Kuva: Getty Images
“Maksun periminen retkeilystä ei ehkä olekaan perusteeton uhkakuva” – Kiistelty laki etenee

Eduskunnan valiokunnat saavat jo tällä viikolla käsiinsä kiistellyn lain Metsähallituksen uudistamisesta. Hallitus on perustellut uudistusta erityisesti EU:n kilpailulainsäädännön vaatimuksilla.

Suurin muutos on se, että metsätaloutta harjoittaisi osakeyhtiö.

SDP:n eduskuntaryhmän järjestämässä keskustelutilaisuudessa tiistaina suurin huoli kohdistui Metsähallituksen Luontopalvelujen kohtaloon. Luontopalvelut vastaa muun muassa kaikkien kansallispuistojen, luonnonpuistojen ja valtion retkeilyalueiden hoidosta sekä suurimmasta osasta yleisistä vesialueista.

– Kansallispuistoilla ja valtion retkeilyalueilla on merkittävä vaikutus aluetalouteen ja -työllisyyteen. Valtion sijoittama euro palautuu takaisin keskimäärin 10-kertaisena paikallistalouteen, perustuslakivaliokunnan jäsen Johanna Ojala-Niemelä (sd.) muistutti.

Lisäksi hyvinvointina, virkistyksenä, kuntoiluna ja luonnontuotteina hyödyn arvo on mittaamaton.

– Siksi ei ole yhdentekevää, miten näiden alueiden tulevaisuudessa käy.

Pohjois-Suomessa sijaitsevat suosituimmat kansallispuistot ja retkeilyalueet. Lapista kotoisin oleva Ojala-Niemelä on huolissaan maankäytöstä pohjoisessa, jossa täytyy sovittaa yhteen hyvin monien eri intressiryhmien toiveita. Metsähallituksen vastuu ja rooli tässä on ollut suuri.

– Mitä tapahtuu uuden lain myötä, kun kuvioon astuu valtion metsätalousyhtiö, jolla on sopimuksella yksinoikeus metsätalousmaahan? Miten keskusteluyhteys muiden käyttäjäryhmien kanssa toimii ja lisääntyykö byrokratia, hän kysyi.

Ojala-Niemelä ei katso hyvällä Luontopalveluiden aseman heikentämistä ja monimutkaistamista.

– Miksi Luontopalveluiden asemaa on haluttu muuttaa? Onko lakiesityksen taustalla intressejä, joita ei ole haluttu tuoda julkisuuteen, hän ihmetteli.

Ojala-Niemelä kysyi myös, onko ilmainen valtion mailla tapahtuva retkeily nyt uhattuna.

– Tuskin ensikädessä on.

Hän kuitenkin huomautti, että EU-lainsäädäntö saattaa vaatia käyttöoikeussopimuksen kilpailuttamista. Näin olisi helpompaa esimerkiksi myydä valtion metsien käyttöoikeus eteenpäin vaikkapa ulkomaisille sijoittajille.

– Valitettavasti alkaa tuntua siltä, ettei maksun periminen retkeilystä ehkä tulevaisuudessa olekaan enää pelkkä perusteeton uhkakuva, hän varoitti.

Onko taustalla intressejä, joita ei ole haluttu tuoda julkisuuteen?

Suomen Latu ry:n mielestä hallituksen esityksessä on epäkohtia, joten useita pykäliä pitäisi muuttaa tai laki tulisi palauttaa uuteen valmisteluun. Asiantuntija Anne Rautiainen kritisoi erityisesti sitä, että ympäristöministeriön ohjausvaltaa on vähennetty ja Metsähallituksen hallituksen ja toimitusjohtajan valtaa lisätty.

– Tätä muutosta ei ole tuotu missään selkeästi julki. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikki virkistyspalvelut ja infra, kuten reitit, taukopaikat, autiotuvat ja luontokeskukset siirtyisivät liiketoimintojen hoitoon.

Luontopalvelujen aseman muutos huolestuttaa Suomen Ladussa. Luontopalvelut tuottaa luontokohteiden peruspalvelut. Kansallispuistoissa vierailtiin viime vuonna yli 2,6 miljoonaa kertaa. Käynnit tuottivat 141 miljoonaa euroa.

– Hallituksen esitys muuttaa Luontopalvelujen asemaa ja resursseja. Se uhkaa samalla luonnon virkistyskäytön edistämistä, Rautiainen huomautti.

Esimerkiksi Luontopalvelujen nykyään hoitamasta noin 7 miljoonan hehtaarin maa- ja vesiomaisuudesta siirrettäisiin liiketoiminnoille suoraan yli kolmasosa.

Suomen Latu vaatii, että eduskunnan ja ministeriöiden ohjaus- ja päätösvalta kansallisomaisuuden hoidossa pitää säilyttää. Se odottaa myös muun muassa sitä, että Metsähallitukseen tulisi 1–2 hengen järjestöedustus.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet Markku Eestilä (kok.) ja Lasse Hautala (kesk.) myönsivät, että lakiesitys on herättänyt paljon tunteita. Erityisesti Eestilä korosti, ettei näe lainmuutosta ja yhtiöittämistä mitenkään katastrofaalisena.

– Hallituksen moni esitys on joutunut jo etukäteen pyöritykseen. Täytyy ampua hyvissä ajoin alas tämä: Metsätalousosakeyhtiö ei tule omistamaan yhtään maa- tai vesialuetta.

Hänen mukaansa valiokunnissa on mahdollisuus korjata tilannetta, jos näyttää siltä, että uusittu laki uhkaisi luonnonarvoja.

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) toi esiin huolensa, että valtion vesialueita hivutetaan liiketaloudellisen hyödyn piiriin. Hän piti myös tärkeänä sitä, että perustettava osakeyhtiö on taatusti sataprosenttisesti valtion omistama.