Myös elpymisvälineen voimassaoloaikaa pitäisi hallituksen mukaan rajata lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta.

EU-komissio esitti viime viikolla mittavaa, 750 miljardin euron elpymisvälinettä, jolla ohjattaisiin rahaa EU-maiden tueksi. Tästä 500 miljardia jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina.

Hallitus haluaa, että elpymisvälineen kokoa pienennetään.

Elpymisvälineeseen pitää hallituksen mukaan tehdä muutoksia, jotta se voidaan hyväksyä Suomessa tavanomaisessa säätämisjärjestyksessä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) varoitti kustannuksista, joita syntyisi, jos mitään ei tehtäisi yhdessä EU-tasolla.

– Pitäisin sellaista ratkaisua, jossa emme hakisi kasvun avaimia tällaisen shokin keskellä, erittäin vastuuttomana. Sen vuoksi meidän pitää yhdessä niin Euroopan tasolla kuin kansallisesti hakea kasvun avaimia, Marin sanoi.

Elpymisvälineestä neuvotellaan samassa yhteydessä EU:n seitsenvuotisen budjetin kanssa, koska elvytysrahaa kanavoidaan jäsenmaille sen kautta.

Komission esityksessä merkittävää on, että elpymispaketti rahoitettaisiin yhteisellä, komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kysyikin hallitukselta, onko varmaa, että ehdotus on linjassa EU:n perussopimusten kanssa. Räsänen muistutti, ettei EU saa rahoittaa toimintaansa velalla.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan kysymystä arvioidaan nöyrästi.

– Komissio itsenäisenä instituutiona on rakentanut tämän esityksen kestävästi unionin perussopimuksiin perustuen. Komission tulkinta on, että perussopimuksia noudatetaan, mutta tämä käydään vielä läpi.

Perussuomalaisista ihmeteltiin, miksi suomalaisten veronmaksajien rahoja käytetään tukemaan esimerkiksi Italiaa ja Espanjaa, jotka ovat hoitaneet talouksiaan huonosti.

Marinin mukaan elpymisvälinettä ei ole tarkoitettu minkään yksittäisen maan pelastamiseen, vaan tavoitteena on koko EU:n elpyminen.

– Ei tämä elpymisrahasto olisi millään tavalla väline esimerkiksi Italian velkasuhteen taittamiseen eikä se ole sellaiseksi tarkoitettu.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron ajankohtaiskeskustelussa pitänyt Anne-Mari Virolainen kritisoi, että hallituksen kanta tuli vasta tuntia ennen ajankohtaiskeskustelua.

– Tiedotteessaan hallitus korostaa riittävää julkista keskustelua niin kotimaassa, Euroopassa kuin eduskunnassa. Eduskunta ei voi muodostaa kantaa, jos hallituksen kanta ei ole tiedossa. Tämä käsittely on eduskunnan arvovallan vähättelyä.

Virolaisen mukaan kokoomus suhtautuu komission ehdotukseen “rakentavan kriittisesti”. Hänen mukaansa hallituksen kannassa on kuitenkin olennainen puute – hallitus ei aseta minkäänlaisia talouspoliittisia ehtoja.

– Hallituksen ehdollisuudet keskittyvät oikeusvaltioperiaatteeseen ja ilmastotoimiin. Onko hallitus unohtanut EU:n taloussäännöt ja periaatteet sekä rakenteellisten uudistusten merkityksen?

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) painotti, että elpymisrahastolle pitää asettaa selkeät rajat siitä, mitä tavoitellaan ja että kyseessä on väline, joka vastaa pandemiaan.

Myös Tuppurainen alleviivasi, että kyse on koronakriisiin vastaamisesta ja että elpymisrahasto on vain kertaluonteinen eikä se ole pelastuspaketti. Hän lisäsi, että elpymisrahaston suuruus suhteessa EU:n bruttokansantuotteeseen on reilut viisi prosenttia.

– Tällä emme pelasta yhdenkään EU-maan taloutta saati EU:n taloutta. Ne lähtevät talouskasvusta, kilpailukyvystä, kestävyydestä ja investoinneista, joita me nyt teemme sekä jäsenmaissa että yhteisesti Euroopassa.

Ensi tiistaina suurella valiokunnalla on ylimääräinen kokous, jolloin se ottaa kantaa elpymispakettiin. Perustuslain mukaan Suomen kannan EU-asioihin muodostaa suuri valiokunta.

Ennen tiistain kokoustaan suuren valiokunnan on tarkoitus saada lausunnot ainakin valtiovarainvaliokunnalta, talousvaliokunnalta ja todennäköisesti myös perustuslakivaliokunnalta.

Suurella valiokunnalla on oma asiantuntijakuuleminen perjantaina.

Suuren valiokunnan on otettava elpymispakettiin kantaa jo tiistaina, sillä tiistai-illaksi on suunniteltu EU:n talousministerien etäkokous, jossa asiasta käydään yleisluontoista keskustelua, ja Suomella pitää olla yleistason kanta.

Suomea edustaa kokouksessa valtiovarainministeri Katri Kulmuni, joka tarvitsee eduskunnalta mandaatin.

STT–Viivi Salminen, Anniina Luotonen