Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Kolumni

Jutta Urpilainen

Kirjoittaja on kansanedustaja Kokkolasta.

Malttia ja yhteistyötä soten valmisteluun

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rakennetta on yritetty uudistaa jo ainakin viiden eri hallituksen kausilla. On siis ymmärrettävää, että näin pitkään valmisteluvaiheessa ollut uudistus herättää keskustelua. Kyse on luottamuksesta siihen, että välttämättömät ja terveyden kannalta keskeiset palvelut ovat saatavilla. Kyse on myös turvallisuudentunteesta eli siitä, onko apua hädän hetkellä mahdollista saada riittävän nopeasti, tuleeko ambulanssi perille ja pääseekö päivystykseen helposti.

Sotessa on kyse inhimillisten palveluiden lisäksi yhteiskunnan yhdestä suurimmista menoeristä. THL:n mukaan vuoden 2014 terveydenhuoltomenot Suomessa olivat 19,5 miljardia euroa. Toisaalta OECD-vertailumaiden joukosta suomalainen julkinen terveydenhuolto kuuluu maailman kustannustehokkaimpiin. Palveluita pystytään nykytilassa tuottamaan hyvällä hinta-laatusuhteella.

Terveyserot ovat kuitenkin kasvaneet Suomessakin, terveyskeskukseen pääsyssä on ongelmia ja väestö ikääntyy. Tämän vuoksi uudistusta tarvitaan, jotta kykenemme takaamaan kaikille oikeuden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Uudistuksen toteuttaminen on siis yhteiskunnallemme välttämättömyys.

Viime vaalikaudella kaikki puolueet yhtyivät uudistuksen tavoitteisiin: terveyserojen kaventamiseen ja palveluiden saumattomampaan integraatioon eli toimiviin hoitoketjuihin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että hallituksen kärkitavoite on maakuntauudistuksen toteuttaminen ja sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat jäämässä taka-alalle. Tähän näkemykseen olen törmännyt myös kiertäessäni eri puolilla Suomea, viimeksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.  Nostan esille kolme huolta, jotka asiantuntijat ovat esittäneet.

Ensimmäinen huoli liittyy pakkoyhtiöittämiseen, joka pilkkoo nykyiset palvelut pienempiin osiin. On vaikea löytää perusteluita sille, miksi julkisten toimijoiden olisi pakko yhtiöittää oma toimintansa. Tämä nimittäin pirstaloi jo toimivat palveluketjut, vaikka uudistuksen tavoitteena oli toimivampi integraatio eli se, että asiakkaita ei enää tarvitsisi pallotella luukulta toiselle.

Toinen huoli on markkinatilanteen arvioinnin puute. Asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että lakiesityksestä puuttuu markkinatilanteen analyysi, vaikka sillä on suuri merkitys uudistuksen toteutumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tapahtunut viime vuosina kovasti keskittymistä, kun isot toimijat ovat ostaneet pieniä lääkäriasemia ja hoivayksiköitä. Tämä on vahvistanut isojen monikansallisten yritysten asemaa. Valitettavasti ne eivät ole kuitenkaan kunnostautuneet julkisuudessa suurina Suomeen maksettujen verojen maksajina. Yrityksiltä onkin vaadittava vahvempaa yhteiskuntavastuuta, joka sisältää myös vastuun maksaa veroja Suomeen.

Kolmas huoli liittyy valinnanvapauden laajuuteen. Moni asiantuntija esittää, että valinnanvapaus aloitettaisiin vain rajatusti perusterveydenhuollon palveluista. Näin voitaisiin saada kokemusta esimerkiksi kustannuskehityksestä. Sitä paitsi suomalainen erikoissairaanhoito on jo nykytilanteessa maailman huippuluokkaa sekä hoidon tuloksissa että kustannusten edullisuudessa.

Jos valinnanvapaus toteutetaan hallituksen esittämällä tavalla, on suuri huoli, että kustannukset yhteiskunnalle tulisivat kasvamaan. On arvioitu jopa miljardin euron menojen kasvusta. En voi ymmärtää, miten hallitus voisi olla edistämässä uudistusta, joka lisäisi julkisen talouden menoja noin merkittävästi. Tämä olisi myös hyvin kaukana sote-uudistukselle asetetusta 3 miljardin euron säästötavoitteesta.

Näin isoa uudistusta ei kannata toteuttaa hätiköiden. Olisi tunnustettava, että lausuntokierroksella olevaa valinnanvapauslainsäädäntöä ei ehditä valmistelemaan tavoiteajassa. Viime viikolla julkisuudessa kerrottiin, että uudistuksen vaikutusarviointi on tehty vastaamaan hitaampaa aikataulua, kuin millä uudistus ollaan toteuttamassa. Tämän vuoksi hallituksen tulisi myöntää, ettei maakunta- ja sote-uudistusta saada ulos eduskunnasta ennen kesälomia. Pitäähän eduskunnan saada käsiteltäväkseen koko lakipaketti vaikutusarviointeineen ja riittävästi aikaa myös asiantuntijakuulemiselle.

Siksi toivonkin, että hallitus antaisi aidosti arvoa lausuntokierroksen palautteelle ja muokkaisi vielä esitystään. Järkevää olisi myös itsenäisyyden juhlavuoden hengessä kytkeä oppositio mukaan sote-uudistuksen viimeistelyyn, kuten Jyrki Kataisen hallitus teki aikoinaan. Kyse on kuitenkin uudistuksesta, jolla epäonnistuessaan voi olla dramaattiset vaikutukset sekä julkiseen talouteen että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen.

Jutta Urpilainen

Kirjoittaja on kansanedustaja Kokkolasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Sini Karjalainen

Kirjoittaja on JHL-aktiivi Mustasaaresta

Mahdollistetaan tulevaisuuden taitajuus tulevaisuuden työssä

Mikäli uudet merkit pitävät paikkansa, emme vielä osaa ennustaa, millaista tulevaisuuden työ on. Sen voimme kuitenkin melkoisella varmuudella sanoa, että työ muuttuu ja muutoksen vauhti vain kiihtyy. Uusia töitä ja ammatteja syntyy, osa muuttaa muotoaan ja joitain katoaa kokonaan.

Suurin työtä muuttava tekijä on sama kuin aina aiemminkin, nimittäin tekninen kehitys. Se vain etenee niin huimaa vauhtia verrattuna ensimmäisten kivityökalujen ja tulen keksimisen aikaan, että haasteeksi tulee sopeutuminen. Ihmisaivot kun eivät muutu samaa tahtia ja luomamme hienot elämän ja yhteiskunnan hallintajärjestelmät kulkevat auttamatta usean askeleen jäljessä.

Niin kuin ei vielä aikana, jolloin tervanpolttajien, lampunsytyttäjien ja sentraalisantrojen ammatit olivat tuikitavallisia, osattu kuvitella isoa osaa nykyajan työtehtävistä, emme mekään voi olla varmoja huomisen työelämästä ja siellä tarvittavista taidoista.

Ennustaa kuitenkin aina voi ja parhaiten pärjäävätkin ne, jotka ennustusten perusteella osaavat tulevaan varautua. Arvioidaan mm., että maailma kompleksisoituu, tiedon määrä kasvaa jatkossa eksponentiaalisesti. Tekoäly muuttaa yhteiskuntia ja työelämää enemmän kuin internet ja tulemme elämään keskinäisriippuvuuksien maailmassa.

Tällaisessa maailmassa ja työelämässä ei pärjää enää tiedon pänttäämisellä eikä sykkyrälle käpertymisellä. Parhaiten pärjäävät ne, jotka osaavat ensinnäkin hankkia, tuottaa, suodattaa ja soveltaa tietoa vuorovaikuttaen sekä he, joilla on itsensä johtamisen kyky ja jotka onnistuvat säilyttämään joustavuuden ja innostuksen oppia läpi elämän. Puhutaan ns. datan kesyttäjistä ja empatiataitajista.

Tieto tulee olemaan valtaa jatkossakin. Kaikkien osallisuuden, demokratiakehityksen ja yhteiskunnan menestymisen kannalta tiedon demokratisoinnilla ja laajojen ict-taitojen takaamisella jokaiselle on ratkaiseva merkitys. Tämän vuoksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että jo tehdyt koulutusleikkaukset ja kaavaillut lukukausimaksut perutaan ensi tilassa. Leikkausten sijaan on satsattava maksuttomaan ja elämäntilanteesta tai lompakon paksuudesta riippumattomaan koulutukseen, oppimiseen ja tutkimiseen.

 

 

 

Sini Karjalainen

Kirjoittaja on JHL-aktiivi Mustasaaresta

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Harry Wallin

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Seinäjoelta.

Kohti maakuntavaaleja?

Piirihallitus ja eduskuntaryhmä kävivät keskustelun tulevista maakuntavaaleista. Tilanne on meille hankala, sillä eduskunnassa vastustamme makusote-uudistusta ja samalla pitäisi valmistautua tammikuun vaaleihin. Tulevatko vaalit tammikuussa, tilanne on vielä auki. Sillä eduskunnan valiokunnat käsittelevät parhaillaan hallituksen esityksiä.

Olin viime kaudella perustuslakivaliokunnassa ja silloinen hallituksen esitys törmäsi perustuslakivaliokuntaan. Valiokunta antoi kolmiportaisen ohjeen, miten sote-palvelut pitää tulevaisuudessa järjestää. Vaihtoehdot olivat, että valtio ottaa suuremman vastuun palvelujen järjestämisestä, palveluiden järjestäminen perustuu voimakkaisiin suurperuskuntiin tai kolmantena palvelut järjestetään maakuntapohjalta. Rahoitus alkuvaiheessa tulee valtiolta. Nykyinen hallitus valitsi sote-uudistuksen pohjaksi maakuntapohjaisuuden, joten en usko että se törmää perustuslaillisiin ongelmiin valiokunnassa. Sitä vastoin valinnanvapauslaki on vielä arvoitus.

Sosialidemokraateilla ei ole mennyt hyvin Euroopan tämän kevään vaaleissa. Ensin Hollannin eduskuntavaaleissa demarit hävisivät lähes kokonaan Hollannin eduskunnasta, kun kannatuksesta lähti 20 prosenttia. Ranskan presidentinvaaleissa sosialistien presidenttiehdokas sai vain 6 prosentin kannatuksen ja jäi kauaksi toisesta kierroksesta.

Miten meidän kannatukselle on käynyt vuosien varrella. Kun minut valittiin Seinäjoen kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 1988 oli meillä 2866 valtuutettua koko maassa ja puolueen kannatus oli 25,23%. Nyt pidetyissä kuntavaaleissa saimme 1697 valtuutettua ja kannatus oli 19,4%. Toki kolmenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut kuntaliitoksia ja valtuustojen pienenyksiä, joka osaltaan selittää valtuutettujen määrän laskun. Kuitenkin kannatus on pudonnut 6 prosenttia.

Miten eduskunta- ja EU-vaaleissa on käynyt. Lähiaikojen suurin kannatus meillä oli v. 1995, jolloin saimme 63 edustajaa ja kannatusprosentti oli peräti 28,86%. Olimme silloin oppositiossa ja puheenjohtajana oli Paavo Lipponen. Kun pääsin eduskuntaan v. 1999 valittiin SDP:n eduskuntaryhmään 51 edustajaa ja kannatusprosentti oli 22,86%. Viime eduskuntavaaleissa valittiin 34 SDP:n kansanedustajaa ja kannatusprosentti oli 16,51%. Ensimmäisessä EU-vaalissa v. 1994 saimme neljä meppiä ja kannatusprosentti oli 21,45%. V. 2014 pidetyissä EU-vaaleissa saimme kaksi meppiä ja kannatusprosentti oli 12,31%.

Halusin käydä läpi viimeisimpien vaalien kehityksen siksi, että jotenkin on tullut tunne, että nyt eletään antisosialidemokraattista aikaa, kuten kollegani Jukka Gustafsson on todennut. Periksi ei anneta ja meillä on takana hyvin onnistunut Lahden puoluekokous. Johtoon on nostettu osaavia nuoria naisia ja miehiä. Täytyy toivoa, että heidän avullaan myös puolueen kannatus lähtee nousemaan. Oppositiossa kesä on median kannalta hankalaa aikaa ja lisäksi Vihreillä ja Perussuomalaisilla on kiinnostavat puoluekokoukset kesäkuussa.

Valittaessa luottamushenkilöitä maakunnallisiin tehtäviin, niin mielestäni samalla pitää sitoutua ehdokkaaksi myös maakuntavaaleihin. Sillä jokaisessa Vaasan vaalipiirin kolmessa maakunnassa pitäisi löytää 88 ehdokasta eli yhteensä 264 ehdokasta. Maakuntavaaleihin on aikaa runsaat 8 kuukautta ja siitä vain vuosi seuraaviin eduskuntavaaleihin.

 

Harry Wallin

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Seinäjoelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Petri Partanen

Kirjoittaja on Metallin aktiivi ja pääluottamusmies Kokkolasta

Älä maksa hyväosaisen työttömyysturvaa

Kesä saapuu ja niin saapuvat myös kesätyöntekijät työpaikoille. Pääluottamusmiehenä on pakko muistuttaa ajankohtaisesta aiheesta, nimittäin ammattiliitosta ja siihen kuulumisen tärkeydestä.

Pohjoismaat ovat paratiisi ja muu maailma on ”se normaali” työelämäkysymyksissä. Näin minulle kuvasi maailmaa eräs Ruotsin pitkäaikainen kansainvälisiin työelämän oikeuksiin erikoistunut henkilö. Mikä nyt sitten esimerkiksi Suomesta tekee ”paratiisin”, sillä palkankorotuksia ei näy ja työaikakin pitenee?

Oikeus olla eri mieltä
YK tunnustaa järjestäytymisvapauden, sekä oikeuden työtaisteluun ILO:n yleissopimuksissa C87 ja C98. Näiden toteutuminen on yleistä länsimaissa, mutta kehittyvissä talouksissa näistä tapellaan joka vuosi.

Työehtosopimus
Työehtosopimukset eivät ole yleisiä länsimaissa, mutta suomalainen yleissitovuus on poikkeuksellista. Yleissitovuus tuo turvan niillekin, jotka eivät ole jostain syystä järjestäytyneet ammattiliittoon. Jos järjestäytymättömyys on tahallista, niin yleensä sellaisista henkilöistä käytetään vapaamatkustaja-nimitystä. Se on ihan oikea kuvaus, sillä muut maksavat hänenkin oikeuksien toteutumisesta, sekä siitä rakenteesta, jota kaikkien etujen valvominen vaatii.

Kolmikanta
Hetkinen… Mutta jos me olemme järjestäytyneitä ja yleissitovuuskin on kattavaa, niin eikö meidän kannattaisi vaikuttaa myös niihin yhteiskunnallisiin asioihin, jotka ovat työpaikan ulkopuolella? Kyllä! Juuri tätä varten on ns. kolmikanta, jossa tätä dialogia käydään yhdessä valtion, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Tätä kolmikantaista keskustelua ay-liike käy kokoajan mm. perhe-etuuksiin, työttömyysturvaan ja opiskeluun liittyvissä asioissa.

Maan hallitus on kuitenkin se taho, joka tässä maassa lopullisesti päätökset tekee. Viimeaikoina on tullut palkansaajalle niin sanotusti takkiin maan hallituksen taholta, kun työaikaa on pidennetty ja jopa leikattu palkkaa. Ilman ay-liikettä ja kolmikantaa leikkaukset ja työnajanpidennykset olisivat olleet ainakin nelinkertaisia, tämä käy ilmi maan hallituksen alkuperäisistä suunnitelmista. Tähän paras lääke on äänestää ay-liikkeen kannattajaa jokaisessa vaalissa.

Vahva
Ay-liike on vahva, mutta vain niin vahva kuin on sen järjestäytymisaste. Tätä varten työnantajat ovatkin perustaneet yksityisen työttömyyskassan YTK:n. Se on tällä hetkellä Suomen suurin työttömyyskassa. Jostain syystä moni pienituloinen palkansaaja ja opiskelija on unohtanut järjestäytymisen tärkeyden ja liittynyt siihen. Aina kun vähätuloinen liittyy YTK:hon, taputtavat hyväosaiset karvaisia käsiään, sillä siihen hekin kuuluvat. YTK:n maksu on euromääräinen, kun liiton kautta työttömyyskassan maksu on yleensä prosenttiperusteinen. Hyväosainen ja –tuloinen hyötyy aina eniten siitä, että myös vähätuloinen maksaa saman euromäärän kuin hyvätuloinen. YTK:ssa käytännössä maksat rikkaan työttömyysturvaa ja ajat hyväosaisten asiaa.

Osallistu oman yhteiskunnallisen turvan säilyttämiseen liittymällä ammattiliittoon!

Petri Partanen

Kirjoittaja on Metallin aktiivi ja pääluottamusmies Kokkolasta

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Martti Suomi

Kirjoittaja on puolueosaston puheenjohtaja Mustasaaresta.

Loppuuko 650-vuotias Mustasaaren kunta?

Mustasaaren kunnassa käytiin kuntavaalien jälkeen kunnanhallituksen puheenjohtajasta RKP:n sisällä äänestys. Vastakkain olivat eniten ääniä saanut Michael Luther ja kolmanneksi eniten ääniä saanut Lars Gästgivars. RKP on Mustasaaren suurin puolue ja sen lisäksi se sai kuntavaalissa kasvatettua valtuutettujensa määrää 33:sta 35:n valtuutettuun.

Äänestyksen tuloksella 19-15 Gästgivars voitti. Hänet tunnetaan henkilönä, joka kannattaa kunnan yhdistämistä Vaasan kaupunkiin.  Lutherin tiedetään sitävastoin kannattavan itsenäistä Mustasaaren kuntaa.

Mustasaaren suomenkielisen kunnallisjärjestön vaalimainoksessa ilmeni ryhmän kantana, että he kannattavat Mustasaaren liittämistä Vaasaan. MSK:lla on neljä valtuustopaikkaa. Jos MSK:n valtuutettujen lisäksi 19 RKP:n valtuutettua kannattaa Vaasaan liittymistä, on heillä yhteensä 23 valtuutetun enemmistö kunnanvaltuustossa. Valtuuston koko on 43 valtuutettua.

RKP:n kannatus on kielipoliittisesti yliedustuksellista, koska heillä on ollut 33 valtuustopaikkaa ja nyt se vielä kasvoi. Kunnassa on 70 prosenttia äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja 30 prosenttia suomenkielisiä.

Mustasaaressa tehtiin koko väestölle kyselytutkimus noin kaksi vuotta sitten. Silloin n. 70 % väestöstä kannatti itsenäistä kuntaa ja ruotsinkielisistä yli 80 % kannatti itsenäistä kuntaa. Suuri kysymysmerkki on siis, ketkä äänestivät RKP:n uusiksi valtuutetuiksi ne jotka eivät edusta kuntalaisten suuren enemmistön mielipidettä?  Näin siksi, että on epätodennäköistä, että 80 %:n enemmistö olisi sulanut vähemmistöksi.

RKP on hallinnut suurella valtuutettujensa enemmistöllä yksinvaltiaasti Mustasaaren kuntaa. Käytyjen kuntavaalien jälkeen muutos on suuri. Muiden puolueiden MSK, SDP, KD ja PS rooli on ollut sirpalepuolueiden asemassa. KD ja SDP menettivät vielä kumpikin yhden valtuustopaikan. Nyt näyttää siltä, että RKP on vaalivoittonsa jälkeen hajoamassa sisältäpäin. Kun ja jos RKP:n 19 valtuutettua kannattaa kunnan liittämistä Vaasaan, ovat muut puolueet tulleet vaa´ankieliasemaan.

Onko nyt tapahtumassa kuntahistoriassamme merkittävä käänne. Mustasaaren kunta muuttui 1606 kuninkaan ilmoituksella Mustasaaren kaupungiksi. Sama hallitsija ilmoitti sitten neljä vuotta myöhemmin 1611, että osa Mustasaaren kaupunkialueesta (vanha Vaasa) on kuninkaan nimen mukainen kaupunki Vaasa.

Vaasan kaupunkia on pidetty entisen Vaasan läänin pääkaupunkina, hallintokaupunkina ja koulutuskeskuksena. Edelleen Vaasan kaupunki on väestömäärältään Vaasan vaalipiirin suurin kaupunki. Koko maan mittakaavassa Vaasa on suurten kaupunkien sarjassa sijalla 15. Monissa puheenvuoroissa on viime aikoina esitetty, että jos Vaasa olisi väestömäärältään suurempi niin sillä olisi paremmat kasvun edellytykset. Siis jos kuntia yhdistettäisiin Vaasaan. On uskottu, että jos kaupunki olisi suurempi niin Vaasan keskussairaala olisi päätetty yhdeksi laajan päivystyksen sairaalaksi. Maan edellisen hallituksen kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) teki ns. karttaharjoituksen, jossa Vaasaan yhdistettäisiin kaikki ympäristökunnat. Näin Vaasasta olisi tullut yli sadantuhannen asukkaan kaupunki. Eduskunta päätti Seinäjoen sairaalan laajan päivystyksen sairaalaksi. Mikä on varmaa ja mikä epävarmaa? Mahdollisen kuntaliitoksenkaan myötä ei ole täyttä varmuutta laajan päivystyksen saannista.

Mustasaari on historiansa aikana omannut erikoisen suuren alueen. Mustasaaren alueeseen on kuulunut jopa Viitasaari. Tuleva valtuustokausi voi olla historiallinen. Mitä tapahtuu, sen aika näyttää.

 

 

Martti Suomi

Kirjoittaja on puolueosaston puheenjohtaja Mustasaaresta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Heli Hokkanen

Kirjoittaja on aikuisopettaja ja kuntapäättäjä Ähtäristä.

Miten käy pitkäaikaistyöttömien?

Juttelin tästä asiasta taannoin hyvän ystäväni kanssa, joka työskentelee Etelä-Suomessa työvoiman palvelukeskuksessa. Hän kantoi huolta siitä, miten käy tulevassa maakunta- ja sote- hallinnossa pitkäaikaistyöttömien. Kuka heistä oikeasti pitää huolen? Siirtyvätkö he kauppatavaraksi yksityisille työnvälitysyrityksille? Tämä vaihtoehto häntä todella hirvitti. Toinen vaihtoehto on, että peruskunnat kantavat laajemman vastuun pitkäaikaistyöttömistä. Vai kuinka aluehallintovirasto toimen aikoo järjestää, sillä heille tämä vastuu on nykytietojen mukaan menossa.

Nykyinen työvoiman palvelukeskus on kuntien ja kuntayhtymien, TE-toimiston ja Kelan vakuutuspiirin monialainen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on asiakkaiden työllistymisen tukeminen. Asiakkuus alkaa henkilökohtaisella kutsulla. Kartoitusjakson aikana selvitetään moniammatillisesti asiakkaan työllistymisen mahdollisuuksia, poistetaan mahdollisia esteitä ja parannetaan työmarkkinavalmiuksia. Henkilöille tarjotaan palvelutarpeiden mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita, julkisia työvoima- ja yrityspalveluja ja Kelan kuntoutuspalveluja. Työvoiman palvelukeskuksessa asiakkaita palvelevat TE-toimiston, sosiaalitoimistojen ja Kelan työntekijät yhdessä.

Miten tämä palvelumuoto tarjotaan tulevaisuudessa? Ongelmat pitkäaikaistyöttömillä ovat usein kumuloituneita. Osalla on sosiaalista eristäytymistä, ammattitaito ei vastaa enää nykyajan vaatimuksia tai terveys asettaa rajoituksia työllistymiselle. Lisäksi henkilön elämänhallintakin saattaa kaivata muutosta. Monella koulunkäynnistä on pitkähkö aika ja ikävät kokemukset sekä käsitys omasta oppimiskyvystä voivat olla alimitoitettuja.

Mielestäni tärkeää olisi tulevaisuudessakin työttömien ihmisarvoinen kohtelu ja ratkaisukeskeinen toimintatapa, asiakasta kuunnellen ei kauppatavarana toimiminen. He tarvitsevat todellakin tsemppaajia ja tuuppareita myös jatkossa. Pidetään kaikki mukana!

Heli Hokkanen

Kirjoittaja on aikuisopettaja ja kuntapäättäjä Ähtäristä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta