”Mallina olivat jakobiinit ja giljotiini” – Maailmanhistoriaa ravisuttanut vallankumous suisti Venäjän 100 vuotta sitten sisällissotaan ja terroriin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / TASS /
Vladimir Ilyich Ulianov, tuttavallisemmin Vladimir Lenin pitämässä lokakuun vallankumouksen vuosijuhlapuhetta lokakuussa 1918.

Helsingin Sanomat torstaina 8.11.1917: ”Waltataistelu Wenäjällä. Bolshewikit voitolla Pietarissa. Kerenski matkustanut Pietarista, toiset ministerit joutuneet bolshewikien wangeiksi. – Rautatieasemat sekä tärkeimmät wirastot bolshewikien hallussa. – Pietarin esikunta piiritetty.”

Edellisenä päivänä 7. marraskuuta (25. lokakuuta juliaanisen kalenterin mukaan) risteilijä Aurora oli iltapäivällä ankkuroitunut kyljittäin Talvipalatsin eteen. Illalla se alkoi tulittaa palatsia. Aleksandr Kerenskin väliaikainen hallitus oli kukistettu.

Tilanne ei kuitenkaan ollut niin dramaattinen kuin esimerkiksi ohjaaja Sergei Eisensteinin elokuvassa Lokakuu annetaan ymmärtää.

”En ole koskaan aikaisemmin nähnyt vallankumousta, jossa syrjäytettyä hallitusta olisi ollut puolustamassa vain aseistautuneita naisia ja lapsia”, kirjoitti Yhdysvaltain laivastoattasea Walter Crosley vuonna 1920.

Monelle Pietarissa asuneelle valkeni vasta seuraavana päivänä vallan vaihtuminen.

”Kohtalostani tässä maassa päättää tästä eteenpäin anarkistihallitus”, kirjoitti amerikkalaisen National City Bankin työntekijä Leighton Rogers.

Asiallisempaa olisi puhua vallankaappauksesta.

Marraskuun 7. päivän tapahtumia on tavattu nimittää vallankumoukseksi, mutta Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavaisen mukaan asiallisempaa olisi puhua vallankaappauksesta.

– Aikoinaan sen virallinen nimi oli suuri sosialistinen lokakuun vallankumous. Nyt se on suuri Venäjän vallankumous, joka ulottuu vuodesta 1917 vuoteen 1922 eli se sisältää helmikuun kumouksen, lokakuun kaappauksen ja kansalaissodan.

Lokakuun kaappaus -nimitystä puoltaa Vihavaisen mukaan sekin, että Pietarissa ei tapahtunut paljon mitään.

– Uusi, pieni porukka vain meni ja otti vallan niiltä, jotka eivät pystyneet panemaan vastaan juuri lainkaan, Vihavainen sanoo.

Venäläisiä matruuseja juhlimassa maaliskuun vallankumousta Helsingin Rautatientorilla.

Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentolan yhtyy Vihavaisen mielipiteeseen. Hän kuitenkin huomauttaa, että tapahtumilla oli kuitenkin vallankumouksen seuraukset.

Vuoden 1917 lopussa Venäjällä valittiin yleisillä vaaleilla edustajat perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen. Vaalitulos oli bolshevikkien kannalta murskaava, sillä vain neljäsosa kokousedustajista edusti heitä.

Enemmistö oli sosialistivallankumouksellisella puolueella. Kokous ehti pitää vain yhden istunnon Taurian palatsissa, kunnes bolshevikkihallinto hajotti sen.

Terrori leimasi.

Terrori leimasi Venäjän vallankumousta alusta lähtien. Vihavaisen mukaan terrorin käyttö oli puhtaasti leniniläinen idea ja Stalin sitä toteutti.

Myös Rentolan mukaan Leninin politiikkana oli toisinajattelevien vainoaminen ja surmaaminen. Terrorin käyttöä selittää Rentolan mielestä osaltaan vallanpitäjien heikkous. Kun kannatus oli huteralla pohjalla, sitä vahvistettiin pelottelulla.

– Lisäksi yritettiin todella nopeasti tehdä suuria muutoksia, ja siinä vaaditaan usein pakkokeinoja. Mallina olivat selvästi jakobiinit ja giljotiini Ranskan vallankumouksessa. Sieltä kumpusi alun perin mentaliteetti, jonka mukaan suurella terrorilla ja väkivallalla saadaan nopeita muutoksia yhteiskunnassa aikaan, Rentola sanoo.

Moskovassa on parhaillaan esillä ihmisoikeusjärjestö Memorialin näyttely ”Ensimmäiset”, joka kuvaa 50 ihmisen vangitsemista 25.10.1917–4.1.1018 (juliaanisen kalenterin mukaan) eli 7.11.1917–17.1.1918 . Sortotoimien kohteeksi joutui ensimmäiseksi aristokraatteja, professoreita, kulttuurihenkilöitä, poliittisia johtajia ja tavallisia kansalaisia.

Punakaartilaisia Moskovassa syksyllä 1917.

Bolshevikit onnistuivat vallantavoittelussa Rentolan mukaan siksi, että he saivat Itämeren laivaston sotilaiden keskuudessa voimakkaan aseman.

Lisäksi he pääsivät enemmistöasemaan sekä Pietarin että Moskovan työläisten neuvostoissa, jotka olivat hallituksen kanssa kilpailevia vallanelimiä.

– Bolshevikkeja paljon suurempaa sosialistivallankumouksellisten puoluetta kannattivat talonpojat, ja siten kannatus hajaantui pitkin maaseutua. Aika useinhan vallansiirtotilanteissa on olennaista, kuka pystyy hallitsemaan pääkaupunkia, Rentola sanoo.

Vallankumouksen jälkeinen aika vaikutti monella tapaa Venäjän kehitykseen.

Maaseudulla alkoi toinen maaorjuus.

Maaseudulla se tarkoitti Timo Vihavaisen mukaan yrittäjyyden juurimista ja tavallaan toisen maaorjuuden perustamista.

– Venäjä oli vallankumouksen tapahtuessa 70 vuotta jäljessä muuta Eurooppaa ja jäi vallankumouksen ansiosta vielä toisen mokoman jälkeen monessa suhteessa, Vihavainen sanoo.

Bolshevikkien pääsy valtaan mullisti Rentolan mukaan Venäjän ja sen sosiaalisen rakenteen perinpohjaisesti ja vaikutti paljon maailmanhistoriaan.

Venäjällä vallankumous murensi perinteisen maatalousyhteiskunnan.

– Venäjä oli kuitenkin vuosisatoja ollut talonpoikien ja maaorjien yhteiskunta. Enemmistö väestöstä oli ollut maanviljelijöitä. Se meni aika nopeasti alas. Ei heti, mutta kymmenen vuotta myöhemmin, kun tulivat kolhoosit ja voimakas teollistaminen. Tämä muutti maata erittäin paljon.

Mugabe ei antanut eroilmoitusta dead lineen mennessä

Kuva: Lehtikuva-AFP
Zimbabwen presidentti Robert Mugabe hämmensi maansa tilannetta sunnuntai-iltana, kun hän ei pitämässään televisiopuheessa vastoin odotuksia ilmoittanut erostaan.

Zimbabwessa presidentti Robert Mugabelta ei ole kuultu julkista eroilmoitusta, vaikka Zanu-PF-puolueen asettama takaraja oli tänään puoliltapäivin.

Puolue on uhannut nostaa Mugabea vastaan virkasyytteen, jos tämä ei suostu eroamaan annetussa ajassa.

Televisiokanava CNN kertoo nimettömään neuvottelulähteeseen vedoten, että Mugabe on suostunut eroamaan ja eroehdoista on sovittu.

Armeija syrjäytti 93-vuotiaan Mugaben vallasta viime viikolla, ja Zanu-PF on erottanut Mugaben puolueen johdosta. Mugabe ei kuitenkaan itse ilmoittanut erostaan sunnuntai-iltana pitämässään televisiopuheessa.

Charles Manson kuoli 83-vuotiaana – käskytti johtamansa kultin jäsenet joukkomurhaan vuonna 1969

Kuva: Lehtikuva-AFP
Viranomaislähteiden tuorein kuva Charles Mansonista, otettu elokuussa 2017.

Yhdysvaltalainen joukkomurhaaja Charles Manson on kuollut 83-vuotiaana. Hän kuoli varhain aamulla Suomen aikaa.

Vankilaviranomaisten mukaan kuolema oli luonnollinen. Tarkempaa kuolinsyytä ei ole kerrottu.

Vuonna 1971 Manson tuomittiin seitsemän ihmisen murhasta Los Angelesissa.

Murhat tapahtuivat elokuussa 1969. Tapettujen joukossa oli muun muassa ohjaaja Roman Polanskin vaimo Sharon Tate, joka oli kahdeksannella kuulla raskaana. Manson ei itse tappanut ketään, mutta käskytti johtamansa kultin jäsenet veritöihin.

Manson tuomittiin alun perin kuolemanrangaistukseen, mutta tuomio muutettiin elinkautiseksi, kun Kalifornian osavaltio luopui kuolemanrangaistuksen käytöstä.

Kuolemasta ensimmäisten joukossa kertonut viihdesivusto TMZ sai tiedon Mansonin kuolemasta Sharon Taten sisarelta Debra Tatelta, joka oli saanut puhelun vankilasta.

Euroopan ykkösnaisen ura vaakalaudalla – Saksan liberaalit jättivät Merkelin pahaan pulaan

Kuva: Lehtikuva-AFP
Saksan liittokansleri Angela Merkel hallitusneuvottelujen tauolla Berliinissä sunnuntaina.

Saksassa hallitustunnustelut ovat katkenneet liberaalipuolue FDP:n ilmoitettua vetäytyvänsä neuvotteluista. Asiasta muun muassa uutisoivan Spiegelin mukaan FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner ilmoitti asiasta Berliinissä paikallista aikaa hieman ennen puoltayötä sunnuntaina.

– On parempi olla hallitsematta kuin hallita huonosti, Lindner sanoi.

Neuvotteluihin osallistui FDP:n lisäksi liitokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit (CDU/CSU) ja vihreät. Neljä viikkoa jatkuneissa tunnusteluissa piti alun perin saada tuloksia viime torstaihin mennessä, mutta perjantaina uusi takaraja asetettiin sunnuntaille.

Merkel kommentoi hallitustunnustelujen katkeamista sanomalla olevansa harmissaan asiasta. Merkel kuitenkin myös vannoi tekevänsä kaikkensa varmistaakseen, että Saksa pääsee vaikeiden aikojen läpi.

Bild-lehden mukaan Merkel on kertonut informoivansa Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeieria tilanteesta maanantaina.

– Sitten meidän täytyy katsoa, kuinka etenemme, Merkel myös sanoi lisäten, että nyt on ”syvän pohdinnan aika”.

Syyskuussa pidetyissä vaaleissa CDU/CSU ja sosialidemokraattien SPD kärsivät tuntuvan tappion, kun taas äärioikeistolaisen AfD:n kannatus kasvoi ja se nousi liittopäiville. Monien pelkona on, että jos maassa joudutaan järjestämään uudet vaalit, voisi puoluekentän hajaannus sataa jälleen AfD:n laariin.

Epäonnistuminen voisi voisi merkitä jopa loppua Merkelin poliittiselle uralle.

Saksalaiskommentaattorit ovat aiemmin arvioineet, että epäonnistuminen hallitustunnusteluissa voisi merkitä jopa loppua Merkelin poliittiselle uralle.

– On ehdottomasti Merkelin intressissä, että hallitus saadaan kokoon, koska epäonnistuminen voisi merkitä hänen poliittisen uransa loppua, Bonnin yliopiston politiikan tutkija Frank Decker sanoi aiemmin Phoenix-uutiskanavan haastattelussa.

– Tunnusteluissa ei ole kyse vain hallituksesta, vaan myös Angela Merkelin kohtalosta. Jos hän ei onnistu muodostamaan hallitusta, on hänen kansleriutensa vaarassa, Bild-sanomalehti puolestaan kirjoitti.

Mugaben puhe hämmensi – ”Olen edelleen vallassa”

Kuva: Lehtikuva-AFP
Robert Mugabe ei ilmoittanut erostaan sunnuntai-iltana pitämässään televisiopuheessa.

Zimbabwen presidentti Robert Mugabe hämmensi maansa tilannetta sunnuntai-iltana, kun hän ei pitämässään televisiopuheessa vastoin odotuksia ilmoittanut erostaan. Kansainväliset uutistoimistot olivat aiemmin illalla kertoneet, että Mugabe suostuu eroamaan presidentin virasta.

