Malmilla pelissä järki ja tunteet – kiista lentokentän kohtalosta ei ole ohi

Kuva: Ella Kaverma
Kataisen hallitus päätti kehysriihessään maaliskuussa 2014 vetää valtiollisen toiminnan Malmin lentokentältä. Helsingin kaupunki kaavailee alueelle 25 000 ihmisen asuntoja. Kaupunkilaiset puolestaan jarruttavat kentän alasajoa valittamalla hallinto-oikeuteen.

Pienlentokone teki nopean täyskäännöksen Lauttasaaren yläpuolella. Takaraivosssani tuntui ikävä muljahdus. G-voimien hellitettyä ja pystyessäni jälleen liikkumaan, kuulokkeesta kuului kuljettajan sekä vieressä istuvan ilmailualan harrastajan naurua.

– Se otti hieman vatsassa, huokaisin mikrofoniin.

– Ei tehdä sitä ihan heti uudelleen.

Pienkoneen kyytiin pääsimme kuvaajan kanssa viime vuosina tiukan kaupunkipoliittisen silmukan keskellä olleelta Malmin lentokentältä.

Helsingin kaupungin omistamalle lentokentän maa-alueelle tehtiin lokakuussa 2016 yleiskaava. Viimein, sanovat kentän alueen asuttamista kannattavat. Hätiköiden, totesivat puolestaan kentän toiminnan jatkamista puolustavat.

Kentän kohtalo päätyi alkuvuodesta myös keskelle kiivasta eduskuntakeskustelua Lex Malmi -kansalaisaloitteen myötä. Aloitteessa esitetään, että valtio pakkolunastaisi kentän rakennuksineen Helsingiltä. Siinä siis käytännössä halutaan, että valtio puuttuisi Helsingin oikeuteen päättää alueen käytöstä.

Aloite on paraikaa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, jossa arvioidaan loukkaisiko se perustuslakiin kirjattua kunnallista itsehallinto-oikeutta sekä omaisuudensuojaa.

Kaupunki on ollut johdonmukaisesti Malmin lentokentän alueen asuttamisen kannalla.

Kaupunkilaisten näkökulmasta kentästä käytävä taistelu pistää helposti silmään suuren julkisuuden vuoksi. 1980-luvulta Helsingin kaupunginvaltuustossa istuneen Osmo Soininvaaran (vihr.) mielestä tapausta ei voi kuitenkaan kaikilta osin pitää poikkeuksellisena kunnallispolitiikassa.

– Helsingin kaupunki on ollut johdonmukaisesti Malmin lentokentän alueen asuttamisen kannalla.

Asuttamista on Soininvaaran mukaan hidastanut se, että ”joku kahjo” meni 1900-luvun alkupuolella tekemään kentästä vuokrasopimuksen sadaksi vuodeksi valtion kanssa. Sopimuksen oli määrä päättyä vasta vuonna 2034.

Demokraatin toimittaja ja kuvaaja pääsivät koelennolle kuvassa olevalla nelipaikkaisella potkurikoneella. Takana näkyy lentokentän päärakennus, jota on esitetty suojelukohteeksi.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti kuitenkin kehysriihessään maaliskuussa 2014 vetää valtiollisen toiminnan Malmin lentokentältä. Kenttää hallinnoi Finavia. Siellä toimi myös Patrian ammattilentäjiä kouluttava yksikkö ja rajavartiolaitoksen vartio­lentolaivueen Helsingin tukikohta.

Vetäytymistä perusteltiin muun muassa ylläpitokustannuksien kalleudella.

Vuoden 2017 alusta Finavia luovutti Malmin kentän viimeiset osat ja rakennukset Helsingin kaupungin hallintaan. Kentän maa-alue on puolestaan ollut kaupungilta aina vain vuokralla.

– Valtion kanssa tehtyä sopimusta ei olisi missään tapauksessa uusittu, ei ainakaan ilmaiseksi, Soininvaara huomauttaa.

Kuten politiikassa yleensäkin, raha näyttelee keskeistä roolia Malmin kysymyksessä. Kentän alueen rakentaminen 25 000 henkilön hyvällä paikalla sijaitsevaksi asuin­alueeksi on kroonisesta asuntopulasta kärsivälle kaupungille otollinen tilaisuus.

Alueen halvin mahdollinen tuotto kaupungille kaavoituksen jälkeen olisi Soininvaaran arvion mukaan noin 20 miljoonaa.

– Tämä olisi sitten se hinta millä kaupunki olisi voinut harrasteilmailualuetta valtiolle vuokrata. Jos sitten laskee kuinka paljon yksi lasku tai nousu kentällä olisi tullut maksamaan, niin aika paljon.

– Järjestettäessä tärkeysjärjestykseen kaupungin asioissa vanhusten ja lasten hoito sekä harrasteilmailun subventointi, niin se ei ihan ensimmäisenä ole jonossa. Lisäksi rakennusmaa kentän alueella on Kalasataman-, Arabianrannan- tai Pikkuhuopalahden alueisiin verrattuna aivan erinomaista.

Kentän puolustajat kuitenkin korostavat, että kentän lentoliikenteestä vain noin 20 prosenttia syntyy harrasteilmailusta. Lisäksi puolustajat ovat esittäneet, että vastaavanlaisia rakennusalueita löytynee muualtakin pääkaupunkiseudulta. Soininvaarasta on oleellista huomata kentän olevan jo valmiiksi kaupungin omistuksessa.

– Se ”muu” alue ei ilmeisesti olisi kaupungin omistuksessa, jolloin se pitäisi ostaa. 3–4 neliökilometriä maata maksaa satoja miljoonia euroja. Kaikki tämä olisi pois esimerkiksi päivähoidosta, jollei kaupunkilaisten veroprosenttia nosteta prosenttiyksiköllä kolmeksi vuodeksi.

Kentän toiminnan alasajoa vastustavat ovat jättäneet kaupungille useita valituksia.

Soininvaaran perustelut tuntuvat vakuuttavilta. Alueen asuttamista vastustavat kiinnittävätkin toiminnassaan huomiota toisiin seikkoihin. Argumentit liittyvät muuhunkin kuin lentämisen puolusteluun, nimittäin kaupungin toiminnan läpinäkyvyyteen. Keskustelussa on  myös haluttu tuoda entistä vahvemmin esille, onko kenttä vain Helsingin asia.

Aktiiviseksi kansalaiseksi itsensä määrittelevä Sampsa Jyrkynen kertoo alkaneensa vaatia kaupungilta vastauksia, koska sen päätökset tuntuvat ”haisevan” pahasti.

– Toimintani on tietynlaista laillisuusvalvontaa. Mielestäni olisi todella kiva, että asioista löytyisi selkeät asiakirjaketjut.

Jyrkysellä ei ole roolia kentän toimintaa puolustavissa yhdistyksissä. Omien sanojensa mukaan hän ei myöskään omaa voimakasta mielipidettä kentästä puolesta tai vastaan, vaikka lentämässä aika-ajoin käykin.

– Minua ylipäänsä vain korpeaa se, että päätöksenteossa oiotaan mutkia.

Esimerkiksi hän nostaa hallituksen kehysriihessä tekemän päätöksen, jossa valtio päätti luopua toiminnastaan kentällä. Kentän lentoliikenteestä tämä oli Jyrkysen mukaan noin 8 prosenttia.

– Koko loppu 90 prosenttia on yhä ratkaisematta. Riihen päätöksessä lukee, että ”muutos edellyttää siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle”.

Siviili-ilmailun korvaavasta järjestämisestä ei hänen mukaansa ole kuitenkaan edelleenkään olemassa selkeää päätöstä.

Kentän toiminnan alasajoa vastustavat ovat jättäneet kaupungille useita valituksia. Esimerkiksi viime syksynä hyväksytystä yleiskaavasta on kanneltu hallinto-oikeuteen useasta eri kohtaa.

Valituksia on tehty Jyrkysen mukaan esimerkiksi museoviraston toimesta. Virasto pitää kenttää valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä, jota ei saisi tuhota.

Lisäksi Malmin kenttä on virallinen rajanylityspaikka. Yleiskaavasta on valitettu, että riittääkö Helsingin kaupungin toimivaltuudet sulkemaan valtion virallisen rajanylityspaikan. Myös luonnonsuojeluliitto vastustaa kentän asuinrakentamista.

Valitusten käsittely on vielä kesken, ja tämän jälkeen tahoilla on vielä mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kun yleiskaava on vahvistettu, alueelle tehdään vielä pala palalta asemakaava. Asemakaavasta voi valittaa hallinto-oikeuteen vielä erikseen, tosin eri syistä kuin yleiskaavassa.

– Asemakaavassa ei voi enää valittaa siitä, että tässä pitäisi olla lentokenttä, Soininvaara toteaa.

Todennäköisesti puhutaan kuitenkin vuosista, ennen kuin rakennustyöt Malmilla voivat alkaa. Tämä edellyttää tietysti sitä, että valitukset hylätään.

Malmilla on ylikunnallinen luonne. Ei tämä ole pelkästään Helsingin asia.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan lentämisen tulisi loppua kentällä vuonna 2019. Ilmailun puolustajat tuntuvat kuitenkin varautuvan pitkään poterotaisteluun.

Mielenkiintoista kyllä, aktiivisimmin kentän alasajoa eivät vastusta kentällä toimintaa pyörittävät ilmailukoulut, vaan Jyrkysen tavoin kaupunkipolitiikasta kiinnostuneet kansalaiset. Esimerkiksi kukaan Lex Malmin alullepanijoista ei harrasta ilmailua. Hankkeen käynnistäjänä on häärinyt rovaniemeläinen oikeustieteen opiskelija Kim Korkkula.

Korkkula perusteli aloitteen vireillepanoa Helsingin Sanomien haastattelussa viime syksynä toteamalla, että ”Helsingin kaupunkilaisia ei kuunnella vaan käärmettä ajetaan väkisin piippuun”.

– Malmilla on ylikunnallinen luonne. Ei tämä ole pelkästään Helsingin asia. Ja perustuslainkin perusteella vastuu kulttuuriympäristöstä kuuluu kaikille, hän totesi.

Malmin lentokentällä on aktiivisia lentoharrastajia noin 700. Lisäksi Malmin lentokentän ystävät ry (MLY) kertoo, että kentällä on vuosittain tuhansia muita aktiivisia käyttäjiä. Malmi on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä.

Yleisissä mielipidemittauksissa helsinkiläisistä noin 60 prosenttia on kertonut kannattavansa kentän toiminnan jatkumista.

– Kentän vastustajat ovat lopulta pienempi joukko, heidän kantansa vain näkyy loppupeleissä enemmin tuolla päättäjissä, Jyrkynen toteaa.

Lentokentän suuri hangaari oli kevään aikana yhtenä kiistan kohteista. Halli piti alun perin olla tyhjä toukokuun puoliväliin mennessä, jotta Helsingin kaupunki olisi voinut vuokrata tilaa yleisötapahtumiin. Päätös kuitenkin pyörrettiin ja pienkoneet saivat jäädä toistaiseksi funkkistyylisen hangaariin.

Kenttä oli myös vahvasti esillä kevään kunnallisvaaleissa. MLY pyrki muun muassa esittämään kunnallisvaalit Malmi-vaaleina.

Helsingin suurimman puolueen kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Risto Rautava toteaa valtuustoryhmänsä odottavan eduskunnan päätöstä Lex Malmin suhteen ennen tarkempaa keskustelua asiasta. Hajontaa on silti ilmassa.

– Meillä on selvästi kahdenlaisia mielipiteitä, jotka jakautuvat melko tasan.

Sosialidemokraattien kaupunginvaltuutetun, SDP:n valtuustoryhmän ensimmäisen varapuheenjohtajan Ville Jalovaaran mukaan Malmin kentän asuinrakentamisesta on päätetty jo niin monta kertaa, että päätöksiä on hyvin vaikeaa ja tarpeetonta alkaa perumaan.

Vaikka SDP:n äänesti viime valtuustokaudella yksimielisesti asuinrakentamisen puolesta, Jalovaaran mukaan asiasta on kuitenkin keskusteltu erimieliseenkin sävyyn.

– Yksi nykyinen valtuutettu myös kävi voimakasta kampanjaa kentän säilymisen puolesta. Uskon kuitenkin, että ryhmän enemmistö on vahvasti asuinrakentamisen kannalla. Asuntopulan laajuus ja seuraukset ovat hyvin tiedossa.

Helsingissä vain 2,8 prosenttia viime kuntavaaleissa ääniä saaneen keskustan ehdokkaista moni puolestaan kannattaa kentän toiminnan jatkamista. Tätä mieltä on myös Helsingin yliopiston Euroopan historian professori, kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe.

Kolbe perustelee kantaansa ”kentän edustamilla kulttuuri- ja liikehistoriallisilla arvoilla, sekä mahdollisuuksilla, joita pienkenttä tarjoaa kaupunkikulttuurisesti ja alan elinkeinojen kannalta”.

Keskustalla ei kuitenkaan hänen mukaansa ollut asiasta mitään yhteistä ryhmäpäätöstä.

– Moni meistä kantaa aitoa huolta kentän kohtalosta, sen jäämisestä muun muassa rakennusliikkeiden intressien jalkoihin.

Jos aloite menee läpi, Helsinki lähettää valtiolle korvausvaatimuksen.

Helsingin kaupunki on Soininvaaran mukaan kentän suhteen päätöksensä tehnyt ja niitä tuskin pyörretään. Ellei sitten jokin valituksista mene hallinto-oikeudessa läpi.

Lex Malmi -kansalaisaloitteen on puolestaan arveltu törmäävän eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Jos näin käy, loppuu sen eteneminen luultavimmin siihen.

Jos laki puolestaan päätyy eduskunnan äänestykseen, vaihtoehdot ovat auki. Esimerkiksi keskusta kannattaa aloitetta pääministeri Juha Sipilän johdolla. Äänestys voi mennä tiukille.

Mikäli aloite lopulta menisi eduskunnassa läpi, yksi asia olisi varmaa. Helsingin kaupunki tulisi nostamaan asiasta hirvittävän metelin.

– Jos aloite menee läpi, Helsinki lähettää valtiolle korvausvaatimuksen ja edellyttää, että maa lunastetaan tonttihinnalla, Soininvaara toteaa.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta

”Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta” – Mikko Kärnä: Paavo Väyrysestä ei tule presidenttiä, ja minulle tulee lähtö eduskunnasta

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti eilen palaavansa eduskuntaan ensi keväänä, ellei tule valituksi presidentiksi.

– Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin. Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoi.

Kansanedustajaksi valittu on oikeutettu ottamaan tehtävän vastaan milloin tahansa vaalikauden aikana.

Väyrysen todennäköisestä paluusta voi kärsiä moni, mutta ainakin kansanedustajaksi hänen varapaikaltaan noussut Mikko Kärnä.

Kärnä kommentoi Facebook-sivuillaan torstain suuria uutisia. Hän vaikuttaa jo alistuneen kohtaloonsa.

”On niitä tietysti mukavampiakin päiviä ollut. Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta keväällä.”

Kärnä kirjoittaa kuitenkin uskovansa, että tästäkin selvitään. Hän lupaa jatkaa kansanedustajan töitä täysillä niin kauan kuin töitä on.

”Mutta mielenkiintoisia työtarjouksia otetaan vastaan! Tiesittehän, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on ensi keväästä aikaa vuosi?”

Demokraatti uutisoi eilen, että Väyrysen paluu on osa keskustan hurjaa nimirulettia.

Vaikea tapaus tämä lomalla sairastaminen – työtuomioistuimelta meni sormi suuhun, pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta

Kuva: LEHTIKUVA / EIJA KONTIO
Vuosiloma kuuluu ihmisoikeuksiin, SAK laskee.

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen. Asiasta kertoo SAK verkkosivuillaan. Asia koskee yksityissektorin työntekijän oikeutta siirtää vuosilomalla sairastuessaan lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa pitemmän loman tilanteessa.

Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa. Vuosilomalaki asettaa näihin lomiin sairausajasta kuusi omavastuupäivää. Näiltä päiviltä ei makseta sairausajan palkkkaa.

Työtuomioistuin pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä vaatia sairastuessaan loman siirtämistä heti ja samalla suoraan työnantajaltaan sairausajan palkan maksamista omavastuupäiviltä.

– Oikeus vuosilomaan ja ansaitun vuosiloman suoja ovat EU:n työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan piirissä. Niiden tulkinnat ratkaisee viime kädessä unionin tuomioistuin, SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo.

EU-tuomioistuimeen lähetettävässä jutussa on kyse Auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisestä vuosiloman siirtoa ja sairausajan palkkaa koskevasta kiistasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut tapauksen EU-tuomioistuimeen lähettämistä. EK:n näkemyksen mukaan nykyinen tilanne on EU-säännösten mukainen.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useampia tapauksia, joissa ansaittua, neljää viikkoa pitempää lomaa tai sitä vastaavaa, työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta on suojattu kokonaisuudessaan. Tämän linjan soveltaminen voi hyvin perustein johtaa vuosilomalain omavastuupäivien katsomiseen EU-oikeuden vastaisiksi, Hellsten painottaa.

– Oikeuskäytäntö osoittaa, että meillä on asiassa vahvat perustelut eikä AKT:n jutussa ole kyse mistään koepallosta. Tapaus osoittaa myös sen, miten ay-liike puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vie oikeusjuttuja niin sanotusti päätyyn saakka, Hellsten jatkaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus lisäsi kuuden päivän karenssin vuosilomalla sairastamiseen. Päätöstä puidaan nyt leivättömien pöytien ääressä. (Lehtikuva/Rino Rekomaa)

Hallitus poisti vuonna 2013 vuosilomalaista omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman välitön siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus muutti lakia ohi kilpailukykysopimuksen niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Käytännössä tämän lainmuutoksen laillisuus joutuu nyt EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

AKT:n juttua vastaavia tapauksia on SAK:n useampien jäsenliittojen piirissä. Ratkaisu niihin kaikkiin tulee AKT:n oikeudenkäynnin kautta.

 

Pitäisikö potilaan tutkia itse silmänpohjansa? – ”Ei voida puhua yhdenvertaisesta kohtelusta”

Kuva: Demokraatti

Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastuu siihen. Eläkkeensaajien keskusliitto EKL on saanut huolestuneita yhteydenottoja kaihileikkausten jälkitarkastuksista.

Kaikki sairaanhoitopiirit eivät jälkitarkasta, vaikka Käypä hoito -suositus pitää tarkastuksia tärkeinä. SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on jättänyt hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen.

Hän vaatii, että kaihileikkauspotilaita pitää kohdella yhdenvertaisesti sairaanhoitopiiristä riippumatta.

– Kaikilla potilailla ei ole taloudellisesti mahdollista käydä yksityisellä sektorilla jälkitarkastuksessa, mikäli sairaanhoitopiiri ei katso sitä tarpeelliseksi.

Ei ole kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropponen ottaa esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Sen mukaan jälkitarkastuksia ei tarvita, jos potilas on oireeton. Kansanedustaja muistuttaa, että tarkastuksessa on kyse mahdollisten komplikaatioiden varhaisesta toteamisesta.

– Potilaalla ei ole itsellään mahdollisuutta arvioida silmänpainettaan, sarveiskalvon, etukammion ja tekomykiön tilaa tai tutkia silmänpohjaa leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden poissulkemiseksi kuten jälkitarkastuksessa tehdään. Jälkitarkastuksessa ei ole myöskään kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropposen mielestä ei voida puhua yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kaihipotilaiden kohtelusta, jos jälkitarkastukseen pääseminen on kiinni kukkarosta.

EKL ja Mäkisalo-Ropponen ovat muutenkin huolissaan erityisesti pienituloisista eläkkeensaajista. Heille terveydenhuollon asiakasmaksut ovat taloutta uhkaava menoerä.

– Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono. Näillä potilailla ei ole varaa yksityisen puolen palveluihin.

Keskustelua aiheesta

Lennonjohtajat marssivat ulos neuvotteluista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n edustajat ovat marssineet ulos työehtosopimusneuvotteluista. Neuvottelut lennonjohtajien työehtosopimuksen uudistamiseksi ovat keskeytyneet, yhdistys kertoo tiedotteessaan.

SLJY:n edustajat marssivat ulos neuvotteluista perjantaina aamupäivällä vastalauseena Palvelualojen työnantajien Paltan toiminnalle.

Yhdistyksen mukaan Palta on toimittanut työtuomioistuimelle käynnissä oleviin tes-neuvotteluihin liittyvää materiaalia, jonka luottamuksellisuudesta osapuolet olivat yhteisesti sopineet.

SLJY:n mukaan neuvottelut olivat tähän mennessä sujuneet hyvin. Lennonjohtajien työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy marraskuun lopussa.