Turva – Hymy

”Mallina olivat jakobiinit ja giljotiini” – Maailmanhistoriaa ravisuttanut vallankumous suisti Venäjän 100 vuotta sitten sisällissotaan ja terroriin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / TASS /
Vladimir Ilyich Ulianov, tuttavallisemmin Vladimir Lenin pitämässä lokakuun vallankumouksen vuosijuhlapuhetta lokakuussa 1918.

Helsingin Sanomat torstaina 8.11.1917: ”Waltataistelu Wenäjällä. Bolshewikit voitolla Pietarissa. Kerenski matkustanut Pietarista, toiset ministerit joutuneet bolshewikien wangeiksi. – Rautatieasemat sekä tärkeimmät wirastot bolshewikien hallussa. – Pietarin esikunta piiritetty.”

Edellisenä päivänä 7. marraskuuta (25. lokakuuta juliaanisen kalenterin mukaan) risteilijä Aurora oli iltapäivällä ankkuroitunut kyljittäin Talvipalatsin eteen. Illalla se alkoi tulittaa palatsia. Aleksandr Kerenskin väliaikainen hallitus oli kukistettu.

Tilanne ei kuitenkaan ollut niin dramaattinen kuin esimerkiksi ohjaaja Sergei Eisensteinin elokuvassa Lokakuu annetaan ymmärtää.

”En ole koskaan aikaisemmin nähnyt vallankumousta, jossa syrjäytettyä hallitusta olisi ollut puolustamassa vain aseistautuneita naisia ja lapsia”, kirjoitti Yhdysvaltain laivastoattasea Walter Crosley vuonna 1920.

Monelle Pietarissa asuneelle valkeni vasta seuraavana päivänä vallan vaihtuminen.

”Kohtalostani tässä maassa päättää tästä eteenpäin anarkistihallitus”, kirjoitti amerikkalaisen National City Bankin työntekijä Leighton Rogers.

Asiallisempaa olisi puhua vallankaappauksesta.

Marraskuun 7. päivän tapahtumia on tavattu nimittää vallankumoukseksi, mutta Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavaisen mukaan asiallisempaa olisi puhua vallankaappauksesta.

– Aikoinaan sen virallinen nimi oli suuri sosialistinen lokakuun vallankumous. Nyt se on suuri Venäjän vallankumous, joka ulottuu vuodesta 1917 vuoteen 1922 eli se sisältää helmikuun kumouksen, lokakuun kaappauksen ja kansalaissodan.

Lokakuun kaappaus -nimitystä puoltaa Vihavaisen mukaan sekin, että Pietarissa ei tapahtunut paljon mitään.

– Uusi, pieni porukka vain meni ja otti vallan niiltä, jotka eivät pystyneet panemaan vastaan juuri lainkaan, Vihavainen sanoo.

Venäläisiä matruuseja juhlimassa maaliskuun vallankumousta Helsingin Rautatientorilla.

Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentolan yhtyy Vihavaisen mielipiteeseen. Hän kuitenkin huomauttaa, että tapahtumilla oli kuitenkin vallankumouksen seuraukset.

Vuoden 1917 lopussa Venäjällä valittiin yleisillä vaaleilla edustajat perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen. Vaalitulos oli bolshevikkien kannalta murskaava, sillä vain neljäsosa kokousedustajista edusti heitä.

Enemmistö oli sosialistivallankumouksellisella puolueella. Kokous ehti pitää vain yhden istunnon Taurian palatsissa, kunnes bolshevikkihallinto hajotti sen.

Terrori leimasi.

Terrori leimasi Venäjän vallankumousta alusta lähtien. Vihavaisen mukaan terrorin käyttö oli puhtaasti leniniläinen idea ja Stalin sitä toteutti.

Myös Rentolan mukaan Leninin politiikkana oli toisinajattelevien vainoaminen ja surmaaminen. Terrorin käyttöä selittää Rentolan mielestä osaltaan vallanpitäjien heikkous. Kun kannatus oli huteralla pohjalla, sitä vahvistettiin pelottelulla.

– Lisäksi yritettiin todella nopeasti tehdä suuria muutoksia, ja siinä vaaditaan usein pakkokeinoja. Mallina olivat selvästi jakobiinit ja giljotiini Ranskan vallankumouksessa. Sieltä kumpusi alun perin mentaliteetti, jonka mukaan suurella terrorilla ja väkivallalla saadaan nopeita muutoksia yhteiskunnassa aikaan, Rentola sanoo.

Moskovassa on parhaillaan esillä ihmisoikeusjärjestö Memorialin näyttely ”Ensimmäiset”, joka kuvaa 50 ihmisen vangitsemista 25.10.1917–4.1.1018 (juliaanisen kalenterin mukaan) eli 7.11.1917–17.1.1918 . Sortotoimien kohteeksi joutui ensimmäiseksi aristokraatteja, professoreita, kulttuurihenkilöitä, poliittisia johtajia ja tavallisia kansalaisia.

Punakaartilaisia Moskovassa syksyllä 1917.

Bolshevikit onnistuivat vallantavoittelussa Rentolan mukaan siksi, että he saivat Itämeren laivaston sotilaiden keskuudessa voimakkaan aseman.

Lisäksi he pääsivät enemmistöasemaan sekä Pietarin että Moskovan työläisten neuvostoissa, jotka olivat hallituksen kanssa kilpailevia vallanelimiä.

– Bolshevikkeja paljon suurempaa sosialistivallankumouksellisten puoluetta kannattivat talonpojat, ja siten kannatus hajaantui pitkin maaseutua. Aika useinhan vallansiirtotilanteissa on olennaista, kuka pystyy hallitsemaan pääkaupunkia, Rentola sanoo.

Vallankumouksen jälkeinen aika vaikutti monella tapaa Venäjän kehitykseen.

Maaseudulla alkoi toinen maaorjuus.

Maaseudulla se tarkoitti Timo Vihavaisen mukaan yrittäjyyden juurimista ja tavallaan toisen maaorjuuden perustamista.

– Venäjä oli vallankumouksen tapahtuessa 70 vuotta jäljessä muuta Eurooppaa ja jäi vallankumouksen ansiosta vielä toisen mokoman jälkeen monessa suhteessa, Vihavainen sanoo.

Bolshevikkien pääsy valtaan mullisti Rentolan mukaan Venäjän ja sen sosiaalisen rakenteen perinpohjaisesti ja vaikutti paljon maailmanhistoriaan.

Venäjällä vallankumous murensi perinteisen maatalousyhteiskunnan.

– Venäjä oli kuitenkin vuosisatoja ollut talonpoikien ja maaorjien yhteiskunta. Enemmistö väestöstä oli ollut maanviljelijöitä. Se meni aika nopeasti alas. Ei heti, mutta kymmenen vuotta myöhemmin, kun tulivat kolhoosit ja voimakas teollistaminen. Tämä muutti maata erittäin paljon.

Katalonian Puigdemont uhmasi uhkaavaa pidätysmääräystä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Espanjan syyttäjäviranomainen haluaa, että Katalonian syrjäytetyn aluejohtajan eurooppalainen pidätysmääräys uusitaan. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP:n mukaan oikeuslähde.

Entinen aluejohtaja Carles Puigdemont (kuvassa) on oleillut omaehtoisessa maanpaossa Belgiassa. Hän matkusti tänään Tanskaan Kööpenhaminaan uhmaten mahdollista pidätysmääräystä. Espanjalaislehti El Pais uutisoi aiemmin, että Madrid on uhannut Puigdemontia pidätysmääräyksellä, jos tämä lähtee Belgiasta.

Tanskan televisio kertoi aamulla, että toimittajat ympäröivät Puigdemontin tämän koneen laskeuduttua Kööpenhaminaan aamulla. Puigdemontin on määrä osallistua tänään Katalonia-aiheiseen keskusteluun Kööpenhaminan yliopistossa.

Espanja perui Puigdemontia ja neljää hänen ex-ministeriään koskeneen eurooppalaisen pidätysmääräyksen joulukuun alkupuolella. Puigdemont ministereineen pakeni Belgiaan, kun Espanja lakkautti Katalonian itsehallinnon alueen yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen jälkeen.

Rohingya-pakolaisten kotiuttaminen viivästyy – valmistelut yhä pahasti kesken

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Rohingya-pakolaisia odottamassa ruoka-apua pakolaisleirillä Bangladeshissa.

Rohingya-pakolaisten kotiuttaminen takaisin Myanmariin ei ala vielä tiistaina, kuten oli suunniteltu, kertovat Bangladeshin pakolaisviranomaiset. Valmistelujen kerrotaan olevan yhä pahasti kesken.

Myanmarista Bangladeshiin paenneet sadattuhannet pakolaiset pyritään kotiuttamaan kahden vuoden sisällä. Myanmarin ja Bangladeshin tekemän sopimuksen mukaan kotiutusten oli määrä alkaa tiistaina, mutta aikataulua oli jo valmiiksi pidetty liian toiveikkaana.

Viime viikolla viimeistelty sopimus koskee Bangladeshiin lokakuun 2016 jälkeen paenneita, ei Bangladeshissa jo aiemmin olleita rohingya-vähemmistön jäseniä.

Myanmaria on painostettu sallimaan turvallinen paluu rohingyoille, jotka ovat paenneet maasta armeijan toimien takia. YK on kutsunut Myanmarin armeijan operaatiota etniseksi puhdistukseksi.

Monet Bangladeshin täpötäysillä leireillä asuvista ovat sanoneet olevansa haluttomia palaamaan Rakhinen osavaltioon. Siellä heitä ja heidän kotejaan vastaan on hyökätty.

Myanmarin viranomaiset ovat rakentamassa Rakhineen väliaikaista leiriä, johon voitaisiin majoittaa 30 000 pakolaista.

Ainakin kolme kuollut pommi-iskussa eteläisessä Thaimaassa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Tutkijat perehtyvät räjähdyksen tuhoihin.

Ainakin kolme ihmistä kuoli ja reilut 20 haavoittui pommi-iskussa eteläisessä Thaimaassa Yalan kaupungissa maanantaina. Pommi oli kiinnitetty moottoripyörään, joka oli pysäköity torikojun eteen.

Poliisin mukaan moottoripyörä ehti olla pysäköitynä noin kymmenen minuuttia ennen räjähdystä. Kuolleet olivat siviilejä.

Thaimaan muslimienemmistöisessä eteläosassa on kärsitty väkivaltaisuuksista jo vuosia. Taustalla ovat kapinallisten pyrkimykset saada enemmän itsenäisyyttä buddhalaisenemmistöisessä maassa.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet sekä kapinallisia että Thaimaan turvallisuusjoukkoja ihmisoikeusloukkauksista.

AVAINSANAT

Lappu luukulle – sadattuhannet liittovaltion hallinnon työntekijät jäämässä kotiin Yhdysvalloissa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Vääntö jatkuu Yhdysvaltain kongressissa.

Yhdysvaltain liittovaltion hallinto pysyy edelleen suljettuna. Senaatti lopetti neuvottelut sunnuntai-iltana ilman sopua ja maanantaiaamulle suunniteltu äänestys siirrettiin myöhemmäksi.

– Emme ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen suunnasta, joka sopisi molemmille osapuolille, Washington Post kertoi senaatin demokraattien ryhmänjohtaja Chuck Schumerin sanoneen sunnuntai-iltana.

Senaatin oli määrä äänestää paikallista aikaa varhain maanantaina esityksestä, jolla Yhdysvaltain liittovaltion hallinto saataisiin jälleen avattua helmikuun 8. päivään asti. Nyt äänestys on määrä järjestää paikallista aikaa maanantaina puoliltapäivin. Schumerin mukaan neuvotteluja jatketaan ennen äänestystä.

Koska sopua ei saatu aikaiseksi ennen maanantaiaamua, sadattuhannet hallinnon työntekijät ovat nyt jäämässä kotiin ilman palkkaa maanantaiaamuna.

Keskeiset liittovaltion toiminnot jatkaneet toimintaansa.

Hallinto suljettiin viikonloppuna, sillä senaatti ei päässyt sopuun budjetista.

Käytännössä siis hallinnolla ei ole enää rahaa jatkaa toimintaansa. Keskeiset liittovaltion toiminnot kuten armeija, poliisi, Valkoinen talo ja kongressi ovat jatkaneet toimintaansa sulkemisen jälkeenkin, mutta vähennetyllä henkilöstöllä.

Budjettivääntöä hiersi etenkin kysymys Daca-siirtolaisuusohjelmasta, jonka demokraatit olivat panneet ehdoksi budjettisovulle. Daca-siirtolaisuusohjelma on sallinut noin 800 000:n lapsena laittomasti maahan tulleen opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa. Presidentti Donald Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa sen.

Liittovaltion hallinto on suljettu neljä kertaa vuoden 1990 jälkeen. Viimeksi näin kävi vuonna 2013, jolloin liittovaltio lomautti yli 800 000 ihmistä ilman palkkaa.

Jutun otsikkoa korjattu klo 9:16. 

Palestiinalaisten ulkoministerin mukaan Abbas pyytää EU:ta tunnustamaan Palestiinan valtion

Kuva: Lehtikuva-AFP
Palestiinalaisten ulkoministeri Riad al-Malik.

Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas aikoo pyytää EU:ta virallisesti tunnustamaan Palestiinan valtion.

Asiasta uutistoimisto AFP:lle kertoneen palestiinalaisten ulkoministerin Riad al-Malikin mukaan Abbas esittää pyyntönsä tavatessaan EU:n ulkoministereitä Brysselissä.

Al-Maliki kertoo, että Abbasin mukaan EU:n tulisi tunnustaa Palestiinan valtio vastauksena Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätökseen tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi. Päätös raivostutti palestiinalaiset, sillä myös palestiinalaiset pitävät Jerusalemia pääkaupunkinaan.

Bryssel: ”Ei maanantain asia.”

Presidentti Abbas tapaa EU:n ulkoministereitä tänään.

Diplomaatit ja viranomaiset Brysselissä sanovat, että Palestiinan tunnustaminen ei ole maanantain asia ja että EU jättää tunnustamisen jäsenmaiden käsiin.