Mugabe, 93, sanoi puheessaan olevansa edelleen vallassa ja ilmoitti johtavansa Zanu-PF-puolueensa lähiviikkoina järjestettävää puoluekokousta.

Mugaben ilmoitus herätti ihmetystä, sillä aiemmin sunnuntaina Zanu-PF-puolue oli erottanut Mugaben puolueen johdosta. Hänen tilalleen nimitettiin ex-varapresidentti Emmerson Mnangagwa, jonka Mugabe erotti varapresidentin paikalta viime viikolla.

Zimbabwen poliittisessa kriisissä mukana olevat kenraalit antavat presidentti Robert Mugabeen liittyen oman tiedotteensa aamulla, kertoo Guardian-lehti.

Vaikutusvaltainen Zimbabwen sotaveteraanien järjestö kutsui kannattajiaan kaduille osoittamaan mieltään Mugaben puheen jälkeen. Sotaveteraanit ovat avoimesti tukeneet Mnangagwaa Zimbabwen valtakamppailussa.

– Tällä puheella ei ollut mitään tekemistä realiteettien kanssa, sotaveteraanien järjestön puheenjohtaja Chris Mutsvangwa sanoi.

Sosiaalisessa mediassa arvioitiin Mugaben puheen jälkeen, että presidentti oli poikennut puheessaan armeijan hänelle valmiiksi kirjoittamasta eroilmoituspuheesta.

Poikkesi armeijan valmiiksi kirjoittamasta eroilmoituspuheesta?

Mugabe piti puheensa univormuasuisten kenraalien läsnä ollessa. Mugabe oli aiemmin sunnuntaina neuvotellut armeijan johdon kanssa.

Armeija syrjäytti Mugaben vallasta aiemmin viime viikolla. Presidenttiä on pidetty viime päivät kotiarestissa. Armeija on kuitenkin koko ajan kiistänyt, että kyseessä olisi vallankaappaus.

Lauantaina kymmenettuhannet ihmiset osallistuivat Zimbabwessa mielenosoituksiin, joissa juhlittiin Mugaben vuodesta 1980 jatkuneen valtakauden loppua.

Zanu-PF julisti Mugaben erottamisen yhteydessä, että hänen täytyy erota presidentin tehtävästä maanantaina puoleenpäivään mennessä tai hänet asetetaan virkasyytteeseen.

Puolue erotti myös Mugaben puolison Grace Mugaben riveistään.

Mugaben on väitetty erottaneen Mnangagwan vallanhimoisen vaimonsa painostuksesta. Mnangagwan erottamisen arvioitiin suututtaneen maan turvallisuuspalvelun, jonka entinen johtaja Mnangagwa oli.

Mugabe joutuu lähtemään – oma puolue antoi potkut, väki hurraa kaduilla.

Kuva: AFP PHOTO/ Jekesai Njikizana
Robert Mugabe voimansa tunnossa puolueen johtotehtävissä.

Zimbabwessa valtapuolue Zanu-PF on erottanut presidentti Robert Mugaben puolueen johdosta.

Puolue nimitti Mugaben tilalle ex-varapresidentti Emmerson Mnangagwan, jonka Mugabe erotti varapresidentin paikalta viime viikolla.

Mnangagwan erottamista on pidetty käännekohtana, jonka jälkeen armeija päätti syrjäyttää Mugaben vallasta. 93-vuotiasta presidenttiä on pidetty viime päivät kotiarestissa.

BBC:n mukaan ihmiset puhkesivat tanssimaan ja laulamaan Zanu-PF:n kokouksessa, kun päätös Mugaben potkuista oli tehty.

Puolueen mukaan Mugaben täytyy maanantaina erota presidentin tehtävästä tai hänet asetetaan virkasyytteeseen.

Puolue erotti myös Mugaben puolison Grace Mugaben riveistään.

Mugaben on määrä myöhemmin tänään tavata armeijan johtoa. Armeijan odotetaan jatkavan painostustaan, jotta Mugabe eroaisi presidentin tehtävästä.

Lähteiden mukaan Mugabe vaatii itselleen ja perheelleen suojelua vastineeksi eroilmoituksestaan.
Eilen kymmenettuhannet ihmiset osallistuivat mielenosoituksiin, joissa juhlittiin Mugaben liki 40 vuotta jatkuneen valtakauden loppua.

STT-AFP, Harare

 

Keskustelua aiheesta