpide-esitykset ja toteuttaisi politiikkasuositukset.

Feldt-Rannan mukaan mietinnön tärkein havainto on se, että kotouttaminen on aivan liian hidasta. Ihmiset pääsevät verkkaisesti kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.

– Rakenteita pitää muuttaa. Kaiken kotouttamisen päämääränä pitää olla työllistyminen työmarkkinoille. Työ on myös osoittautunut parhaaksi kotoutumisessa.

Toinen keskeinen huomio on suomalaisen kotouttamistoiminnan viranomaisvetoisuus. Se ei toimi. Feldt-Rannan mukaan kolmannella sektorilla, järjestöillä ja yhdistyksillä on kuitenkin toiminnassa merkittävä rooli ja nyt se pitäisi nostaa vielä selkeämmin keskiöön.

– Tämä on iso henkinen muutos, koska Suomi on viranomaisuskovainen yhteiskunta. Olisi suurta viisautta delegoida arkinen työ näille järjestöille.

Kolmanneksi Feldt-Ranta nostaa mietinnöstä esiin sen, että ”vain hyvä tahto ei riitä”. Kotoutumisen seuraamiseen tarvitaan myös mittareita ja velvoittavuutta.

– En kiistele siitä, onko kielikoulutus hyvin vai huonosti hoidettu, mutta tulokset ovat huonoja jos vain pieni osa saavuttaa tason, jolla pystyy edes auttavasti toimimaan arjessa. Jotta tuloksellisuutta voidaan parantaa, koulutuksen järjestäjän on saatava korvaus valtiolta vasta, kun tulokset on saavutettu, Feldt-Ranta sanoo.

Toisin sanoen kielikoulutukseen saadun rahan ei tulisi perustua niin suuresti oppilaiden lukumäärään.

– Tuloksellisuusajattelun on tultava kaikkeen tekemiseen. Tässäkään ei kannata ketään osoitella sormella.

Feldt-Rannan mukaan on myös järkevää kotoutumisen ja koko yhteiskunnan kannalta, että kotoutumisprosessin aikana selvitetään muun muassa, onko suomalaiset arvot ja kieli omaksuttu ja ovatko suomalaisen työelämän perussäännöt hallussa. Tähän tarvitaan testi tai koetilanne.

– Se on myös kotoutujan itsensä etu, että on jotain mitä tavoitella. On porkkana käydä koulutus läpi ja omaksua asiat, sitten on testi – ihan samalla tavalla kuin mittaamme ammatillista pätevyyttä, ajokorttia tai peruskoulun vaatimusten toteuttamista.

Maarit Feldt-Ranta painottaa, että tarkastusvaliokunnan edellyttämät muutokset ovat isoja. Ne vaativat ajattelutavan muutoksen lisäksi suuria lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia uudistuksia.

Feldt-Ranta on seurannut parin vuosikymmenen ajan tarkkaan pohjoismaista maahanmuuttokeskustelua. Jo ollessaan SDP:n puoluesihteerinä (2005–2008) hän esitti SDP:lle maahanmuuttopoliittisen työryhmän perustamista. Hän on aikoinaan toiminut myös kehittämispäällikkönnä aikuiskoulutuskeskuksessa, jossa kotouttamiskoulutus oli isossa roolissa.