Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Maltillinen enemmistö huolehtii demokratian kestävyydestä

Viime viikkoina politiikkaa entistäkin tiiviimmin seuranneena olen lähes kauhistuneena todennut, miten Yhdysvallat ja myös muutamat lännen demokraattiset valtiot ovat ajautuneet melkoiseen alennustilaan.

Jukka Pekka Matintupa

Kunnallisneuvos, Alajärvi

Uskon, että en ole hämmästykseni kanssa yksin, niin monet meistä ovat pitäneet Yhdysvaltoja demokratian vahvana linnakkeena. Nyt olemme saaneet todistaa siellä samaa menoa kuin idän diktatuurimaissa. Toiveikkaina voidaan todeta, että Yhdysvaltain demokratia kesti valheen, painostuksen ja väkivaltaisen terrorin, mutta miten käy Euroopassa ja Suomessa? Koitos on mahdollisesti vielä edessä.

En ole aiemmin, omien fb-sivujeni lisäksi paljonkaan somen maailmaa tutkinut. Nyt täytyy todeta ettei tämä tutustuminen mieltä ylentänyt. Pelkkää räyhäämistä, kanssaihmisten solvaamista ja kuvottavia salaliittoteorioita, jopa väkivallan ja fasistisen Lapuan liikkeen toimintatapojen ihannointia ja uudelleenhenkiin manaamista. Miten tähän on tultu?

Suomea on lähes koko sodanjälkeisen ajan johdettu vahvaan konsensuspolitiikkaan luottaen ja   eturistiriitoja sovitellen. Kaikki on haluttu pitää mukana! Tällä politiikalla ja kovalla työllä Suomi on nostettu köyhyydestä erääksi maailman tasa-arvoisimmista ja vauraimmista maista. Miksi tämä malli ei enää kelpaisi?

Sanotaan, että tietyin väliajoin historia toistaa muodossa tai toisessa itseään. Nyt kun tätä aikaa vertaa menneeseen, tulee eittämättä mieleen Eurooppa ja myös Suomi 1930-luvulla. Kielenkäyttö, salaliitoteoriat, väkivallan ihannointi ja ääriliikkeiden, erityisesti äärioikeiston nousu ovat samaa luokkaa. Tämä liikehdintä nosti valtaan Saksassa Hitlerin ja Italiassa Mussolinin kaltaiset diktaattorit.

Meillä Suomessa eurooppalainen fasistinen liikehdintä näkyi Lapuan liikkeen nousuna. Radikalisoituneen liikkeen lopullisena tarkoituksena oli Suomen tasavaltaisen valtiomuodon kaataminen ja pyrkimys nostaa diktaattoriksi ”Jumalan valitsema johtaja” Vihtori Kosola.

1930-luvun liikehdinnän taustalla oli lama ja kommunismin pelko. Tänään Suomessa tuskin kukaan pelkää kommunismia, mutta markkinatalouden perättäiset kriisit ovat luoneet epävarmuutta ja osattomuuden tunnetta. Monet kokevat olevansa kuin lastut kansainvälisen kapitalismin laineilla ilman mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kohtaloonsa. Tähän tunteeseen, suuren johtajan, mestarin kaipuuseen ääriliikkeet ovat menestyksensä aina rakentaneet.

Mutta onko suurilla johtajilla ratkaisuja? Ei tietenkään! Siksi viestiä täytyy ryydittää vastakkainasettelulla, valheilla ja mitä ihmeellisimmillä salaliittoteorioilla ja epäluulolla kaikkea vähääkään vierasta ja erityisesti tiedeyhteiskuntaa kohtaan.

Historia osoittaa, että vaikeina aikoina kovin paine kohdistuu aina maltillisiin ihmisiin. Ääripääthän ovat puolensa valinneet. Minä uskon ja toivon, että Suomen kansan maltillinen enemmistö huolehtii siitä, että demokratia kestää.

Pidetään kaikki suomalaiset samassa veneessä. Kahtiajako, katkeruus ja osattomuus luovat vain tietä vaarallisille, heikompia hyödyntäville ja itsekeskeisille poliittisille johtajille.

 

Kirjoittaja on kunnallisneuvos Alajärveltä.    

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE