Kolumni

Jutta Urpilainen

Kirjoittaja on kansanedustaja Kokkolasta.

Malttia ja yhteistyötä soten valmisteluun

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rakennetta on yritetty uudistaa jo ainakin viiden eri hallituksen kausilla. On siis ymmärrettävää, että näin pitkään valmisteluvaiheessa ollut uudistus herättää keskustelua. Kyse on luottamuksesta siihen, että välttämättömät ja terveyden kannalta keskeiset palvelut ovat saatavilla. Kyse on myös turvallisuudentunteesta eli siitä, onko apua hädän hetkellä mahdollista saada riittävän nopeasti, tuleeko ambulanssi perille ja pääseekö päivystykseen helposti.

Sotessa on kyse inhimillisten palveluiden lisäksi yhteiskunnan yhdestä suurimmista menoeristä. THL:n mukaan vuoden 2014 terveydenhuoltomenot Suomessa olivat 19,5 miljardia euroa. Toisaalta OECD-vertailumaiden joukosta suomalainen julkinen terveydenhuolto kuuluu maailman kustannustehokkaimpiin. Palveluita pystytään nykytilassa tuottamaan hyvällä hinta-laatusuhteella.

Terveyserot ovat kuitenkin kasvaneet Suomessakin, terveyskeskukseen pääsyssä on ongelmia ja väestö ikääntyy. Tämän vuoksi uudistusta tarvitaan, jotta kykenemme takaamaan kaikille oikeuden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Uudistuksen toteuttaminen on siis yhteiskunnallemme välttämättömyys.

Viime vaalikaudella kaikki puolueet yhtyivät uudistuksen tavoitteisiin: terveyserojen kaventamiseen ja palveluiden saumattomampaan integraatioon eli toimiviin hoitoketjuihin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että hallituksen kärkitavoite on maakuntauudistuksen toteuttaminen ja sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat jäämässä taka-alalle. Tähän näkemykseen olen törmännyt myös kiertäessäni eri puolilla Suomea, viimeksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.  Nostan esille kolme huolta, jotka asiantuntijat ovat esittäneet.

Ensimmäinen huoli liittyy pakkoyhtiöittämiseen, joka pilkkoo nykyiset palvelut pienempiin osiin. On vaikea löytää perusteluita sille, miksi julkisten toimijoiden olisi pakko yhtiöittää oma toimintansa. Tämä nimittäin pirstaloi jo toimivat palveluketjut, vaikka uudistuksen tavoitteena oli toimivampi integraatio eli se, että asiakkaita ei enää tarvitsisi pallotella luukulta toiselle.

Toinen huoli on markkinatilanteen arvioinnin puute. Asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että lakiesityksestä puuttuu markkinatilanteen analyysi, vaikka sillä on suuri merkitys uudistuksen toteutumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tapahtunut viime vuosina kovasti keskittymistä, kun isot toimijat ovat ostaneet pieniä lääkäriasemia ja hoivayksiköitä. Tämä on vahvistanut isojen monikansallisten yritysten asemaa. Valitettavasti ne eivät ole kuitenkaan kunnostautuneet julkisuudessa suurina Suomeen maksettujen verojen maksajina. Yrityksiltä onkin vaadittava vahvempaa yhteiskuntavastuuta, joka sisältää myös vastuun maksaa veroja Suomeen.

Kolmas huoli liittyy valinnanvapauden laajuuteen. Moni asiantuntija esittää, että valinnanvapaus aloitettaisiin vain rajatusti perusterveydenhuollon palveluista. Näin voitaisiin saada kokemusta esimerkiksi kustannuskehityksestä. Sitä paitsi suomalainen erikoissairaanhoito on jo nykytilanteessa maailman huippuluokkaa sekä hoidon tuloksissa että kustannusten edullisuudessa.

Jos valinnanvapaus toteutetaan hallituksen esittämällä tavalla, on suuri huoli, että kustannukset yhteiskunnalle tulisivat kasvamaan. On arvioitu jopa miljardin euron menojen kasvusta. En voi ymmärtää, miten hallitus voisi olla edistämässä uudistusta, joka lisäisi julkisen talouden menoja noin merkittävästi. Tämä olisi myös hyvin kaukana sote-uudistukselle asetetusta 3 miljardin euron säästötavoitteesta.

Näin isoa uudistusta ei kannata toteuttaa hätiköiden. Olisi tunnustettava, että lausuntokierroksella olevaa valinnanvapauslainsäädäntöä ei ehditä valmistelemaan tavoiteajassa. Viime viikolla julkisuudessa kerrottiin, että uudistuksen vaikutusarviointi on tehty vastaamaan hitaampaa aikataulua, kuin millä uudistus ollaan toteuttamassa. Tämän vuoksi hallituksen tulisi myöntää, ettei maakunta- ja sote-uudistusta saada ulos eduskunnasta ennen kesälomia. Pitäähän eduskunnan saada käsiteltäväkseen koko lakipaketti vaikutusarviointeineen ja riittävästi aikaa myös asiantuntijakuulemiselle.

Siksi toivonkin, että hallitus antaisi aidosti arvoa lausuntokierroksen palautteelle ja muokkaisi vielä esitystään. Järkevää olisi myös itsenäisyyden juhlavuoden hengessä kytkeä oppositio mukaan sote-uudistuksen viimeistelyyn, kuten Jyrki Kataisen hallitus teki aikoinaan. Kyse on kuitenkin uudistuksesta, jolla epäonnistuessaan voi olla dramaattiset vaikutukset sekä julkiseen talouteen että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen.

Jutta Urpilainen

Kirjoittaja on kansanedustaja Kokkolasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Kim Berg

Kirjoittaja on tehyläinen pääluottamusmies ja kaupunginvaltuutettu Vaasasta.

Kansa on puhunut, työ jatkuu

Tätä kirjoittaessani on kuntavaaleista kulunut aikaa kutakuinkin viikko. Demarit saavuttivat Vaasassa lopulta hyvän tuloksen sijoittumalla valtuustossa selkeästi toiseksi suurimmaksi ryhmäksi 13 valtuutetullaan. Myös oma vaalitulokseni oli aivan uskomattoman positiivinen yllätys, vaikka hyvää palautetta sainkin paljon vaalikampanjani aikana. Äänestäjien viesti viimeisten viikkojen aikana oli, että kerrankin joku teki jotain eikä pelkästään puhunut. Haluan edelleen uskoa yhteiskuntaan missä teoilla on merkitystä ja työn tekeminen palkitaan.

Taistelu sairaalamme puolesta tulee ehdottomasti jatkumaan myös kuntavaalien jälkeen. Toukokuun 5. päivä tulemme luovuttamaan eduskunnan puhemies Maria Lohelalle (ps.) kansalaisaloitteen, jossa vaadimme terveydenhuoltolain 50§:n muuttamista siltä osin, että Vaasan keskussairaala lisätään täydenpalvelun päivystyksen sairaaloiden listalle. Toiveenamme on, että aloite etenisi eduskunnan käsittelyyn jo ennen eduskunnan kesätaukoa. Vielä emme siis todellakaan ole maalissa, vaikka tärkeitä askelia olemmekin jo ottaneet kohti päämääräämme.

Taistelu yhteisen sairaalamme puolesta on yhdistänyt ennennäkemättömän hienosti pohjalaiset tekemään yhteistyötä yhteisen tavoitteen eteen. Työtä on tehty yhdessä yli kunta-, kieli- ja puoluerajojen. Taistelu on osoittanut, että yhteistyö on voimaa ja yhdessä tekemällä voimme kaikkein tehokkaimmin vaikuttaa yhteisiin asioihin. Toivon todella, että tätä joukkovoimaa käytetään myös tulevaisuudessa tärkeäksi koetuissa yhteisissä asioissa Pohjanmaalla.

Poliittiset ryhmät käyvät parhaillaan neuvotteluja siitä miten tulevan valtuustokauden luottamustoimet tulevat jakaantumaan. Kirjoitushetkellä koko kuvio on vielä auki, mutta muutaman päivän kuluttua löytyy vastauksia jo moneen kysymykseen. Oma nimeni nousi esille vaalien jälkeen käynnistyneessä spekulaatiossa Vaasan kaupunginhallituksen seuraavasta puheenjohtajasta. Moni taho piti saamani äänimäärän perustella jopa itsestään selvänä, että paikka kuuluisi minulle. Mietittyäni asiaa perusteellisesti, olen ilmoittanut olevani käytettävissä kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävään, mikäli neuvottelujen jälkeen paikka demareille tulee ja Vaasan SDP:n kunnallisjärjestö päättää minua tehtävään esittää. Koen saamani äänimäärän velvoittavan kantamaan jatkossa enemmän vastuuta kotikaupunkini kehittämisestä ja laaja kokemukseni eri vaikuttajatahoilla toimimisesta antaisi hyvät edellytykset kyseisessä tehtävässä toimimiseen.

Kun luottamuspaikat on lopulta jaettu ja uusi kaupunginvaltuusto aloittaa työnsä kesäkuussa, on kuitenkin kaikista tärkeintä, että meillä on koossa hyvä tiimi joka tekee työtä yhteiseen maaliin.

Toivon todella, että energia keskitetään tulevalla valtuustokaudella toisten kritisoimisen sijaan yhteiseen tekemiseen ja että valtuustossa tehdään tulevalla kaudella positiivista yhteistyötä yli puoluerajojen kohti entistä vetovoimaisempaa, hyvinvoivaa Vaasaa.

 

Kim Berg

Kirjoittaja on tehyläinen pääluottamusmies ja kaupunginvaltuutettu Vaasasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Matias Mäkynen

Kirjoittaja on Pohjanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja Vaasasta.

Älä äänestä äänekkäintä lupaajaa

Seinäjokelainen Petri Nurmesniemi kertoi torstaina Ylen puheenjohtajapaneelin insertissä, ettei aio äänestää sunnuntain kuntavaaleissa. Petrin syy äänestämättömyydelle on yleinen: poliitikkojen petetyt lupaukset. Viime eduskuntavaaleissa hänelle oli luvattu, että vakuutuslääkäreiden valtaa kitkettäisiin tulevalla eduskuntakaudella. Kuitenkaan hallitus ei ole asiassa toiminut.

Puolueiden puheenjohtajien vastauksissa Petrille korostettiin sitä, kuinka vaikea lupauksia on täyttää. Monen puolueen hallitessa yhdessä päätökset ovat aina kompromisseja. Ikäväkseni kukaan ei kuitenkaan esittänyt Petrille, miten asioita myös voitaisiin edistää konkreettisesti. Vakuutuslääkäreiden mielivallasta ovat olleet huolissaan asiantuntijat Korkeimman oikeuden presidentistä lähtien.

Vaalikentillä kiertäessä tasaisin väliajoin tulee vastaan Petrin kaltaisia ihmisiä, jotka tuntevat itsensä petetyiksi. Puolueiden petetyt vaalilupaukset ovat yleinen syy, mutta toisaalta politiikan yleinen riitely ja vastakkainasettelu tuntuu vaivaavan myös monia.

Nykyisten mediavaalien yksi ongelma on, että esille pääseminen on hankalaa. Äänestäjien houkuttelemiseksi ja huomion kiinnittämiseksi ehdokkaat ja puolueet kilpailevat siitä, kuka uskaltaa luvata eniten tai haukkua toiset kovimmin. Lupaaminen on helppoa, mutta ei kerro mitään siitä, miten lupaukset on tarkoitus pitää. Pahimmillaan kuntavaaleissa luvataan monia asioita, joihin kuntien ei ole käytännössä mahdollista vaikuttaa lainkaan. Kysymys on tällöin ehdokkaan tietämättömyydestä tai tietoisesta äänestäjille valehtelusta. Molemmat ovat ikäviä asioita.

Petri, käännä katseesi lupauksista ehdokkaisiin

Toivon todella, että myös Petri äänestää. Äänestämättömyydellä luovuttaa vallan muille. Käytännössä eniten äänestävät hyvätuloiset, joten heidän valtansa on myös kaikkein suurin. Turhautumisessaan äänestämättä jättävät pienituloiset jäävät aliedustetuiksi. Heidän asioidensa edistäminen vaikeutuu entisestään.

Usein kovinta meteliä lupauksillaan pitävät pettävät lupauksensa. Yksittäisen valtuutetun tai kansanedustajan valta voi olla täysin mitätön tai jopa merkittävä. Tämä riippuu täysin valtuutetun asenteesta ja työmoraalista. Valtuutetun työssä auttavat kyvyt ottaa asioista selvää, valmistella omia esityksiä, tehdä yhteistyötä oman, mutta myös muiden puolueiden ihmisten kanssa, seurata muissa kunnissa tai maissa tapahtuvaa kehitystä sekä olla yhteydessä kuntalaisiin, äänestäjiin.

Media seuraa kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen työtä läsnäolotilastoista uutisoimalla, vaikka paljon paremman kuvan edustajien toimista saisi esimerkiksi laskemalla puheenvuoroja, niissä tehtyjä uusia esityksiä, jätettyjä aloitteita ja niiden menestymistä. Kokouksiin osallistuminen on toki tärkeää, mutta asioita edistetään vain vähän kokouksissa istumalla.

Yle Pohjanmaan haastattelussa tänä aamuna Petri Nurmesniemi kertoi taistelleensa vakuutuslääkäreiden kanssa 10 vuotta. Hän totesi myös osan luovuttaneen taistelussa toimeentulostaan vakuutuslääkäreiden kanssa, mutta Petri itse ei aio luovuttaa. Toivon, että Petri ei luovuta myöskään politiikan kanssa. Tuhansien, Seinäjoellakin satojen, ehdokkaiden joukosta löytyy juuri se ehdokas, joka ei luovuta. Ehdokkaisiin tutustuminen onnistuu nykyään helposti sosiaalisen median ja kotisivujen kautta. Varmin tapa on laittaa hyvältä tuntuville tyypeille sähköpostia tai soittaa. On kuitenkin myös ehdokkaiden vastuulla tuoda esiin asennettaan, kykyjään tai kokemustaan pelkkien vaalilupausten sijaan.

Puolueen valitseminen on tärkeää, mutta kaikista tärkeintä on antaa äänensä ehdokkaalle, jonka asenteeseen ja kykyihin edistää asioita voi luottaa. Minä lupaan Petrille ja jokaiselle pohjalaiselle, että itsellesi oikean, kyvykkään ehdokkaan löydät sosialidemokraattien listalta omasta kunnastasi.

 

Matias Mäkynen

Kirjoittaja on Pohjanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja Vaasasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Aarne Heikkilä

Kirjoittaja on maakuntaneuvos Seinäjoelta.

Vallankaappaus!

Historialliset kuntavaalit ratkeaa ensi sunnuntaina. Historialliseksi nämä vaalit tekee se, että sote- ja maakuntauudistuksessa on kyseessä vallankaappaus. Kunnilta otetaan puolet tehtävistä pois. Itsehallinnollisen kunnan roolia heikennetään merkittävästi. Perustuslakikaan ei näytä tulevan vastaan, kun kunnan omaisuutta siirtyy korvauksetta maakunnille.

Koskaan ei ole valittu näin heikolla päätösvallalla olevia valtuutettuja tehtäviinsä. Vaalikentillä tätä on pohdittu, mikä on se uuden kunnan rooli ja resurssit. Hyvinvointiyhteiskuntamme myllätään täydellisesti. Julkinen sektori halutaan ajaa mahdollisimman pieneen rooliin. Markkinoille halutaan luoda täysi vapaus tehdä niin kuin parhaaksi näkevät.

Soten toteuttamisen vaikutuksista ei näytä olevan mitään arviota. Henkilöstön aseman muutokset ovat täysin avoinna. Ollaan ajamassa pimeään tunneliin ja toivotaan, että valo tulisi vastaan. Hallituksen täytyy olla täysin kuuro tai ymmärtämätön kun mikään viesti ei näytä menevän perille, vaikka kaikkien asiantuntijoiden, järjestöjen ja kuntien palaute on ollut murskaava.

Työvoimapalveluistakin syrjäytetään lähes kokonaan julkiset toimijat. Työvoimapolitiikan osaaminen laitetaan sivuun ja odotellaan työllistäisivätkö yksityiset toimijat nämä 2000 te-palvelujen työntekijää, jotka joudutaan irtisanomaan. Ministeri arvioi, että kyllä 5-7 vuoden viiveellä.

Kaikki tämä tapahtuu keskustajohtoisen hallituksen toimesta. Heidän kenttäväki pitää nyrkkiä taskussa ja ihmettelevät, tämäkö on sitä Alkion liikettä? Kepun kenttäväki on arsenaalinsa saanut aina siitä, että on röykytetty Helsingin pään herroja. Maakuntahallinnossa he joutuvat kepittämään omiaan, kun johtavat useita maakuntia. Keskittäminen ja palvelujen heikentäminen tulee olemaan arkipäivää valtion tiukassa ohjauksessa maakunnissa. Kuntapäättäjät voivat vain sivusta seurata tämän politiikan seurauksia.

Tähän menoon saadaan muutos vain sillä, että sosialidemokraattien kannattajat lähtevät sankoin joukoin vaaliuurnille. Meidän kautta voidaan vain saada muutos aikaan. Nyt ei saa jäädä nukkumaan, jos aioimme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan perusolemuksen, jossa kaikki pidetään mukana.

 

Aarne Heikkilä

Kirjoittaja on maakuntaneuvos Seinäjoelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Jukka Pekka Matintupa

Kirjoittaja on JHL:n aluepäällikkö Alajärveltä.

Reuna-alueet ja alan palkansaajat soten maksumiehiksi

Sote-uudistusta on veivattu pitkään, mutta uudistuksen vaikutuksista reuna-alueiden asukkaiden palveluihin ja sosiaali- ja terveysalan palkansaajien asemaan on pohdittu kovin vähän. Hallituspuolueiden hiljaisuuden ymmärtää, keskittäähän esitelty uudistus palvelut yhtiöihin ja maakuntakeskukseen. Esimakua terveysalan ammattilaisille antoi yksityinen pörssiyhtiö Attendo vaatimalla sairaanhoitajien palkkojen roimaa alentamista.

Sipilän hallituksen pakkoyhtiöittäminen tarkoittaa, että kuntien terveyskeskusten pitäisi ruveta tuottamaan voittoa. Tämän määrittelee yhtiölaki. Kansanterveystyö ja yritysten voitonteko sopivat mielestäni hyvin huonosti yhteen. Kuinka nämä voitot todellisuudessa tehtäisiin, on pohtimisen arvoinen asia sekin.

Yhtiöiden tulot muodostuisivat pääosin palvelusopimuksen tuotosta.  Keskeiseksi keinoksi on nostettu palveluverkon supistaminen. Tämä Sipilän malli tietää lautaa monen terveyskeskuksen ikkunaan. Yhdeksän maakuntaa on jo ilmoittanut vähentävänsä terveyskeskustensa määrää heti uudistuksen alussa. Lisäksi on arvioita, että vain puolet nykyisistä terveyskeskuksista on toiminnassa kymmenen vuoden kuluttua. Joten lakkautuksista kuullaan, kunhan vaalit on käyty.

Palvelun laadusta tinkiminen näyttä myös olevan yleisesti käytössä oleva keino, kun sote-yhtiöt pyrkivät voittojensa maksimointiin. Vanhusten ja vammaisten huonosta kohtelusta olemme kuulleet toistuvia esimerkkejä. Mutta sitä saa mitä tilaa!

Päätöksenteko terveyskeskuksista siirtyisi maakuntavaltuustoille. Näihin edustajat valittaisiin suoralla kansanäänestyksellä. Maakuntavaltuuston jäsenmääräksi on kaavailtu reilua 60 jäsentä. Asukasmäärällä laskettuna kymmenentuhannen asukkaan kunnan osuus maakuntavaltuustossa olisi noin 3-4 edustajaa ja hallituspaikka tämänkokoiseen kuntaan oikea lottovoitto.

Harva kuntapäättäjä näyttää ymmärtävän muutoksen suuruutta. Päätösvalta kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin menetetään peruuttamattomasti. Jos ja kun Seinäjoella istuva maakuntavaltuusto päättää, että kunnan terveyskeskus tai asema suljetaan, se on siinä.

Sosiaali- ja terveysalan palkansaajille muutos on ennen kokemattoman suuri. Kaikki alalla työskentelevät siirtyvät vuoden 2019 alusta maakunnan palvelukseen ja siitä parin vuoden sisällä yksityisiin firmoihin. Ensimmäisenä yhtiöitetään tukipalvelut, sekin tiedetään.

Vuosittain tapahtuva palvelutuottajan valinta laukaisee jatkuvat yt-neuvottelut ja epävarmuuden työsuhteen jatkuvuudesta. Kuka on työnantajani ensi vuonna, jatkuvatko työt. Lisäksi siirrot paikkakunnalta toiselle tulevat olemaan palkollisten jatkuvana riesana. Attendon palkanalennusvaatimus on oiva esimerkki ja varoitus jatkuvan kilpailutuksen autuudesta alan ammattilaisille.

Nyt on aika laittaa stoppi hallituksen pakkoyhtiöittämiselle ja äänestää reuna-alueiden palveluiden ja sosiaali- ja terveysalan parempien työsuhteiden puolesta. Vaalien tulos ratkaisee!

Jukka Pekka Matintupa

Kirjoittaja on JHL:n aluepäällikkö Alajärveltä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Arto Rautajoki

Kirjoittaja on sosiaalipoliitikko ja yhteiskuntatieteiden tohtori Seinäjoelta.

Kuka puolustaa palkansaajaa?

Tehdessäni vaalityötä Seinäjoella minut pysäytti marketin eteen tullut nainen. Hän ei etsinyt sitä kaikkea hyvää, mitä vaaliohjelmissamme edistämme: maksutonta varhaiskasvatusta, tasa-arvoista koulutusta, julkisten palvelujen vastuulle rakentuvaa sotea, arvokasta vanhenemista tai kohtuuhintaista asumista. Hän oli tullut katsomaan, kuka ehdokkaista pitää palkansaajan puolta.

Hän oli huolissaan siitä, miten kilpailukykysopimus kyykyttää julkisen sektorin matalapalkkaisia naisia.  Miten palkan saa riittämään lapsiperheen arjen pyörittämiseen? Miksi hallitus rokottaa juuri pienituloisia naisia? Pettymyksen tunne oli kova, kun kesälomarahojen tuntuva 30 %:n leikkaus oli osunut kipeästi lasten harrastusmahdollisuuksiin. Taustalla oli pelko leikkausten pitkittymisestä: leikataanko jatkossa vielä enemmän?  Pitääkö ruveta säästämään vakuutuksiin sairastumisen varalle?

Nainen oli pettynyt epäoikeudenmukaisuuteen, jossa kunta-alan työntekijöiden roposet revitään yhteiskunnan rattaiden pyörittämiseen. Hän oli peloissaan hoitajan työnsä säilymisestä sote-organisaation muutoksissa ja etenkin ikä-ihmisten saaman hoidon laadusta.

Demarit ovat tehneet oppositiosta käsin arvokasta työtä maamme kilpailukyvyn palauttamiseksi. Jos kiky-sopimuksen jatko häämöttää, haasteena on edetä paikallisen sopimisen tiellä ja edistää parempaa työllisyyttä. Monilla alueilla pitkittynyt työttömyys pitää yllä taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta sekä henkistä pahoinvointia. Orastavan talouskasvun eväät on pystyttävä hyödyntämään uusien työpaikkojen luomiseksi muuallakin kuin pohjalaismaakunnissa.

Sote-uudistuksen säästötavoitteen keppinä hallitus leikkaa vähitellen maakunnalle tulevaa rahoitusta. Maakunnalla ei ole verotusoikeutta, minkä vuoksi se on puun ja kuoren välissä: valtion ohjaus on vahvaa ja pakottaa tulevaisuudessa leikkaamaan palveluja. Kustannusten nousua on vaikea hillitä koskematta työntekijöiden palkkoihin.  Vaarana ovat uuden maakuntaorganisaation jättimäiset yt-neuvottelut ja ennennäkemätön tes-shoppailu, joiden piiriin kuuluisi pahimmillaan lähes 300 000 palkansaajaa.

Kuka silloin pitää huolta, etteivät matalapalkkaiset, naisvaltaiset alat joudu taas pettymään? Vaikka palkkaneuvottelut kuuluvat työmarkkinaosapuolille, emme voi sosiaalidemokraatteina katsoa sivusta, jos kustannussäästöjä haetaan lisäämällä kunnissa ennen sote-uudistusta toimineen, usein pienituloisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kohtuutonta yhteiskunnallisen taakan kantoa ja irtisanomisia.

Emme voi hyväksyä myöskään ammattityöväen kelpoisuuksien polkemista, halpatyövoiman kasvavaa hyväksikäyttöä suuryritysten alihankinnoissa, työsopimusten määräaikaistamista ja työolojen heikentämistä. Hyvät toverit! On aika puolustaa palkansaajaa.

Arto Rautajoki

Kirjoittaja on sosiaalipoliitikko ja yhteiskuntatieteiden tohtori Seinäjoelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta