-
Politiikka
- 26.09.2016
- 15:03
– Suomi on lopultakin ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Lainsäädännön muutoksia odotettiin vuosia, jotta sopimus voitiin eduskunnassa vahvistaa. Suomi oli valitettavasti viimeisimpien EU-maiden joukossa, jotka asiassa etenivät, sanoo Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.
– Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi laki yhdenvertaisuudesta. Laki suojaa syrjinnältä aikaisempaa laajemmin. Edelleenkin usein ajatellaan ja toimitaan siten kuin laki koskisi vain julkisia, verovaroin kustannettuja palveluita ja rakentamista. Lakia tulee kuitenkin soveltaa myös yksityiseen toimintaan, kuten kauppoja, ravintoloita yms. asiakkaille tarkoitettuja tiloja ja palveluita. Yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta yksityiselämään, perhe-elämään eikä uskonnonharjoittamiseen, Petäkoski-Hult huomauttaa.
– Yhdenvertaisuuslain soveltaminen tulee merkitsemään parempaa suunnittelua sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa ja palveluiden toteutuksessa, toteaa Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult. Samoin se velvoittaa kuntien rakennuslupaviranomaisen ottamaan nämä asiat vakavasti myönnettäessä rakennuslupia.
Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta.
– Uudistettavana oleva hankintalaki koskee myös vammaisten ihmisten palveluita. Lain uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuslain periaatteisiin. Tällä perusteella Demarinaiset esittävät, että vammaisten asumispalvelut jätetään hankintalain ulkopuolelle. Kaikilla ihmisillä tulee olla perusoikeus asua pitkäaikaisesti asunnossa, josta on tullut hänelle koti. Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta. Sama koskee myös ikääntyneitä, arkielämässään apua ja palveluita tarvitsevia vanhuksia.
– Asuminen ei saa olla markkinoiden kauppatavaraa, vaan henkilön itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisen kohtelun piirissä, painottaa Petäkoski-Hult.
Tulevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa kunnalliset vammaisneuvostot tulee hyväksyä osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakennetta. Neuvostot toteuttavat osaltaan eri tavoin vammaisten ihmisten osallisuutta ja kuulemista. Neuvoston tehtävänä on toimia viranomaisten ja vammaisten ihmisten välisenä linkkinä sekä toimia asiantuntijana myös yksityisten toimijoiden suuntaan erityisesti palveluiden ja rakenteellisen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Neuvostojen toimintaa ei voida toteuttaa ainoastaan osana maakuntahallintoa, vaan niiden toiminta on turvattava peruskunnissa.
– Kokemusten mukaan asuinkunta ja asuinkunnan taloudelliset resurssit vaikuttavat palveluiden tasoon. Yhdenvertaisuuslaki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien palvelut tulisi olla yhtä huonoja tai yhtä hyviä, vaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti järjestettyjä vammaisten kuntalaisten tarpeiden perusteella. Laitosasumisen purkamisessa ollaan kunnissa eri vaiheissa, siksi on eroja esimerkiksi asumisen vaihtoehtojen toteutumisessa. Mahdollisesti käyttöön otettava henkilökohtainen budjetointi tuo nykyistä enemmän variaatioita vammaisten palveluiden toteutumiseen, kun kokonaisuus muodostuu henkilökohtaistamisen periaatteella, pohtii Tuula Petäkoski-Hult.
